Vuoden isä Kai Rinkinen, 46, valvoi yöt, kun neljävuotias lapsi sairastui vakavasti – kriisin keskellä ratkaisu perhearkeen oli selkeä

Vuoden isä 2022 Kai Rinkinen on kuunteleva ja lastensa asioista kiinnostunut vanhempi, jolle koti-isäksi jääminen oli luontevaa. Pahin vaihe sekoitti unirytmin vuosikausiksi.

Kun rovaniemeläinen Kai Rinkinen, 46, jäi koti-isäksi nyt teini-ikäisten tytärten ollessa pieniä, hän joutui välillä selittelemään ratkaisuaan muille.

”Miksi olet kotona etkä lähde töihin”, Kailta saatettiin kysyä, vaikka päätös oli ollut koko perheelle osuva sekä myös käytännön sanelema ratkaisu. Lasten äidillä oli vaativa työ, ja Kai puolestaan etsi uutta työtä.

Vuoden isä 2022 -palkinnon saanut Kai muistelee, että isyys korostui erikoisesti tilanteissa, joita monissa perheissä hoitavat useimmiten äidit.

– Esimerkiksi kun olin päiväkotikeskusteluissa isänä, isyys ikään kuin törrötti siinä tilanteessa enemmän, Kai sanoo.

Oli kuitenkin täysin luontevaa, että Rinkisten perheessä isä oli ensisijainen yhteyshenkilö kodin ja päiväkodin välillä.

Kaille oli selvää ottaa hoitaakseen yhteydenpito päiväkotiin myös silloin, kun perheen esikoinen sairastui 4-vuotiaana vakavasti.

Kai otti vastuulleen yövalvomiset, kun lapsi sairastui

Lapsen sairauden ensimmäiset vuodet olivat koko perheelle raskaita. Kai ei halua kertoa lapsen yksityisyyden turvaamiseksi sairauden yksityiskohtia, mutta kyseessä on hoitoa vaativa pitkäaikaissairaus.

– Sairaus edellytti aluksi lapsen olon valvomista sekä päivin että öin. Oli aika selkeä ratkaisu, että otin yövalvomisista vastuun, sillä lasten äidillä oli työelämä hyvin vaativaa silloinkin, Kai kertoo.

”Hän olisi voinut mennä nukkuessaan huonoon kuntoon. Oli vakavan vammautumisen ja kuoleman vaara.”

Lapsen tilaa piti valvoa öisin mittauksin ja aistinvaraisesti.

– Hän olisi voinut mennä nukkuessaan huonoon kuntoon. Oli vakavan vammautumisen ja kuoleman vaara.

Isä myös kävi paikan päällä perehdyttämässä päiväkodin ja myöhemmin koulun henkilökunnan lapsen hoitokäytäntöihin. Lisäksi hoitajien ja opettajien kanssa tehtiin suunnitelma, miten retkien ja liikuntatuntien kanssa toimitaan.

– Koin myös, että parhaiten autoin lastani olemalla aina tavoitettavissa puhelimitse, jos lapsen hoidosta tuli kesken päivän jotain kysyttävää.

Lapsen sairastumisessa oma vanhemmuus tuli haastetuksi, Kai näkee. Hoitojärjestelyt vaikuttivat väistämättä siihen, että toinen lapsi sai enemmän huomiota.

– Oli hyvin vaikeaa jakaa huomiota molemmille lapsille tasapuolisesti. Tunnistin epätasapainon jo silloin ja myös jälkeenpäin olen miettinyt asiaa.

Toiselle lapselle saattoi antaa omaa tilaa vasta akuutin vaiheen rauhoituttua noin vuoden kuluttua sairastumisesta.

– Olin todella uupunut pahimmassa vaiheessa ja voimat olivat vähissä. Unirytmini oli sekaisin useamman vuoden ajan.

Avioeron jälkeen lasten ei tarvinnut muuttaa, vaan vanhemmat vuorottelivat kotia

Lasten edun huomioiminen, turvallisuuden tunteen ylläpito ja arjen jatkuvuus ovat Kaille tärkeitä arvoja isyydessä.

