Itsekeskeinen ihminen ei välttämättä näe asioita toisten näkökulmasta – näin itsekeskeinen ajattelutapa vaikuttaa parisuhteeseen
Itsekeskeinen ihminen ei välttämättä ole itsekäs. Itsekeskeinen ajattelutapa voi kuitenkin johtaa ihmissuhteissa riitatilanteisiin.
Vahvasti itsekeskeinen ihminen pitää lujaa kiinni omista näkemyksistään ja saattaa olla periksiantamaton.
Itsekeskeinen ihminen ei välttämättä ole itsekäs. Itsekeskeinen ajattelutapa voi kuitenkin johtaa ihmissuhteissa riitatilanteisiin.
Itsekeskeinen ei ole sama asia kuin itsekäs. Itsekäs ihminen toimii jatkuvasti oma etu edellä eikä välttämättä piittaa lainkaan muiden ihmisten tunteista. Itsekeskeisen ihmisen itsekeskeinen ajattelutapa taas pyörii vahvasti oman itsen ja omien tunteiden kautta, mutta itseskeinen ihminen voi silti toimia muiden edun hyväksi. Joskus kuitenkin itsekeskeiselle voi olla haastavaa nähdä muiden näkökulmasta asioita. Siksi hän saattaa usein löytää itsensä ristiriitatilanteista ihmissuhteissa.
– Jos huomaa, että omalla itsekeskeisellä käytöksellä ajautuu toistuvasti ristiriitatilanteisiin, on tärkeää miettiä omia toimintatapoja, Terveystalon psykoterapeutti Piritta Pitkänen sanoo.
Pitkänen muistuttaa, että itsekeskeinen ajattelutapa ei ole aina huono asia. Itsekeskeisen ajattelutavan toimivuus riippuu juuri siitä, miten ihminen käyttäytyy ja miten kyseinen ajattelutapa näkyy ihmisen elämässä.
Vaikutukset ihmissuhteisiin
Ihmisen peilatessa tilanteita vain omasta näkökulmastaan hän ei välttämättä tule tarkastelleeksi muiden osapuolien ehdotuksia tai ajatuksia edes varteenotettavina vaihtoehtoina. Tämä piirre voi aiheuttaa haasteita kaikissa ihmissuhteissa, mutta etenkin parisuhteissa.
– Voi olla, että se tapa mennä omien mieltymysten mukaan on niin vahva, että ei käy edes mielessä antaa tilaa toiselle tulla kuulluksi. Silloin ihminen pitää vahvasti kiinni vain omasta näkemyksestään, Pitkänen kertoo.
Toisen näkökulman huomioon ottaminen tai kompromissien tekeminen voi tuntua vaikealta, koska oma näkemys on niin vahva turva ja suoja ihmiselle.
– Toisen ehdottama tapa voi tuntua jopa riskin ottamiselta.
Arkisissa asioissa kumppanin itsekeskeisyys voi näkyä niin, että päätöksenteko kallistuu yleensä enemmän itsekeskeisen ihmisen mielipiteiden mukaan. Vahvasti itsekeskeinen ihminen pitää lujaa kiinni omista näkemyksistään ja saattaa olla periksiantamaton.
– Toinen saattaa silloin antaa herkästi periksi ja helposti käy niin, että mennäänkin vain toisen mielipiteiden mukaan. Hyvä ja toimiva parisuhde vaatii vastavuoroisuutta ja oikeudenmukaisuuden tunnetta, että luottamus syntyy ja säilyy.
Itsekeskeinen riitelijä parisuhteessa
Jos kumppani on vahvasti itsekeskeinen, voi ristiriitatilanteiden ratkominen olla hankalaa. Riidan aikana itsekeskeinen peilaa asioita vain omasta näkökulmastaan ja hän saattaa pitää tiukasti kiinni omasta näkemyksestään.
– Itsekeskeisen ajattelijan pitäisi ensin tunnistaa, että se on hänelle itselleenkin epämiellyttävää, kun siitä aiheutuu ristiriitoja. Tulla jotenkin sen äärelle, että myös oma toiminta voi olla ristiriitojen syynä. Jos ajattelee vain, että toiselle ei kelpaa mikään ja omat ajatukset ovat ihan hyviä, ollaan vielä matkan päässä siitä tunnistamisesta.
Miten sitten tunnistaa oma tai kumppanin mahdollisesti riitoja aiheuttava itsekeskeinen ajattelutapa? Jos riidat kulkevat usein samaa kaavaa ja ne päättyvät aina enemmän toisen edun mukaisesti, saattaa taustalla olla itsekeskeinen ajattelutapa. Riitatilanteissakin olisi tärkeää, että molemmat osapuolet tulisivat kuulluksi.
– Jos tunnistaa, että omalla itsekeskeisellä käytöksellä ajautuu toistuvasti riitoihin, on tärkeä miettiä omia toimintatapoja. Mitä minä tarvitsisin siinä tilanteessa? Mitä toinen tarvitsee? Miten saisimme aikaan yhteistä hyvää? Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos myönnyn tällä kertaa toisen tapaan ajatella?
Lapsuuden kokemukset vaikuttavat itsekeskeisyyteen
Lapsuuden ja elämän varrella olleet vuorovaikutussuhteet vaikuttavat siihen, miksi jollekin kehittyy itsekeskeinen tapa ajatella. Tavat olla ja elää kehittyvät suhteessa toisiin ihmisiin.
– Siihen vaikuttaa varhaisimmat kokemukset lapsuudesta ja se, miten meitä on kaikissa läheisimmissä ja tärkeimmissä ihmissuhteissa kohdattu ja kuultu.
Itsekeskeinen ajattelutapa voi syntyä esimerkiksi siitä, jos kokee olevansa tärkeä muille omien tekojen ja suoritusten kautta. Silloin ihminen tarkastelee omaa tekemistään vahvasti sitä kautta.
– Ei se välttämättä tarkoita ympärillä olevien ihmisten tilan riistoa tai toisten polkemista, koska itsekeskeinen ajattelija voi toiminnallaan tähdätä myös yhteiseen hyvään, Pitkänen muistuttaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous