Kateus herää somea selaamalla
Monen elämä voi näyttäytyä puhelimen ruudulta hohdokkaammalta kuin onkaan.
Itsetuntemus

Kateus on tunne, joka leimahtaa nykyään erityisesti tietynlaisesta omasta somekäyttäytymisestä – teetkö samaa?

Kateus kiusaa monia, jotka nollaavat aivot somen uutisvirtaa selailemalla. Somea on syytetty kateuden ja itsetunto-ongelmien ruokkimisesta – mutta vahingollista voi erityisesti olla passiivinen selailu, sanoo asiantuntija.
Teksti: Christina Boman Kuvat: iStock

Ai, tuonkin kodissa näyttää tuolta. Ja tuokin on ollut Flow-festivaaleilla. Ja tuon puoliso se vaan jaksaa kantaa aamiaisia sänkyyn! Kun kateus nostaa päätään, sille on vaikeaa pistää kampoihin.

Toisten elämään on vaivatonta kurkistaa oman puhelimen tai tietokoneen näytöltä. Näemme jatkuvasti palasia toisten arjesta kuvina, videoina ja tekstinä. Näistä valikoiduista maistiaisista rakennamme mielessämme tarinan, joka ei aina ole aivan totuudenmukainen.

– Mielemme on tyypillistä rakentaa somessa näkemiämme palasia kokonaisuuksiksi ja täyttää tarinan aukkoja, useimmiten myönteisessä valossa, psykoterapeutti Emilia Kujala sanoo.

Tästä syystä monen elämä voi näyttäytyä puhelimen ruudulta hohdokkaammalta kuin onkaan. Esimerkiksi hienosta gaalasta someen julkaistu kuva viestii toiselle loisteliaasta elämäntyylistä ja vilkkaasta sosiaalisesta elämästä, vaikka gaalajuhlija olisi tilaisuudessa kokenut olonsa ulkopuoliseksi tai kiusaantuneeksi ja viettänyt iltansa ennemmin kotona.

Some altistaa vertailulle, joka puolestaan herättää kateutta

Vaikka emme tiedä koko totuutta gaala-, festari- tai arkikuvien takaa, peilaamme näkemäämme ja tulkitsemaamme helposti omaan elämäämme. Sille on luonnollinen syy.

– Vertailun kautta saamme tietoa itsestämme suhteessa muihin. Laumaeläiminä määritämme identiteettiämme toisten kautta ja sosiaalinen vertailu on ihmisille tyypillistä toimintaa, Kujala sanoo.

Hänen mukaansa ihmiset usein vertailevat itseään erityisesti niihin, joihin voimme tavalla tai toisella samastua – emme siis juurikaan niihin, joiden elämäntyyli tai arvomaailma on liian kaukana omastamme.

– Usein henkilö saattaa olla meitä himpun verran korkeammassa asemassa tai askeleen edellä tavoitteissa. Kuitenkin niin, että heillä olevat asiat voisivat olla meidänkin saavutettavissamme, Kujala sanoo.

Kateus syntyy tulkinnasta, että toinen on jollain tavalla korkeammassa asemassa.

Vertailu puolestaan herättää herkästi kateutta: miksi minun elämäni ei näytä tuolta?

Kujalan mukaan kateus on tunne, joka syntyy, kun teemme tulkinnan, että toinen on hierarkiassa tai statukseltaan meitä korkeammassa asemassa.

– Evoluutiopsykologien mukaan kyseessä on ollut laumaeläimille väistämätön mutta myös hyödyllinen tunne, Kujala kertoo.

Kateuden tunne on voinut sysätä ihmistä parantamaan asemaansa. Tämä puolestaan on mahdollistanut pääsyn käsiksi resursseihin, jotka ovat tehneet elämästä turvatumpaa.

Lue myös: Kateus, mustasukkaisuus ja vahingonilo: 7 vinkkiä, joilla voitat vaikeat tunteet

Passiivinen selailu voi olla pahan mielen takana

Jos ikävät tunteet nostavat somen äärellä toistuvasti päätään, kannattaa tutkailla myös omia sometottumuksiaan.

Valtavan moni käyttää somea ahkerasti siihen, että lukee pitkät rivit muiden päivityksiä tykkäämättä, kommentoimatta ja luomatta itse sisältöä laisinkaan.

– Tutkimusten mukaan somen passiivinen selailu lisää ulkopuolisuuden tunnetta, alakuloisuutta ja fomoa (fear of missing out, pelko jäädä jostakin paitsi). Ja mitä enemmän joku kokee fomoa, sitä useammin hän todennäköisesti klikkaa somevirran auki, Kujala sanoo.

Passiivisen skrollailun sijaan Kujala kannustaa somessa aktiivisuuteen – omalla tyylillään. Aktiivisuus somessa ei vaadi monia kekkereitä, yhteiskuvia ja trendihankintoja.

– Se ei tarkoita, että someen olisi itse pakko jakaa sisältöä. Aktiivisuus voi tarkoittaa myös kommentointia ja sisällön jakamista ystäville, Kujala vinkkaa.

Moni toteaa tänä päivänä, että aina voi lakata seuraamasta, jos ärsyttää. Tästä Kujalalla on kaksijakoiset ajatukset. Hän uskoo, että suurin osa seuraamistamme henkilöistä on kuitenkin sellaisia, joista olemme kiinnostuneita ja koemme seuraamisen arvoisiksi.

– Meillä on usein vilpitön halu seurata ihmisiä, joista voi herätä myös hankalia tunteita. Valikoimalla seurattavamme emme voi välttyä kateuden tai riittämättömyyden tunteilta. Tietenkin jos jonkun sisällöt jatkuvasti aiheuttavat pahaa oloa, on syytä miettiä seuraamisen rajoittamista, Kujala sanoo.

Samoja ajatuksia Kujalalla on somen käytön lopettamisen suhteen.

– Joku voi todeta, että älä käytä somea, jos siitä tulee paha fiilis. Some vaikuttaa kuitenkin myös niihin, jotka siellä eivät ole. Silloin voi jäädä ulkopuolelle itseä kiinnostavista ja itselle tärkeistä asioista, Kujala muistuttaa.

Välttelyn sijaan omat tunteet olisi syytä kohdata ja kuunnella, mitä ne koittavat meille kertoa.

Kotiliesi.fi: Kateus voi tuhota ihmissuhteen – 2 syytä, miksi ikävä tunne piinaa erityisesti sisaruksia

Kateus voi kertoa jotain tärkeää

Ihminen vertaa itseään samastuttaviin ihmisiin ja puolestaan kadehtii useimmiten hänelle merkityksellisiä asioita. Kateudella voi siis olla tärkeä viesti arvoistamme ja tarpeistamme.

– Kun kateus nostaa päätään, kannattaakin kysyä itseltään, mitä oikein kadehdin – ja mistä se kertoo, Kujala vinkkaa.

Jos kadehtii toisen Instagram-kuvien suuria tykkäysmääriä, taustalla voi piillä tarve tulla nähdyksi. Vakituisen työn tai korkean palkan aiheuttamat kateuden tunteet eivät välttämättä viesti rahakeskeisyydestä vaan kaipuusta turvallisuuden sekä jatkuvuuden tunteeseen.

– Moni mieltää kateuden pinnalliseksi tunteeksi, mutta usein taustalla on syvempiä merkityksiä. Sitä paitsi aika moni myös kadehtii ihan vain hyvää ja onnellista elämää, Kujala sanoo.

Kateus voi tuntua ikävältä ja aiheuttaa jopa häpeää. Kujalan mukaan kateuden tunteesta ei ole syytä syyllistyä. Sen sijaan kateuden tunne olisi hyvä oppia tunnistamaan ja hyväksymään.

– Voisiko kateuden tunteen valjastaa inspiraatioksi: ’jos tuokin pystyi tuohon, niin miksi minä en pystyisi samaan’? Kujala ehdottaa.

Kujala kannustaa myös kateudesta keskustelemiseen.

– Joskus voi olla hyvä sanoa ääneen, miltä tuntuu. Silloin saattaa yllättyä: kadehtimasi ihminen voi hyvin kadehtia myös sinua asiasta, jota et olisi tullut lainkaan ajatelleeksi.

On myös hyvä muistaa, että juuri oma, itselle täysin viattomalta tuntuva somejulkaisu voi aiheuttaa kateutta jossain toisessa.

– Vaikka kyseessä olisi itselle ihan tavalliselta tuntuva hetki arjessa, se voi osua toisessa arkaan paikkaan tai herättää kateutta, Kujala sanoo.

Sen sijaan vastuuta toisten tunteista ei Kujalan mukaan voi ottaa.

– Me emme voi vaikuttaa siihen, mitä toinen tuntee. Omalla käyttäytymisellään voi kuitenkin viestiä inhimillisyyttä tai autenttisuutta – sitä, että tämän kaiken silotellun ja valikoidun sisällönkin takana on vain ihminen, Kujala sanoo.

Avoin ja inhimillinen saa olla, mutta kaikkia yksityiselämän kipukohtia ei somessa sen sijaan ole Kujalan mukaan tarpeellista ruotia.

– Se, mikä nyt voi tuntuu harmittomalta asialta jakaa, ei välttämättä tunnu siltä myöhemmin, Kujala muistuttaa.

X