Kun ex-taitoluistelija Laura Lepistö halusi tulla äidiksi, hän kohtasi vaietun ongelman: ”En saanut lääkäristä apua, jota olisin tarvinnut”

Kun ex-taitoluistelija Laura Lepistö alkoi puolisonsa kanssa haaveilla perheenlisäyksestä, edessä olikin yllättäviä ongelmia. Laura joutui hakemaan apua ulkomailta asti, ennen kuin raskaus viimein onnistui.

Ex-taitoluistelija Laura Lepistön elämässä kevätaurinko paistaa tänä vuonna erityisen kirkkaasti. Syynä siihen on hänen ja aviomies Tommi Huovisen yhteinen vauva. Esikoisen laskettu aika on heinäkuussa, ja tulevat vanhemmat odottavat jo malttamattomina tämän syntymää.

– Vauva on kovin toivottu. Olemme jo päässeet suunnittelemaan ja valmistautumaan hänen tuloonsa sekä henkisesti että ihan käytännössä tilaamalla vauvanhoitoon liittyviä tarvikkeita, kuten lastenvaunut, Laura kertoo.

Raskaus lähestyy viimeistä kolmannesta, ja se on tähän mennessä edennyt hyvin. Laura suhtautuu uteliaalla mielellä kehonsa muutoksiin. Hän seuraa muun muassa muutaman erilaisen puhelinsovelluksen avulla, miten vauva kehittyy raskausviikkojen edetessä.

– Kropassani tuntuu yllättävän hyvältä. Tässä vaiheessa olen iloinen, että olen aina pitänyt kehostani huolta ja että olen erityisen herkkä kuuntelemaan sen signaaleja: uskon, että sillä on iso merkitys hyvään olooni. Minulla ei ole toistaiseksi ollut mitään kipuja tai vaivoja, mutta asia voi toki muuttua, kun maha tästä vielä kasvaa.

Toisaalta Laura on oppinut senkin, ettei huippu-urheilijataustasta ole aina pelkkää etua hedelmällisyyskysymyksissä. Siitä hänellä on omakohtaista kokemusta, vaikka näin herkästä ja henkilökohtaisesta asiasta puhuminen hieman jännittääkin.

– Raskaus ei ollut minulle itsestäänselvyys. Olen silti valmis menemään epämukavuusalueelle ja kertomaan oman polkuni, jos voin sen avulla auttaa jotakuta, joka miettii itsekseen näitä asioita.

Kehon optimoinnilla oli seurauksensa

Kun Laura oli taitoluistelu-uransa huipulla, hän ei miettinyt, millaisia vaikutuksia treenaamisella voisi tulevaisuudessa olla omaan kehoon.

Päivät toistivat samaa kaavaa: herätys klo 6.30, aamupalan jälkeen aamujäät, verryttelyt ja jäätreeni, joihin meni parisen tuntia. Sitten hetkeksi kotiin ja iltapäivällä taas uusiin treeneihin kolmeksi tunniksi. Kotiin iltaseitsemältä, syömään ja nukkumaan. Ja seuraavana päivänä sama uudestaan.

Lauran kalenterissa vaihtelivat vuorotellen treeni- ja kisakaudet. Huilihetkiä kertyi vuodessa muutaman viikon verran.

Kilpailukaudet olivat jännittäviä ja kutkuttavia, mutta myös kuormittavia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Huippukunnossa olo tuntui silti Laurasta koukuttavan hienolta. Panostus myös kannatti: muistoksi urheilu-urasta jäivät MM-pronssimitali sekä EM-kulta, -hopea ja -pronssi.

– Oli huumaavaa olla parhaassa mahdollisessa kunnossa, kun hypyt onnistuivat, pääkisat olivat tulossa ja kroppa täyteen poten­tiaaliin viritettynä. Sain laittaa kaiken fokuksen omaan intohimooni. Kaipaan sitä olotilaa edelleen.

