Miisa Nuorgam: ”En tunne enää samaa häpeää kuin aiemmin” – saamelaisuudesta ja yllätysraskaudesta kertova sarja nousi heti puheenaiheeksi
Miisa Nuorgam ei ole koskaan halunnut elää valmiiden muottien mukaan. Kuitenkin saamelaisuus aiheutti kipuilua oman identiteetin kanssa. Hän pohti, millainen on oikeanlainen saamelainen.
Miisa sai dokumenttisarjaa kuvatessaan yllättäen tietää olevansa raskaana.
Miisa Nuorgam ei ole koskaan halunnut elää valmiiden muottien mukaan. Kuitenkin saamelaisuus aiheutti kipuilua oman identiteetin kanssa. Hän pohti, millainen on oikeanlainen saamelainen.
Somevaikuttaja, toimittaja ja Yle Kioskin tubettaja Miisa Nuorgam, 29, puhuu elämästään somekanavissaan avoimesti ja suoraan. Hän ei kaihda elämänsä eri puolien näyttämistä reilu 26 000 Instagram-seuraajalleen: Kuvissa näkyy sekä viimeisen päälle laittautunut Miisa että rinnoistaan maitoa pumppaava Miisa, jolla hopeashampoo vaikuttaa hiuksissa.
Sinertävää shampoota valuu päästä, otsaan ja dekolteelle liiskatut vessapaperinpalat estävät shampoonorojen etenemisen. Kuvan yhteydessä oleva teksti alkaa:
Kun somessa puhutaan sellaisesta äitiyden realismista, niin se on yleensä kuva soseessa olevasta paidasta ja teksti huonosti nukutusta yöstä.
Omalla kohdallani äitiyden realismi ei ole sitä, vaan tätä; eli siis saatananmoista sekoilua!
Avoimuus ja suoruus eivät rajoitu vain arkisiin kommelluksiin, vaan yhtä rehellisesti hän puhuu itselleen tärkeistä aiheista, kuten avoimista suhteista, naisten oikeuksista e-urheilussa sekä tietysti saamelaisten oikeuksista.
– Minusta tuntuu, että voin kenelle tahansa kertoa ihan kaikesta itseeni liittyvistä asioista, Miisa vahvistaa.
Matka minuuteen
Miisa nähdään Ylellä syksyllä 2021 näytettävässä 8-osaisessa dokumenttisarjassa Katkeamaton / Boatkanmeahttun.
Ohjelma ei ole jäänyt yleisöltä huomaamatta. Se käynnisti sosiaalisessa mediassa välittömästi vilkkaan keskustelun siitä, seurataanko siinä keskushenkilön raskautta saamelaisasian kustannuksella.
Miisan ajatuksena oli, että dokumentissa hän taltioisi elämäänsä Koutokeinossa Pohjois-Norjassa, jonne hän oli päässyt opiskelemaan saamen kieltä. Miisan toive oli myös, että hän saisi kuvata Koutokeinossa järjestettävät saamelaiset musiikkifestarit ja muita tapahtumia.
Utsjoelta kotoisin oleva Miisa on asunut suurimman osan elämästään Tampereen vieressä Ylöjärvellä. Aikuisikänsä hän on viettänyt enimmäkseen nykyisessä asuinkaupungissaan Tampereella. Hän myös tapasi puolisonsa Eetun siellä kesällä 2020.
Tavatessaan Miisa ja Eetu olivat molemmat sitä mieltä, että heidän suhteensa olisi kepeä kesäromanssi. Miisa tiesi jo tuolloin lähtevänsä kesän jälkeen Pohjois-Norjaan.
Yllätysraskaus pisti suunnitelmat uusiksi
Elokuussa 2020 Eetu auttoi Miisaa muutossa ja he lähtivät yhdessä ajamaan Tampereelta kohti Norjaa.
Muuttopäivänä Miisan rintoja aristi ja ne olivat turvonneet. PMS-oireita, Miisa ajatteli. Kolmantena päivänä Koutokeinossa Eetu kehotti kuitenkin Miisaa tekemään raskaustestin.
– Hän oli varma, että minä olen raskaana. Ja minä olin varma, että en ole.
Aikaisempiin suhteisiin mahtui lapsen yrittämistä ja keskenmeno. Lisäksi endometrioosi-diagnoosi heikensi raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia merkittävästi.
Raskaustesti oli positiivinen.
– Menin sokkiin, koska en ollut ajatellut, että raskaus olisi mahdollinen.
Yllätysraskaus ja edelleen sitkeästi jylläävä korona pistivätkin Miisan suunnitelmat Koutokeinon osalta uusiksi.
Koska korona sulki monia paikkoja myös Pohjois-Norjassa, kielen oppiminen jäi lähes pelkästään kouluun.
– Olisin halunnut tutustua ihmisiin ja tapahtumiin. Koronan takia se jäi todella vähäiseksi, ja alkuraskaudesta minulla oli niin huono olo, että ei huvittanutkaan lähteä mihinkään.
Sopeutuminen uuteen elämään
Raskauden alkuaika oli Miisalle henkisesti vaikea.
– Mietin pitkään, haluanko lasta ollenkaan. Tiesin, että en halua tehdä hätiköityjä päätöksiä. Tiesin myös, että vaikka olin toivonut lasta pitkään, yllätysraskaus oli silti sokki.
