Lankesitko stereotypia-ansaan? Näin pääset eroon stereotyyppisestä ajattelusta

Naiset nalkuttavat, miehet pettävät. Suhde kaatuu pikkulapsiarkeen ja eron jälkeen on mahdotonta olla ystäviä. Jos ajattelet väittämien olevan totta, olet saattanut astua stereotypia-ansaan.

Tietokirjailija Janita Virtanen kyllästyi siihen, että naiset niputetaan yhteen läjään ja parisuhteista puhutaan niin kuin ne noudattaisivat aina tiettyä kaavaa.

– Stereotypioihin törmää esimerkiksi lehtijuttuja lukiessa sekä elokuvia ja tv-sarjoja katsoessa. Aloin kiinnittää lokerointiin entistä enemmän huomiota, ja minulle tuli halu ja tarve lähteä murtamaan stereotypioita, Virtanen kertoo.

Virtanen syventyi yleisiin naisia, miehiä ja ihmissuhteita koskeviin stereotypioihin. Hän haastatteli asiantuntijoita ja kirjoitti aiheesta kirjan Stereotypia-ansa (Bazar Kustannus, 2020).

Mihin stereotypia-ansa voi johtaa?

Stereotypiat voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Kun stereotypia on kielteinen, se herättää kielteisiä tuntemuksia sitä ryhmää kohtaan, jota stereotypia koskee. Kirjassa muistutetaan, että negatiiviset uskomukset ja tunteet voivat yhdessä johtaa myös kielteiseen käyttäytymiseen, kuten syrjintään tai vihapuheeseen.

Mutta mitä haittaa myönteisillä stereotypioilla voi olla? Kirjassa kerrotaan, että vaikka stereotypia ei olisi sinänsä negatiivinen, se voi olla kahlitseva ja vaikuttaa siihen, miten osa ihmisistä määrittelee itsensä.

Jos esimerkiksi ajatellaan stereotyyppisesti, että nainen on loistava leipomaan pullaa, nainen voi tuntea itsensä jollain tapaa vialliseksi sen takia, että hän ei osaa tai halua leipoa pullaa.

Pahimmassa tapauksessa naisen itsearvo voi olla kiinni siitä, kuinka hyvin hän täyttää kyseisen, vaaditun stereotypian.

Irti stereotyyppisestä ajattelusta

Virtanen uskoo, että tärkeintä on stereotyyppisten ajatusten tiedostaminen. Kun stereotyyppiset ajatukset tunnistaa, on niiden kyseenalaistaminenkin mahdollista.

Myös kirjan asiantuntijat komppaavat Virtasen näkemystä tiedostamisen tärkeydestä. Kirjassa tarjotaan kuitenkin myös muita vinkkejä stereotypioiden rikkomiseksi.

Virtanen on haastatellut kirjaansa muun muassa sosiaalipsykologian professori Vilma Hännistä. Hänninen kertoo kirjassa, että jokaisella ihmisellä on kyky rikkoa stereotypioita.

Helpoiten stereotypioiden kyseenalaistaminen tapahtuisi hänen mukaansa siten, että eri ryhmien edustajat olisivat tekemisissä keskenään ja siten huomaisivat, että jokaiseen ryhmään kuuluu erilaisia yksilöitä. Myös se, että mediassa nostetaan esille eri ryhmien edustajista erilaisia ja samaistuttavia tarinoita, on Hännisen mukaan tärkeää.

– Mielestäni on todella kiinnostavaa, että vaikka kaikilla on stereotyyppisiä ajatuksia, niitä ei ole vain hyväksyttävä osaksi itseä. Niitä voi kyseenalaistaa, Virtanen toteaa.

Lue myös:

Elätkö sinäkin ”pitäisi”-elämää? Ajattelutavan muutoksella alat nauttia aidosti omannäköisestä elämästä

Sara Ehnholm Hielm lopetti itsensä pienentämisen: ”Kun on aina jonkun äiti, vaimo, kollega, kaveri, päätyy b-rooliin”

Tämän takia Röyhkeyskoulun perustanut Jenni Janakka lopetti empimisen: ”Naiset eivät rohjenneet tehdä sitä, mitä oikeasti olisivat halunneet”