Kehon optimoimisella oli kuitenkin vaikutuksia naiseuteen. Aina välillä, kun kuormitustila oli erityisen kova, Lauran kuukautiset loppuivat. Se kuitattiin lääkärin määräämillä e-pillereillä, jotka tekivät kierrosta taas säännöllisen. Tämän tarkemmin hormonimuutoksista ei Lauralle puhuttu, kerrottiin vain, että käytäntö oli todella yleinen ja normaali naisurheilijoilla.

– Joillakin naishuippu-urheilijoilla voi olla riski, että kehon normaali toiminta häiriintyy, kun kroppa on viritetty äärirajoille. Kuormituksen vaikutuksista kehoon ja hedelmällisyyteen ei kuitenkaan ollut minun aikanani tarjolla mitään tietoa. Eikä minulla tullut silloin mieleen sellaista vaatiakaan.

Kiirettä urankin jälkeen

Vuonna 2012 Laura lopetti kilpauransa ja alkoi työskennellä yrittäjänä. Hän muun ­muassa veti taitoluisteluleirejä, työskenteli urheilumarkkinoinnin ja sponsoroinnin alalla Suomessa ja myöhemmin myös yhdysvaltalaiselle luistelumerkille.

Vuonna 2015 Laura ja Tommi menivät naimisiin. Elämä tuntui tuolloin ihanan vapaalta. Pari asui Helsingin keskustassa, kävi ravintoloissa, vietti aikaa ystävien kanssa ja matkusteli vuoroin lämpimässä kuten Kreikan saaristossa purjehtimassa, vuoroin hiihtämässä Lapin hangilla.

Samaan aikaan Laura kuitenkin teki yrittäjänä pitkiä työviikkoja. Sen lisäksi hän osallistui useisiin luottamustehtäviin esimerkiksi yhdistysten hallituksissa. Useimmiten työpäivän jälkeen työkone aukesi vielä uudestaan illalla ja viikonloppuisin.

– Tunsin kieltäytymisestä huonoa omaatuntoa ja ylipuhuin itseni, josko kuitenkin voisin ottaa vielä tämän yhden homman. Halu viettää vapaa-aikaa ei tuntunut tarpeeksi hyvältä perustelulta kieltäytyä kiinnostavasta työtarjouksesta tai luottamustoimesta.

Lauralle oli tärkeää myös pitää edelleen huolta hyvinvoinnistaan ja fyysisestä kunnostaan. Niinpä hän jatkoi säännöllisen ja tavoitteellisen liikunnan harrastamista kaiken muun ohella. Laura nautti treenatessaan kovatehoisesti ja kävi yhdessä kavereidensa kanssa juoksemassa puolimaratoneja.

”Pelkäsin, saanko koskaan lasta”

Lauran ja Tommin parisuhteessa oli aina ollut ajatus yhteisestä lapsesta. Haave kuitenkin siirtyi kerta toisensa jälkeen eteenpäin, kun jommallekummalle ilmaantui uusi, kiinnostava työprojekti. Tommi työskentelee yrittäjänä it-alalla.

Parin viime vuoden aikana pariskunnan yhteinen ajatus vahvistui: nyt voisi olla lapsen aika. Mutta Lauran keho oli eri mieltä.

Ensimmäistä kertaa elämässään Laura alkoi pohtia, voisiko huippu-urheilutaustasta olla hedelmällisyydelle haittaa. Entä jos hän oli tietämättään aiheuttanut keholleen peruuttamatonta vahinkoa?

– Pelkäsin, saanko koskaan lasta. Hakeuduin lääkäriin, mutten saanut sieltä sellaista apua, jota olisin tarvinnut. Heillä kun ei ollut tarpeeksi tietoa huippu-urheilun vaikutuksista naiskehoon.

Laura yritti etsiä Suomesta asiantuntijaa, joka olisi erikoistunut aihepiiriin, mutta tutkimustietoa hedelmällisyyden ja huippu-­urheilun yhteydestä ei löytynyt kotimaasta ollenkaan. Lopulta muutama aihetta käsittelevä tutkimus sekä vertaistukea löytyi Yhdysvalloista.

– Olin aika yksin ajatusteni kanssa. Suomessa kyllä jo nykyään puhutaan aktiiviuran aikaisista hormonimuutoksista, mutta keskustelun ja tutkimuksen pitäisi laajentua käsittämään myös uran jälkeistä aikaa, kun perheenlisäys tulee ajankohtaiseksi.

