Joillekin iskee katumus ja morkkis aina juhlimisen jälkeen – tämän takia osa suistuu alkoholista vahvaan alakuloon

Juhlinnasta aiheutuva katumus pitäisi käydä läpi eikä suinkaan lakaista maton alle, kertoo psykologi. Takana voi olla myös alkoholin sotkemaa aivokemiaa.

Juhlailta kuluu railakkaasti, mutta aamun sarastaessa päänsärkyä säestää katumus, josta ei oikein saa otetta. Mieli kertaa edellisillan tapahtumia, vaikka mitään kummempaa ei ole sattunut.

Kuvaus luonnehtii tyypillistä krapula-ahdistusta. Ilmiö on töistä tuttu myös Mehiläisen psykoterapian erikoispsykologi ja työterveyspsykologi Thea Strandholmille.

– Toisilla olotila voi jäädä jopa päälle. Vastaanotolla ihmiset kuvaavat, että alakulo saattaa kestää jopa parikin päivää, etenkin jos alkoholia on käytetty runsaasti.

Alkoholi vaikuttaa voimakkaasti tunnetiloihin

Se, miksi alkoholi vaikuttaa voimakkaasti tunnetiloihin, johtuu monimutkaisesta mekanismista, selittää Strandholm.

Ensinnäkin alkoholi lamaannuttaa keskushermostoa. Keskushermostossa sijaitsevat muun muassa tunnesäätelyn toiminnot.

– Alkoholi häiritsee tunnesäätelyn mekanismeja. Tunneherkkyys kasvaa ja henkilö esimerkiksi liikuttuu tavallista enemmän. Lisäksi asioita saattaa tehdä ja sanoa matalammalla kynnyksellä kontrollikyvyn alentuessa. Mitä enemmän juo, sitä vahvempi vaikutus on.

Toisaalta alkoholin uskotaan olevan yhteydessä muun muassa serotoniinin aineenvaihduntaan ja laajemmin aivokemiaan. Tämä saattaa selittää, miksi mieli on maassa juhlinnan jälkeen.

– Tutkimuksissa on todettu, että alkoholin suurkuluttajilla on nelinkertainen riski sairastua masennukseen. On kuitenkin tavallista, että kokee tietynlaista alakuloa, vaikka ei suurkuluttaja olisikaan.

Katumus on toisille vahvempi 

Strandholmin mukaan myös ihmistyyppi vaikuttaa. Toiset persoonat ovat alttiimpia häpeän ja katumuksen tunteille, ja kokevat sen takia herkemmin alakuloa alkoholinkäytön jälkeen.

– Jos muutenkin jännittää sosiaalisia tilanteita ja on herkkä pohtimaan asioita, saattaa asioita vatvoa vielä enemmän, vaikka ei olisikaan tehnyt niin sanotusti mitään väärää.

Negatiiviset tunteet saattavatkin olla merkki siitä, että omat rajat on ylitetty.

– Ahdistus voi kummuta siitä, että hallinta on pettänyt. Joko on juonut määrällisesti liikaa, tai on humalassa puhunut tai tehnyt asioita, joita ei normaalisti tekisi, ja siksi syyttää itseään.

Sisäinen puhe auttaa

Juhlinnasta aiheutuva katumus pitäisi käydä läpi eikä suinkaan lakaista maton alle. Strandholm kehottaa pysähtymään:

– Onko juonut liikaa ja pitääkö siitä jotain oppia? Onko toiminut illan aikana tavalla joka ei ole omien arvojen mukaista? Tai onko tehnyt jotain sellaista, mistä olisi tarpeen pyytää anteeksi?

Hankalista ajatuksista voi jutella myös mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi ystävälle tai puolisolle. Tärkeintä on, ettei tunteita jätä käsittelemättä.

– Jos huomaa, ettei ahdistukselle ole rationaalista syytä, itseään voi muistutella, että olotila on väliaikainen ja johtuu vain edellisestä illasta. Ahdistusta voi yrittää lievittää myös erilaisilla hengitysharjoituksilla. Lisäksi kevyt liikunta kuten kävely voi kohentaa mielialaa, Strandholm neuvoo.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

• Terveys

  Se näkyy naamasta – näin elimistösi kertoo, että juot liikaa alkoholia

• Julkkikset

  Raija Tapio miettii, miten hänen ja Juha-puolison menestysurat vaikuttavat perheen poikiin: ”Yritämme vahvistaa poikien tunnetta, että he riittävät meille aina”

• Ihmissuhteet

  Toisilleen rakkaiden veljen ja sisaren välit katkesivat aikuisena – ”Luulen, että avioero tuntuisi samalta”, kertoo Anneli, 46