Miisasta tuntui, että hän oli asian kanssa yksin. Hän oli juuri muuttanut yksin uudelle paikkakunnalle.
– Silti herätessäni aamuisin ensimmäinen ajatukseni oli, että jes, olen vieläkin raskaana.
Miisan mukaan paikalliset Koutokeinossa eivät puhu juurikaan englantia, joten Miisan piti hoitaa arkensa kokonaan saameksi, myös alkuraskauden lääkärikäynnit.
– Se oli ihan kamalaa, koska alkuun tuntui, etten ole vielä riittävän hyvä saamen kielessä, Miisa sanoo.
Avuksi tuleva äiti päättikin ottaa elekielen, esimerkiksi verikoetta otettaessa hän osoitti sormella suoniaan, koska ei osannut selittää asiaa saameksi.
– Asennoiduin siihen myös niin, ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa. Minusta oli myös hyvä, että vastaan tuli tilanteita, joissa oli oikeasti pakko käyttää kieltä.
Mieluummin vähän sinnepäin kuin ei ollenkaan
Alkusokista huolimatta Miisa ja Eetu päättivät pysyä yhdessä. Heillä on avoin suhde, jossa molemmilla on lupa olla Tinderissä, jos niin haluaa. Ja tietenkin se vauva. Lapsi syntyi huhtikuussa 2021 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Miisan ensimmäiset sanat omalle lapselleen olivat:
”Dearvva, ráhkis. Mun lean du eadni.” Hei rakas. Minä olen sinun äitisi.
Nykyisin Miisa puhuukin saamea päivittäin, sillä hän puhuu sitä vauvalleen. Miisasta on tärkeää opettaa kieltä omalle lapselleen, sillä hän ei itse oppinut saamea lapsuudenkodissaan. Nyt Miisa ja vauva harjoittelevat kieltä yhdessä.
– En puhu täydellistä saamea, mutta olen ajatellut asian niin, että ottaisin tuhat kertaa mieluummin sen, että osaisin puhua kieltä, joka menee suunnilleen oikein kuin sen, etten puhuisi sitä ollenkaan.
Silti kynnys käyttää saamea on arjessa korkea.
– Vaadin itseltäni liikaa täydellisyyttä muille aikuisille puhuessani. Minusta tuntuu, että olisi kauhean noloa, jos joutuisin korjaamaan itseäni jollekin aikuiselle, vaikka eihän se ole niin. Vauvalle puhuminen on eri asia, koska voin katsoa sanoja ja jos sanon vauvalle jotain väärin, niin korjaan sen myös ääneen.
Omanlaisensa – ja hyvä juuri sellaisena
Näkyvä osa saamelaista kulttuuria ovat saamenpuvut. Vuonna 2019 Miisa teetti itselleen oman puvun, joka on pohjoissaameksi gákti. Ensimmäisen kerran hän puki puvun ylleen ystävänsä häihin, joita vietettiin samana vuonna.
Silloin hän julkaisi Instagram-tilillään tekstin:
Kuulen usein kommentteja siitä, miten rohkea ja vahva olen. Eikä se pidä paikkaansa. Olin ensimmäistä kertaa julkisesti saamenpuku päällä, eikä se ole vain vaate. Silloin on pukeutunut, mutta kaikista alastomin. Saamelaisuus ei ole vain osa minua, tai joku tausta tai juuret, vaan se olen minä. Kaikkeni ja kokonaan.
Miisa kokee alastomuuden ajatuksen liittyvän puvun henkilökohtaisuuteen.
– Pukua käyttäessä kantaa paitsi minuuttansa, myös alueen ja oman perheen historiaa.
Saamenpukua ei voi ostaa valmiina. Asusteita ja kankaita on myynnissä, mutta itse puku tehdään mittojen mukaan. Käyttäjä valitsee juuri itselleen mieluisan kankaan, samoin silkin hartioilla olevaan huiviin ja riskut, korut, jotka pitävät huivia paikoillaan.
Pukiessaan ylleen puvun ensimmäisiä kertoja Miisa kipuili saamelaisidentiteettiään.
– Käyttäessäni pukua minusta tuntui, että olen huono tai vääränlainen saamelainen.
Miisan mukaan monet saamelaisnuoret, jotka eivät puhu saamea, kokevat samoin. Kielen oppiminen ja sen eteenpäin siirtäminen omalle lapselle on kuitenkin vahvistanut Miisan identiteettiä saamelaisena.
Matka Koutokeinoon kirkasti Miisalle sen, että yli valtionrajojen saamelaisia yhdistää se, että moni on kadottanut kielen. Tieto helpotti osaltaan myös Miisan taakkaa ja kipuilua kielen kanssa, kun hän ymmärsi, miten valtavasta ilmiöstä on kyse.
– Kyllähän sen on tiennyt, mutta nyt sen vielä ehkä jotenkin erityislaatuisesti ymmärsi, Miisa sanoo.
– Alasti olo oman minuuteni kanssa on taustalla koko ajan, mutta en tunne enää samanlaista häpeää kuin aiemmin. Vaikka toisinaan ajattelenkin sitä, niin fiilis itsestäni ja saamelaisidentiteetistäni on nykyään erilainen.
Muokattu 24.8. klo. 16.30: Otsikossa ja pääkuvan kuvatekstissä Katkeamaton-ohjelmaan viittaava sana vaihdettiin sarjaksi.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous