Uhriutuminen parisuhteessa – millainen ihminen menee suhteessa uhrin rooliin ja miksi? Kysyimme asiantuntijalta

Uhrin rooli parisuhteessa ei asiantuntijan mukaan ole tietoinen valinta. Lue, mistä uhriutuminen johtuu ja miten kaavaa voi pyrkiä muuttamaan.

Oletko kuullut puhuttavan uhriutumisesta ihmissuhteissa? Mitä se voi tarkoittaa parisuhteessa? Miten uhriutuminen muodostuu ihmisen persoonallisuuteen kuuluvaksi tavaksi reagoida esimerkiksi konfliktitilanteissa tai kun pitäisi kertoa oma kantansa tai mielipiteensä jossakin tilanteessa?  Miten omaa käytöstään voi yrittää muuttaa, jos tuntee kärsivänsä tilanteessa?

Uhriutuminen ei ole psykologi ja psykoterapeutti Pirjo Lahtisen tietojen mukaan psykologiassa vakiintunut, alan tutkimuksessa määritelty termi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan uhriutua-verbillä tarkoitetaan uhrin roolin omaksumista.

– Itse olen törmännyt sanaan vain, kun joku asiakkaani on käyttänyt sanaa joko omasta tai esimerkiksi kumppaninsa tavasta reagoida erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Uhrin rooli parisuhteessa ei ole valinta

Vaikka usein uhri ja syyllinen ajatellaan vastakohtaisiksi rooleiksi, yleensä uhriutumisesta puhuttaessa nämä kumpikin ovat läsnä uhriutuvan tunteissa.

Uhriutuja kokee syyllisyyden tunteita erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, hän ikään kuin asettuu altavastaajan asemaan itse. Hän voi toisaalta alkaa ainakin mielessään syyttää kumppaniaan siitä, että on itse usein se, joka antaa periksi, ei pidä puoliaan ja alistuu.

Lahtinen näkee, että uhrin roolin ottaminen parisuhteessa ei ole tietoinen valinta.

– Ajattelen, että henkilö, jolle uhrin rooli parisuhteessa lankeaa, ei pysty itse helposti muuttamaan suhtautumistaan.

Se johtuu Lahtisen mukaan siitä, että valinta tällaiseen reagointiin on usein tehty jo aiemmin elämässä.

– Lapsi on voinut olla esimerkiksi syntipukin roolissa kotona tai joutunut koulukiusatuksi, ja nämä asiat ovat muovanneet persoonallisuutta. Lapsen kyky ratkaista erilaisia ihmissuhdetilanteita on rajallinen, ja hän on lisäksi riippuvainen aikuisista ihmisistä. Uhriksi asettuminen voi olla yksi tällainen reagointitapa, jonka lapsi omaksuu keinona selvitä tilanteista.

– Lapsen täytyy jotenkin ratkaista tilanne, jossa hän joutuu kotona tai koulussa toistuvasti syntipukiksi useimmiten syyttään. Koska lapsella ei ole taitoa ratkaista tilannetta paremmin, hän ottaa uhrin roolin kantaakseen ja kokee samaan aikaan olevansa syyllinen tapahtumiin.

Kaikki esimerkiksi koulukiusatut lapset eivät kuitenkaan hyväksy mukisematta uhrin roolia.  Ympäristön lisäksi myös jo muovautumassa oleva persoonallisuus vaikuttaa asiaan.

– Alistuvainen, sopeutuvainen ja herkkä lapsi voi ottaa helpommin passiivisen roolin, jos hän ei uskalla esimerkiksi asettua vastarintaan kiusaajaa kohtaan. Jos lapsen itsetunto, itsearvostus ja -luottamus ovat hyvät, hän voi uskaltaa puolustaa itseään paremmin. Myös mahdollisuus saada apua aikuisilta kotona ja koulussa vaikuttavat siihen, miten kiusaaminen vaikuttaa lapseen.

Miksi ihminen ottaa uhrin roolin parisuhteessa?

Parisuhteessa oma persoonallisuus yhdistettynä negatiivisiin kokemuksiin voi aiheuttaa uhriutumisen. Silloin kyseessä voi olla yritys ratkaista jokin vaikea tilanne uhriutumalla.

– Kyseessä on kuitenkin ratkaisumalli, joka ihmissuhteissa usein aiheuttaa huonoa oloa. Uhriutuminen parisuhteessa voi johtaa epätasapainoon suhteessa.

Uhrin roolin omaksunut saattaa tiedostamattaan etsiä kumppania, jonka kanssa hän jää aiemmin tuttuun rooliinsa.

– Uhriutuja voi valita kumppanikseen dominoivan ihmisen, koska ehkä kokee aluksi turvallisuutta tämäntyyppisen ihmisen kanssa. Tällainen suhteen dynamiikka voi kuitenkin johtaa epätasapainoon ja mahdollisesti ongelmiin suhteessa. Uhriutuja voi kärsiä hiljaa mielessään siitä, että tuntee ettei häntä kuunnella suhteessa, ja mahdollisesti alkaa kapinoida omaa rooliaan vastaan, Lahtinen sanoo.

Uhriutujan tunteet kumppania kohtaan voivat muuttua

Uhriutuva osapuoli voi alkaa pikkuhiljaa kyseenalaistaa suhteen dynamiikkaa.

– Jos parisuhteessa uhrin roolin omaksunut alkaa tuntea, että hän tulee väärinkohdelluksi suhteessa, hänen tunteensa kumppania kohtaan voivat alkaa muuttua. Hän voi miettiä: miksi kumppani kohtelee minua näin?  Itse asiassa uhriutuva ihminen on usein jo suhteen alusta alkaen antanut toiselle osapuolelle johtavan roolin suhteessa.

