Viihde

Näitä kirjasarjoja suomalaiset rakastavat – klassikkojen joukossa on yllätyksiä: ”Ajattomia ja seksittömiä, niistä tulee hyvä mieli”

Annan lukijapaneelin suosittelemat kirjasarjat tarjoavat takuuhyviä lukuhetkiä pidemmäksi aikaa.

Teksti:
Viivi Aaltovesi
Kuvat:
Istock, Om-Arkisto, Kustantajat

Hyvä kirjasarja ilahduttaa pitkään – ellei kaikkia osia ahmaise kerralla.

Annan lukijapaneelin suosittelemat kirjasarjat tarjoavat takuuhyviä lukuhetkiä pidemmäksi aikaa.

Monissa hyvissä kirjoissa on se huono puoli, että luettava loppuu turhan äkkiä. Siksi kirjasarjat ovat ihania. Näillä trilogioilla ja pidemmillä kirjasarjoilla on Annan lukijapaneelin kirjakyselyyn vastanneiden sydämissä erityinen paikka.

Enni Mustonen: Syrjästäkatsojan tarinoita

Enni Mustosen Ruokarouva-kirjan kansi
Vuonna 2016 julkaistu Ruokarouva on Syrjästäkatsojan tarinoiden neljäs osa.

Enni Mustonen -nimellä kirjoittavan Kirsti Mannisen kirjoissa Suomen ja vähän maailmankin historia tulee lähelle kiinnostavalla ja vetävällä tavalla. Kymmenosainen Syrjästäkatsojan tarinoita alkaa sipoolaisen palvelustyttö Ida Erikssonin kasvutarinana. Jos ihastut Mustosen tyyliin, voit seuraavaksi tarttua  Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaan.

Lukijapaneelin kommentti: ”Olen lukenut kaikki Enni Mustosen kirjat sitten kun niitä kirjastosta saa.”

Kun Mustosen tuotanto on koluttu, suomalaisista naisista kertovien historiallisten romaanien ystävä voi siirtyä Kaari Utrion tuotannon pariin. Utrio ei ole julkaissut varsinaisia kirjasarjoja, mutta hänen tuotantonsa on varsin runsas.

Lukijapaneelista kiitetään: ”Kaari Utrion tuotannosta valitsen romaaniparin Vaskilintu ja Tuulihaukka. Teosten muodostama tarina on jännittävä, mukaansatempaava ja kaunis. Taustatutkimus on tehty todella huolellisesti. Lisäksi tarina kestää useamman lukukerran.”

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla

Täällä Pohjantähden alla 1 -äänikirjan kansikuva.
Täällä Pohjantähden alla -trilogian voi nauttia myös Antti Holman lukemina äänikirjoina.

Väinö Linnan 60 vuotta sitten julkaistu romaanitrilogia on ikisuosikki. ”Siinä on koko Suomi ja maamme historia pienen kylänihmisten näkökulmasta”, eräs kirjakyselyn vastaaja tiivistää.

Linnan klassikko on monella ikäluokalla kuulunut pakolliseen lukemistoon kouluaikana, ja osa on ihastunut trilogiaan jo silloin:

”Luin sen 13-vuotiaana ensimmäisen kerran ja sen jälkeen useita kertoja paikka paikoin, yleensä vuodenaikaan liittyvän pätkän. Kun kirjastot olivat kiinni koronan vuoksi, luin koko trilogian taas alusta loppuun. Se on käsittämättömän hyvä.”

”Olen lukenut sen kymmeniä kertoja, mutta aina jaksan ihailla Linnan ihmiskuvausta ja hänen vahvaa myötätuntoaan henkilöitään kohtaan.”

Stieg Larsson: Millennium-trilogia

Tyttö joka leikki tulella -kirjan kansi.
Tyttö joka leikki tulella ja muut Stieg Larssonin dekkarit ovat antaneet aiheen useampaankin elokuvaan.

Ruotsalaisen Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia -kirjasta alkanut dekkarisarja on monen suomalaisen suosikki.

”Ahmin kaikki kolme kirjaa ennätysvauhtia ja en iltaisin olisi malttanut jättää lukemista kesken.”

”Ei muuta perustelua kuin se, että Millennium-trilogian kirjat ovat parhaita.”

Suomalaisista dekkareista lukijapaneelin jäsenet kehuvat muun muassa Mauri Sariolan Olavi Susikoski -sarjaa 1950–80-luvuilta ja Seppo Jokisen Sakari Koskinen -sarjaa, johon ilmestyy edelleen vuosittain uusi osa.

”Seppo Jokisen dekkareista en osaa nimetä parasta. Kirjat sijoittuvat Tampereelle. Se tuo uudenlaisen fiiliksen lukemiseen, kun paikat ovat tuttuja.”

Anni Polva: Tiina-kirjat

Tiinan kesäretket -teoksen kansikuva.
Tiinan kesäretket -teokseen on koottu kolme Tiina-kirjaa.

Tiina-kirjat ovat erottamaton osa monen lapsuutta ja nuoruutta – ja miksipä ei Anni Polvan tuotannosta voisi nauttia aikuisenakin.

”Anni Polvan kaikki kirjat… ajattomia ja seksittömiä, niistä tulee hyvä mieli.”

Myös Lucy Maud Montgomeryn Anna– ja Runotyttö-sarjat palvelevat samaa tarkoitusta.

”L.M. Montgomeryn Anna-kirjat olivat lapsuus-nuoruusvuosien ehdoton suosikki. Vieläkin Anna-kirjat pitävät muistoissa sen ehdottoman ykköspaikan, jonka silloin ottivat!”

Jeffrey Archer: Clifton-kronikka

Miehistä parhain -kirjan kansikuva.
Miehistä parhain on Clifton-kronikan päätösosa.

Jeffrey Archerin seitsenosainen Clifton-kronikka kuvaa bristolilaisen Harry Cliftonin ja hänenperheensä vaiheita 1920-luvulta alkaen. Susanna Tuomi-Giddingsin kääntämät Clifton-kirjat ovat kaikki yli 400-sivuisia, joten luettava ei heti lopu kesken.

”Mielenkiintoinen kuvaus Britanian yhteiskunnasta, politiikasta ja teollistumisen kausilta.”

”Pidin juuri siitä, että tarina jatkui useammassa kirjassa.”

X