Laura kaipasi vertaistukea tilanteeseensa myös toisilta suomalaisilta huippu-urheilijanaisilta, mutta yhteydenotto näin intiimistä asiasta ei tuntunut luontevalta.

– Raskaaksi tuleminen urheilu-uran jälkeen tuntui minusta jotenkin salaperäiseltä ja yksinäiseltä polulta. Eikä tarvitse olla edes ammattiurheilija törmätäkseen vastaaviin ongelmiin. Nykyajan työelämä on tosi hektistä. Kuluttava työarki yhdistettynä arjen kasvaviin vaatimuksiin ja kovan treenaamisen ihannointiin kuormittaa ketä tahansa, jos ei kiinnitä huomiota palautumiseen.

Keho jäi ylivirittyneeseen tilaan

Lopulta Laura löysi avukseen hormoniepä­tasapainotiloihin erikoistuneen asiantuntijan, jonka kanssa hän lähti selvittämään tilanteensa juurisyitä. Lauralle tehtiin erilaisia laboratoriomittauksia. Niiden lisäksi asiantuntija korosti, että Lauran pitäisi sallia itselleen lepo, että keho pääsisi palautumaan.

Tutkimuksissa selvisi, että Lauran kroppa oli edelleen ylikuormitus­tilassa, vielä vuosia urheilu-uran jälkeen. Se häkellytti. Laura kun oli ajatellut, että hyvästä kunnosta olisi nimenomaan hyötyä raskaudessa, eikä päinvastoin.

– Oli pysäyttävää, että kroppani oli edelleen ylivirittyneessä tilassa. Aloin hiljalleen ymmärtää, että arkeni oli ollut aikamoista juoksemista. Kehoni toiminta ei ollut päässyt urheilu-uran jälkeen palautumaan normaali­tilaan, koska olin painanut uran jälkeenkin täysillä menemään melkein kymmenen vuotta, Laura sanoo.

Asiantuntija kehotti Lauraa jättämään kokonaan pois kovatehoisen treenaamisen ja neuvoi tätä nostamaan rasvaprosent­tiaan. Laura totteli, vaikka se tuntuikin aluksi vaikealta.

– Sekä hikiliikunnan vähentäminen että lisäkilojen hankkiminen oli minulle urheilijana epämukavuusalueelle menoa. Kun ympäröivä yhteiskunta korostaa hyvinvointikulttuuria, treeniä, dieettejä ja painonhallintaa, tuntuu vaikealta ja ristiriitaiselta tehdä päinvastoin, Laura pohtii.

– Olen elänyt maailmassa, jossa kehoni on jatkuvasti esillä pikkumekoissa, olipa kyse sitten luistelusta tai tanssiohjelmasta. Siinä ympäristössä ei ole olemassa edes selluliittia. Omaan, urheilulliseen ja kovaan suorituskykyyn yltävään kroppaan olen itsekin tottunut. Siitä muotista on vai­keaa kääntää katse pois.

Eroon liiasta vaativuudesta

Laura ymmärsi, että entisenä ammatti­urheilijana hän oli oppinut vaatimaan itseltään paljon. Tapa oli jäänyt huomaamatta päälle myös uran jälkeen. Meni silti lopulta yli vuosi, että Lauran keho alkoi palautua ylikierroksilta.

– Onneksi osasin päästää irti pakonomaisesta suorittamisesta. Se on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että olen alkanut kieltäytyä monista töistä. Töiden vähentäminen on lisännyt vapaa-aikaa vailla aikatauluja ja sovittuja menoja.

Toisaalta irtautumisessa on auttanut korona-aika. Kun ei olekaan ollut mahdollista juosta paikasta ja palaverista toiseen, Laura on huomannut, että jatkuva minuuttiaikatauluelämä ei ole kenellekään terveellistä.

– En usko, että tulen ikinä enää palaamaan yhtä hektiseen arkeen kuin missä ennen elin. Unelma lapsesta opetti minulle pysähtymisen tärkeyden, vaikka se pitikin opetella kantapään kautta.

