Millaisia 2020-luvun nykyrunot ovat? Ainakin seitsemän runoa on nostettava esiin
Nykyrunous kiinnostaa ja puhuttaa nyt monia. Minkälaisia runoja julkaistaan juuri nyt? Otimme selvää.
Suomessa ilmestyy vuosittain satoja runoteoksia.
Nykyrunous kiinnostaa ja puhuttaa nyt monia. Minkälaisia runoja julkaistaan juuri nyt? Otimme selvää.
Runous puhuttaa juuri nyt. Millaista nykyrunous on? Millaisia runoja 2020-luvulla julkaistaan?
Keskeiseksi termiksi nousee kokeellisuus. Kaikki nykyrunot eivät ole kokeellisia, mutta se on yksi vallitsevista trendeistä.
Yksi kokeellisen runouden määritelmistä on se, että se tähtää runouden rajojen laajentamiseen.
Kirjallisuustieteilijä Anna Helleen mukaan kokeellinen runous etsii uusia ilmaisu- ja tekotapoja sekä uusia runomuotoja ja -keinoja.
Hänen luonnehtii kokeellista runoutta ”eräänlaisena runouden laboratoriona, jossa paitsi kehitetään uusia runokeinoja myös tutkitaan runouden keinoin sitä, mitä runous on ja mitä se voi olla. Taustalla on ajatus, että kirjallisuus kehittyy uusien ideoiden ja kokeilujen kautta”.
Myös runoilija-termin laajeneminen on leimallista 2000-luvun runoudelle. Runoilija ei enää selkeästi ole vain isoilta kustantamoilta julkaissut henkilö, vaan saattaa julkaista tai esittää runojaan vain esimerkiksi blogimaailmassa. Palkintoja tärkeämpää on yleisön ja lukijakunnan arvostus ja hyväksyminen osaksi runoyhteisöä.
Nykyrunouden määritelmä on noussut puheenaiheeksi Kiira Korven esikoisrunokirjan Hyppää vaan! (Otava 2023) myötä.
Helsingin Sanomien kritiikissä kirja sai murska-arvion, joka kuvaa teosta surkeaksi ja ja kaikki runouden kielelliset mahdollisuudet hukkaavaksi. Lisäksi arviossa luonnehditaan kirjan julkaisemista vastuuttomaksi.
Poikkeuksellisen tyly kritiikki on herättänyt huomiota ja saanut aikaan sen, että myös monet aiemmin runoutta kaihtaneet ovat alkaneet kiinnostua aihepiiristä.
Mihin muotoihin ja tehokeinoihin nykyrunous taipuu?
Teimme esimerkkikoosteen runoista, jotka kuuluvat viime vuoden ja kuluvan kevään aikana julkaistuihin tai julkaistaviin runokirjoihin.
Sileät lehdet tuntuvat sormien välissä niin kuin sormet
tuntuvat sormien välissä. Pimeässäkin puut ovat.
Pontus Purokuru: Haavamaa (Kosmos 2023) ilmestyy toukokuussa.
Pontus Purokuru on suomalainen tietokirjailija ja esseisti. Haavamaa on viidestä proosamaisemasta ja runoteoksesta koostuva heksaptyykki ekologisen ja sosiaalisen tuhon vastaanottamisesta, ihmissuhteen loppumisesta, kaipuusta maan yhteyteen ja epätoivon keskelläkin kajastavasta katarttisesta nautinnosta ja ilosta.
**
6
Jos vain
kuuntelemme
loimuvaahteraa,
jonka oksilla
kypsyvät
planeetat
5
Ja myönnämme
että kaiken
keskipisteessä
on sittenkin
vahingonlaukaus
4
Että arvokkainta
meissä on
se mikä katoaa
tutkasta
3
Sillä lääkkeen
nimi on
oksymoron
2
Ja me olemme
sen laboratorio
1
Kardinaalivirhe
Panu Tuomi: Kardinaali Zen (WSOY 2023)
Panu Tuomi on tamperelainen runoilija, jonka ura on jatkunut lähes 30 vuotta. Kardinaali Zen käsittelee kirkollisia ja matemaattisia kardinaaleja ja on hänen 11. runoteoksensa.
**
Puhun sinulle, kun sinulla vielä on korva
kun pehmeät kudoksesi eivät vielä ole maatuneet
ja vesi virtaa lävitsesi kuin veri
ja läpi hiekan
joka antoi periksi arkunkantajan jalan alla.
Kätesi on astia, ilmaan koverrettu kuppi,
joka yhä vielä kehtaa pyytää jotakin.
Kuule, me muut kuljemme kuolemattomuuden puutarhassa.
Sinulla ei ole tänne enää asiaa.
Käy niin kuin kiven, kun se kuluu kosketuksesta
ajan aine muovautuu ja heitetään pois,
kun sinut lennätetään universumien halki
toivon, että ne todellakin halkeavat.
Sanna Karlström: Pehmeät kudokset (Otava 2022)
Pehmeät kudokset on kirkkaan ilmaisun mestariksi sanotun Karlströmin kuudes runoteos. Sen teemoja ovat hajoaminen, jotta uutta voi syntyä sekä äidin kuolema, joka levittää säikeensä menneeseen ja tulevaan.
uni hajottaa joen, heinät, hietikon
jängän siinä takana, hajottaa kangasmaan
varvut ja pensaat, uni hajottaa, järjestää uudestaan
kuin kaikki olisi jo valmista
ehkä he vain sinä päivänä
ehkä he vain olivat liian
väsyneitä jatkaakseen
Uni Ojuva: Onhan sentään linnut (Aviador 2023) ilmestyy huhtikuussa.
Sodankyläläisen historiatieteen maisterin sekä kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden asiantuntijan Uni Ojuvan toinen runokokoelma kuvaa Keski-Lappia uudisasutuksen ja kadonneen keminsaamen kielen ja kulttuurin rajamaana.
**
Sanavarasto loistaa yksityisyyttään. Jokin paistaa meihin tuolta,
jokin vaikka.
Metsä nousee retkellä, lounaalla, lomamenossa pystyyn. Huomioi.
Kallio putoaa veteen, mereen. Siellä se ui.
Kallio laskeutuu maan uumeniin, siksi se pitää siirtää pois
eväsretken tieltä.
Metsä on irrottanut otteensa koivun rungosta. Se näyttää,
mitä pitkin me pääsemme pois luotasi.
Silja Järventausta: Iltapäivä isolla kirjaimella (Teos 2022)
Silja Järventaustan runokieltä kuvaillaan notkeaksi ja omaa tietään raivaavaksi. Runoyhdistys Nihil Interit valitsi Iltapäivä isolla kirjaimella vuoden 2022 parhaaksi runoteokseksi.
**
Kasvoja vierelläni
kun tulkitsen, sinun
silmiäsi, kun kuuntelen
niiden veden muotoa
huopaan, soudan
virtaan, kasvan
itseäni suuremmaksi,
kuin lasin takana lumi.
Jarno Pelonranta: Kalligrafia (Basam Books 2022)
Jarno Pelonranta on jyväskyläläinen runoilija, opettaja ja muusikko. Kalligrafia-runoteoksen teemoja ovat eläinten ja ihmisten välinen suhde ja jaettu ihmisyys, ja keskeisenä elementtinä runoissa on vesi kaikissa olomuodoissaan.
**
Verkoilta tultaessa
Merkkikepin nenässä tiira, kesy.
Venevajan katonharjalla västäräkki, vilkas.
Miltä minä, ohi ajava,
näytän heidän silmissään?
Caj Westerberg: Ennen ja jälkeen (Basam Books 2022)
Palkittu runoilija Caj Westerberg on julkaissut 20 runoteosta. Ennen ja jälkeen -runokokoelmassa vuorottelevat luonto, rakkaus ja suru. Mielleyhtymät ja vapaa liikehdintä ovat keskeisessä osassa kokoelman rakentumista, ja runoissa on mukana haiku-henkisyyttä.
Lähteet: Kansalliskirjasto.fi, Lukukeskus
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous