Kauris on tähtimerkissä pyrstöllinen – olitko huomannut?
Kauris on tähtimerkissä pyrstöllinen – olitko huomannut?
Viihde

Luulitko olevasi kauris? Et ole – ”oikeasti” tähtimerkki on tarunomaisempi meriolento

Kauriin tähtimerkki on myyttinen olento, jolla on etusorkat ja pyrstö – varsin erinäköinen otus siis kuin tutumpi nelistäjä.
Teksti: Anna Ferrante Kuvat: iStock

Harvempi kovimmistakaan horoskooppifaneista on välttämättä pannut merkille, että oinaasta tai härästä poiketen – tähtimerkkisarvipäitä nekin – kauris ei suinkaan ole tavallinen maalla tallustava ja luontokuvista tuttu kauris.

Sillä on hännän sijasta komea kalan pyrstö. Miksi ihmeessä moinen?

Kauris, pukinsarvinen jumala

Kauris on yksi avaruuden kahdestatoista Eläinradan tähtimerkistä, jonka pohjalta horoskooppimerkit ovat syntyneet. Siitä, miten kauris on tähtitaivaalle kuvioksi singahtanut, on olemassa useita legendoja ja myyttejä – aivan kuten kauriista itsestään mystisine kalanpyrstöineen.

Vahvimmin tunnettaneen Pan-jumalan taru. Antiikin Kreikan ja Rooman jumaltarustoissa Pan oli villin luonnon ja ihmisen primitiivisten vaistojen jumala, joka soitteli metsissä huiluaan ja iloluontoisena villinä säikäytteli ihmisiä, mistä sana paniikki on saanut alkunsa.

Joissakin versioissa ja erityisesti myöhemmässä taiteessa Panilla oli pukinsarvet päässään jo alkujaan. Toisten versioiden mukaan hän sai sarvensa eräässä antiikin jumalmaailmalle tyypillisessä kahakassa jumalten ja taruolentojen välillä: paetessaan hirviö Tyfonia Pan muutti itsensä eläimen muotoon.

Legendan mukaan matalassa vedessä Pan muuttui eläinhahmoksi, jota voisi sanoa vaikka vesikauriiksi.

Tarkemmin sanoen ensin Pan muutti itsensä kauriiksi. Kun vastaan tuli joki (useissa taruversioissa Niili), hän katsoi paremmaksi muuttua kalan muotoon. Pahaksi onneksi veden pinta oli matalalla, ja vain vartalon alaosa sai kalan muodon.

Kauris-tähtikuvio taivaalle kiitokseksi Zeus-jumalalta

Taistelu jumalten kesken sai vielä monia värikkäitä käänteitä, joissa Pan osoitti pelkuruutta ja jonka lopputuloksena Zeus-jumala tuomitsi Panin elämään ikuisesti puoliksi kauriin, puoliksi kalan muodossa.

Tai jos seurataan tarun Panin kannalta kunniakkaampaa versiota, asiat Zeuksen suhteen menivät päin vastoin eli Pan auttoi tätä mahtavaa ylijumalaa Tyfonin kukistamisessa ja sulkemisessa Etna-tulivuoren sisään, jossa se yhä vielä tänä päivänäkin elää arvaamattomasti oikutellen ja savua tuprutellen.

Tyylitelty horoskooppikauris.

Palkintona saamastaan avusta Zeus ikuisti tähtitaivaalle kuvioksi hetken, jolloin Pan muuttui kauriista kalaksi.

Taru kauriskalasta tunnettiin jo muinaisen Babylonian ja Mesopotamian alueella, josta tähtikuvioiden järjestelmällinen kartoittaminen ja nimeäminen on tiettävästi saanut alkunsa.

Riippumatta siitä, mitä taruversiota seurailee, lopputulos on nykyaikaamme asti säilyneessä astrologiassa sama: joulu-tammikuinen horoskooppimerkki kauris on juuriltaan muinainen, kauriinvartaloinen ja kalanpyrstöinen taruhahmo. Toisinaan horoskooppikuvituksissa kauris on tutumpi neljän sorkan maaeläin, mutta paljon yleisemmin näkee pyrstöllistä taruhahmoa.

Ja kuten taruhahmot yleensäkin, sen syntyhistoria on värikäs ja monien eri uskontojen ja kulttuuripiirien parissa erilaisia versioita kehittänyt: esimerkiksi Pan-kauriin sarvien arvellaan olleen kristillisessä kuvastossa ja taiteessa paholaisen sarvien esikuva.

Yksisarvinenkin on myyttinen eläin – mitä Marco Polo näki?

Aikalaisilla ei ammoisina aikoina välttämättä ollut selkeää varmuutta ja rajaa siinä, mikä on totta, mikä tarua. Loistoesimerkki tästä on yksisarvinen, jolla silläkin on pitkä, tuhansien vuosien mittainen historia takanaan.

Yksisarvinen oli Marco Polon matkapäiväkirjoissa varsin erinäköinen kuin legendoissa.

Venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija Marco Polo arveli 1200-luvun matkoillaan Aasian silkkiteillä kohdanneensa yksisarvisia ja kirjoitti asiasta muistikirjaansa:

Niillä on paksu musta sarvi, puhvelin karva ja norsun jalat, ne elävät mudassa ja liejussa eivätkä totta vie näytä lainkaan siltä, miltä niiden on meidän maassamme kuvailtu näyttävän.

Marco Polo kuvaili tietämättään mitä luultavimmin sarvikuonoja.

Lähteet: Britannica, Live Science, Stelle Occitane

X