Kun Kai ja lasten äiti erosivat, he päätyivät asumaan vuorotellen vanhassa yhteisessä kodissa ja vuorotellen toisessa asunnossa. Lasten ei tarvinnut muuttaa omakotitalosta, jossa kuopus oli asunut koko ikänsä ja esikoinenkin vauvasta saakka.

– Näin saimme kaikki aikaa totutella uuteen tilanteeseen, eivätkä kaikki järkytykset tulleet lapsille kerralla. Uskon, että järjestely toi myös vakautta lasten arkeen, ja heillä säilyi ainakin yksi ankkuri elämässään.

Vuoroasuminen antoi myös vanhemmille aikaa järjestää omaa elämäänsä uudelleen.

Myöhemmin Kai sai lunastettua yhteisen kodin itselleen, ja nykyisin lapset asuvat vuoroviikoin molempien vanhempien luona.

Vanhemmat toimivat parhaansa mukaan niin, että avioero olisi lapsille mahdollisimman helppo.

– Eron tuottama kriisi näkyi myöhemmin. Olemme olleet perheneuvolan asiakkaita ja saaneet sieltä paljon apua.

Kai on myös itse saanut tukea Yhden vanhemman perheiden liitosta, jonka eronneiden isien ryhmässä hän on ollut mukana aktiivisesti kaksi vuotta.

Koti-isyyden hämmästely laittoi Kain pohtimaan, millainen isä hän haluaa olla

Kai kuvailee itseään rauhalliseksi, kuuntelevaksi ja lapsen asioista kiinnostuneeksi isäksi.

– Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että olisin läsnä lapsen omalle maailmalle ja sille, mitä lapsi kertoo. Haluan, että lapsella on olo, että vanhempi kuuntelee ja ottaa vastaan sen mitä lapsella on.

Vaikeinta isänä olemisessa on Kain mielestä ollut oman roolin hakeminen. Kai on pohtinut paljon perinteistä miehen mallia ja pyrkinyt ahtaaksi kokemastaan mallista pois.

– Kun omaa koti-isyyttäni hämmästeltiin, se laittoi pohtimaan, miten itse toteutan isyyttä. Haluan omalla esimerkilläni normalisoida sitä, että on monenlaista isyyttä, erilaisia perheitä ja ratkaisuja, jotka voivat olla omalle perheelle hyviä.

Vuoden isä 2022: Vuodet koti-isänä kantavat myös lasten ollessa teini-ikäisiä

Tällä hetkellä Kain perheelle kuuluu hyvää. Esikoistytär huolehtii itse sairautensa hoidosta, käy normaalisti koulua ja elää tavallista 16-vuotiaan elämää.

Kai näkee, että lasten kanssa aikoinaan tiiviisti vietetty aika on edesauttanut sitä, että nyt hänellä ja tyttärillä on hyvät välit.

– Uskon, että olen saavuttanut toimivan, luottamuksellisen ja syvän suhteen lapsiin. Voimme keskustella asioista ja meillä on aika välitön suhde.

Nykyinen elämänvaihe teinien kanssa on antoisa. Isän ja tytärten arkeen kuuluu yhteisiä ruokahetkiä ja yhteistä tekemistä sen verran kuin lapset ovat siihen motivoituneita.

– Lapset muodostavat omaa maailmankuvaansa ja he ovat menossa kohti aikuisuutta. Heidän kanssaan keskustelemalla pääsee oppimaan itsekin paljon siitä, mitä juttuja nyt on nuorten elämässä. Olen hirmu tyytyväinen ja iloinen siitä, että saan olla siinä mukana.

Vuoden isä -palkinnon saivat vuonna 2022 Kai Rinkisen lisäksi keravalainen Jere Jokinen ja maskulainen Janne Pihanperä. Palkinnon myöntää sosiaali- ja terveysministeriö.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

• Julkkikset

  Aki Linnanahde: ”Rohkein tekoni on ollut ryhtyä 25-vuotiaana uusperheen isäksi”

• Julkkikset

  Kim Herold oli lellitty lapsi, ja se näkyi, kun hänestä tuli isä: "Tein varmaan Naistenklinikan ennätyksen hätänapin painelussa"

• Julkkikset

  Kun isä sai puoli vuotta elinaikaa, Maria Veitola tarttui ystävän neuvoon – ”Isällä oli myös muita sairauksia, mutta niissä oli aina illuusio toivosta”