Laura muistuttaa, että hän puhuu aiheesta ainoastaan oman kokemuksensa kautta. Hän ei halua pelotella ketään, vaan ennemminkin herätellä tavoitteellisesti treenaavia naisia tiedostamaan omia oikeuk­siaan.

– Kyse ei ole siitä, etteikö nainen voisi urheilla, vaan siitä, että meillä pitää olla mahdollisuus urheilla jokaisen yksilön terveydelle sopivalla tavalla. Tarvitsemme lisää asiantuntijoita, jotka perehtyvät huippu-uran jälkeiseenkin aikaan ja sen vaikutuksiin naisten elimistössä, ja välittävät tietoa eteenpäin.

Lauran tärkein viesti toisille naisurheilijoille on: pidä itsestäsi huolta kokonaisvaltaisesti.

– Uskalla kysyä ja vaatia apua. Ja muista: et ole yksin. Mitä ikinä terveytesi suhteen pohditkin, voit olla varma, että joku muukin on samaa miettinyt.

Kiitollisuutta ja onnea

Urheilu-urastaan Laura on kiitollinen ja ylpeä edelleen. Kokonaisuutena se antoi hänelle roppakaupalla positiivisia oivalluksia ja kokemuksia elämästä. Jo nuoresta asti treenatut psyykkisen valmentautumisen opit ovat lisänneet itsetuntemusta, tunnetaitoja ja olleet Lauralle iso voimavara.

– Jos tuntee urheilu-uraa kohtaan into­himoa, antaa mennä! Tulen kannustamaan omaa lastanikin samalle polulle, jos hän itse sitä tulevaisuudessa haluaa.

Lauran urheilijamentaliteetti pilkistelee edelleen silloin tällöin esiin raskausaikanakin. Laura on esimerkiksi käynyt äitiysfysioterapeutilla ja tehnyt kotona tunnollisesti sieltä saatuja liikesarjoja ja toteuttanut saamiaan kehonhuoltoneuvoja.

– Samaan aikaan olen kuitenkin antanut aikaa rentoutumiselle, koska se on hyväksi paitsi minulle myös tuolle pikkutyypille.

Laurasta tuntuu, että juuri nyt on hyvä aika tulla äidiksi. Esikoisensa syntyessä hän tulee olemaan 33-vuotias.

– Vielä muutama vuosi sitten ajatus vauvasta tuntui tosi kaukaiselta, mutta nyt se tuntuu superluontevalta. Lähipiirissäni on syntynyt vauvoja, sekin voi vaikuttaa asiaan.

Laura ja Tommi tietävät lapsen biologisen sukupuolen, mutta he eivät ainakaan tällä hetkellä suunnittele lastenhuoneen väritystä sen mukaan.

– Kun on käynyt läpi lapsensaamiseen liittyviä pelkoja, ei ole merkityksellistä, kumpi sieltä tulee. Tässä kohtaa olen raskaudestani ennen kaikkea todella kiitollinen ja onnellinen. Odotan äitiyttä innolla.

Tulevaan synnytykseen Laura lähtee avoimin mielin.

– Urheilijana olen opetellut analysoimaan itseäni ja tunnen mieleni sopukat. Olen jo urheilu-uralla opetellut menetelmiä itseni rauhoittamiseen haastavassa tilanteessa. Ehkä niistä työkaluista voi olla jotain hyötyä synnytyksessäkin.

Seuraavaksi Lauran ja Tommin suunnitelmissa on lähteä koeajamaan uutta autoa. Sellaista, johon mahtuu mukaan kolmaskin matkustaja.

Lue myös:

• Julkkikset

  Äitiys ja kovasta kuoresta luopuminen muuttivat Mariskan elämän: ”Nyt yritän oppia pois herkkyyden peittämisestä”

• Julkkikset

  Iina Kuustonen myöntää, että alkava keski-ikä sopii hänelle: ”Nautin kutomisesta, leipomisesta ja luonnossa olemisesta”

• Testit

  Oletko äitinä kuin leijonaemo vai kenties kuin keisaripingviini? Testaa, mitä eläinmaailman emoa muistutat luonteeltasi