Jos suhteessa on väkivaltaa, joko henkistä tai fyysistä, on uhriutuva vaarassa joutua kaltoinkohdelluksi vakavin tavoin. Ääritapauksessa uhriutuminen parisuhteessa voi johtaa siihen, että uhriutuja ei osaa lähteä väkivaltaisesta suhteesta.

– Uhriutuja ei välttämättä osaa puolustaa itseään tai ei uskalla hakea ulkopuolista apua. Hän voi etsiä itsestään syitä kumppanin käytökselle. Usein väkivaltainen kumppani myös syyttää tätä heikompaa osapuolta omasta käytöksestään.

– Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen lähtee väkivaltaisesta suhteesta nopeasti, vaikka olisi kuinka rakastunut. Mutta uhriutuva ihminen jää usein suhteeseen ja salaa asiat ympäristöltä. Hän saattaa joutua kärsimään todella vaikeita fyysisiä ja henkisiä vammoja, Lahtinen sanoo.

Lue myös: Lähisuhdeväkivalta pahenee usein pikkuhiljaa ja vaurioittaa uhrin itsetuntoa – nämä ensimmäiset merkit jäävät helposti huomaamatta

Mitä tehdä, jos huomaa, että uhriutuminen parisuhteessa on oma ongelma?

Miten muuttaa tilannetta, jos huomaa, että uhriutuminen on oma ongelma parisuhteessa? Muutokseen voi Lahtisen mukaan sysätä tyytymättömyys suhteen tilasta, vaikka ihminen ei vielä tietäisi, että juuri uhriutuminen on ongelman ydin.

– Silloin voi lähteä tutkiskelemaan itseä, lukea kirjallisuutta aiheesta eli ylipäätään parisuhteen dynamiikasta ja lisätä näin omaa tietoisuuttaan asiasta. Jos uhriutuva on jo havainnut, mikä on parisuhteen ongelmana, hän on ottanut jo ensimmäisen askeleen pois kyseisestä toimintamallista.

– Asian tiedostamisesta lähtee jo jonkinlainen muutosprosessi itsessään.

Kun asiasta tulee tietoiseksi, alistetussa tai uhrin asemassa oleva ei enää todennäköisesti hyväksy tilannetta, vaan alkaa kyseenalaistaa asiaa ja keskustella siitä esimerkiksi ystäviensä kanssa.

– Muutos parisuhteen toisessa osapuolessa voi antaa mahdollisuuden muuttaa suhdetta tasapainoisemmaksi. Itsekseen ja kumppanin kanssa asian käsitteleminen voi auttaa löytämään tien muutokseen suhteessa.

Tarvittaessa asioita voi Lahtisen mukaan selvitellä myös terapiassa. Kaikki eivät hänen mukaansa kuitenkaan tarvitse tai halua terapiaa, vaan yrittävät omin keinoin keskustelemalla selvitä eteenpäin.

”Muutosta tarvitaan kummankin suhteen osapuolen ajatuksissa ja asenteissa sekä käytöksessä.”

– Kumppani voi olla parhaimmassa tapauksessa tukena. Muutosta tarvitaan kummankin suhteen osapuolen ajatuksissa ja asenteissa sekä käytöksessä. Roolien tasapainottuminen voi auttaa suhteen toista osapuolta myös tarkastelemaan omaa käytöstään ja asenteitaan ja arvostamaan mahdollisesti enemmän kumppania, joka ennen on ollut alisteisessa roolissa. Muutos saattaa joskus johtaa myös kumppanien etääntymiseen ja lopulta eroon.

Aina näin ei kuitenkaan käy, vaan parisuhde voi kehittyä parempaan suuntaan muutoksen jälkeen.

– Empaattinen kumppani pystyy tukemaan ja tulemaan vastaan omalta osaltaan tilanteessa.  Näin suhteen voimatasapaino voi muuttua tasa-arvoisempaan suuntaan.

– Uhrin aseman ottava voi itsetutkiskelulla ja aktiivisella muutoksen hakemisella muuttaa elämäänsä ja parisuhdettaan. Muuttuminen on vaikeaa, ja vaatii ponnisteluja, mutta voi johtaa parempaan itsearvostukseen, rohkeuden tunteisiin ja näin parantaa elämän ja parisuhteen laatua.

Lue myös:

• Ihmissuhteet

  Kiintymyssuhdemallit tutuiksi – asiantuntija: ”Varhaislapsuuden kiintymyssuhteista olisi tärkeää puhua parisuhteessa”

• Kolumnit

  Marianna Stolbowin kolumni: Koulukiusaaminen vaikuttaa usein läpi elämän, ja sillä on osansa myös parisuhdeongelmiin

• Itsetuntemus

  Näin koulukiusaamisen jättämät jäljet voivat ilmetä aikuisiällä – asiantuntija: ”On hyvä tietää, mistä oma käytös johtuu”

• Ihmissuhteet

  Ajaudutko sabotoimaan parisuhdettasi, vaikka se ei ole tarkoituksesi? Asiantuntija kertoo, mistä käytös kumpuaa

• Itsetuntemus

  Parisuhdekriisi vai sittenkin oma identiteettikriisi? Päiväkirjaharjoitus auttaa huomaamaan kriisin syyt ja välttämään turhan eron

• Ihmissuhteet

  Autisminkirjon diagnoosi toi tasapainon Mikko Ijäksen ja Maija Kaunismaan parisuhteeseen, ja riitelykin väheni: "Aiemmin sitä aina ajatteli, että toinen muuttuu"