Itsetuntemus

Monella on nyt komero täynnä pastaa, jota ei voi hätätilanteessa edes kypsentää – varautumisasiantuntijan 10 vinkkiä, joita ei heti tule ajatelleeksi

Millaisista selviytymistaidoista on jokaiselle hyötyä? Asiantuntija kertoo, mitä varautuminen vaatii ennen kuin poikkeus- ja häiriötilanne lyö päälle.

Teksti:
Roosa Roivainen
Kuvat:
Mirva Kakko

Varautumiskursseilla opetellaan luonnonmuonitusta ja maastotaitoja.

Millaisista selviytymistaidoista on jokaiselle hyötyä? Asiantuntija kertoo, mitä varautuminen vaatii ennen kuin poikkeus- ja häiriötilanne lyö päälle.

Ukrainan sota on kasvattanut kiinnostusta väestönsuojelua, kriisitietoisuutta ja vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan Suomessa. Eletään maailmanaikaa, jossa varautuminen on lapsiperhekohde Heurekan tapahtumapäivän teema ensiapu- ja vedenkeruuoppeineen.

Varautuminen on huomattu myös Naisten Valmiusliitossa.

Pääsihteeri Pia Lindell kertoo, että liitto on saanut lukuisia yhteydenottoja kuluneiden viikkojen aikana. Monet miettivät nyt, miten kriisitilanteessa tulisi toimia.

– Yhteiskunta pitää asepalvelun suorittaneista huolta siinä mielessä, että kun heitä tarvitaan, he saavat tiedon ja moni jo tietää, millaisissa tehtävissä palvelee. Sen sijaan monet naiset, jotka eivät ole käyneet armeijaa, lähtevät tilanteeseen melko tyhjän päältä. Heillä huoli korostuu.

Yhä useampi hakee nyt tietoa erilaisista varautumiskursseista. Naisten Valmiusliitto Ry järjestää valtakunnallisesti naisille suunnattuja koulutuksia, joiden tarkoituksena on opettaa naisille turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä taitoja.

Liiton toiminta ei ole sotilaallista. Kursseilla käydään läpi perustaitoja, kuten sähköttä selviämistä, maastotaitoja, luonnonmuonaa, hätäensiapua.

Lindell itse näkee, että varautuminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus. Taidot lisäävät myös turvallisuudentunnetta, kun tiedetään, miten toimia kriisin hetkellä.

– Silloin selviämme tilanteissa paljon pidempään itsenäisesti ja autamme myös viranomaisia, kun emme työllistä heitä niin paljon, Lindell huomauttaa.

Mitä poikkeusoloihin varautuminen vaatii? 

Viime kuukauden tapahtumat ovat saaneet monet pohtimaan pelottavaakin kysymystä: entä, jos sota syttyy?

Lindell muistuttaa, että aseellisen konfliktin ohella yhteiskuntaa voi uhata muunlaisetkin häiriötilanteet, esimerkiksi sähkö- tai vesikatkos. Niitä varten voi jokainen varautua.

Yksi tärkeimmistä selviytymistaidoista on 72 tuntia -konsepti. Käytännössä se on kolmen päivän kestoinen varasuunnitelma poikkeus- tai häiriötilanteeseen.

– Olisi hyvä miettiä, että mitä häiriötilanne tarkoittaa minun ja perheeni kohdalla. Miten esimerkiksi tulemme toimeen sähköttä kolme päivää?  On vaikea nähdä, mihin kaikkiin asioihin esimerkiksi sähkökatkos vaikuttaa. Kotivara on vähintä, mitä jokainen voisi miettiä ja huolehtia, että se löytyy kotoa.

Viime viikkoina on uutisoitu, että suomalaisissa ruokakaupoissa on myyty poikkeukselliset määrät pastaa, riisiä, jauhoja ja tonnikalaa.

Medialukutaito on hyödyllisempää kuin koskaan. Tiedonjanon kasvaessa on osattava hahmottaa, mikä on oikeaa ja luotettavaa tietoa.

– Informaatiovaikuttaminen on päivän sana. Saamme tietoa valtavat määrät, joten mediakriittisyyttä tarvitaan aina: mikä on ollut uutisen lähteenä, onko kyseessä vain yhden ihmisen mielipide vai laajemman joukon?

Lisäksi kriisitilanteessa on olennaista, että luotamme ja kuuntelemme viranomaisia.

– Suomessa viranomaiset ovat hyvin varautuneet, ja nyt käydään varmasti suunnitelmia korostetusti läpi. On tärkeää, että voimme luottaa tarvittaessa heidän arviointikykyynsä ja ohjeisiinsa.

Kotiliesi: Älä koskaan syö joditablettia ilman viranomaiskehotusta! Asiantuntija kertoo, kenelle se on erityisen tärkeä ja kuka ei saa ottaa sitä

Ruoanlaitto ilman sähköä on hyödyllinen taito poikkeustilanteessa.

Varautumisesta on arvokas henkinen apu 

Poikkeustilanteissa fyysisisiin tarpeisiin, kuten nälkään tai janoon on helpompi varautua, mutta henkiseen jaksamiseen on vaikeampi saada apua.

On hyvin yksilöllistä, kuinka ihminen reagoi kriisiin. Kriisin kestävyyttä voi kuitenkin opetella etukäteen. Sen kohtaaminen helpottuu, kun itseltä löytyy toimintamalleja tilanteen varalle.

– On paljon helpompi selviytyä kriisistä, jos asiaa on käsitellyt aikaisemmin. Oli kyseessä mikä tahansa poikkeustilanne, silloin pitäisi pysyä toimintakykyisenä ja rauhallisena. Jos kaikki panikoivat, paniikki vain lisääntyy.

Meidän on helpompi auttaa myös muita, kun olemme itse varautuneet. Voimme tukea lähipiirin ihmisiä, jotka tarvitsevat apua poikkeustilanteessa, Lindell lisää.

Kriisi koskettaa aikuisten lisäksi aina lapsia.

– Olisi hyvä varautua, miten lapsille selitetään tilanne, etteivät he ahdistuisi turhaan. Miten lasta tuetaan tilanteessa, kun on ikäviä kuvia ja televisiosta tulee jatkuvasti sotauutisia.

Lisäksi Lindell toivoo, että kaikki muistaisivat huolehtia lähipiirin lisäksi myös hieman laajemmin ystäväpiiristä. Sekä moni nuori että ikäihminen asuu yksin. He voivat tarvita apua, jotta eivät jäisi yksin ahdistavien ajatusten kanssa.

– Poikkeustilanteissa meidän pitää herätellä yhteisöllisyyttä.

Varautuminen ei haittaa mitään, vaikka hätää ei koskaan tulisi

Olemme saaneet elää rauhallisesti ja turvallisesti ilman suuria huolia. Kouluttautumisesta ei ole koskaan haittaa, vaikka varsinaista hätää ei ole, Lindell huomauttaa.

Keskeistä onkin pysyä mahdollisuuksien mukaan kiinni normaalissa elämässä.

– Ulkoillaan ja nautitaan hienosta säästä ja varmistetaan, että elämä jatkuu tavallisesti. Se helpottaa arkeamme ja ei kuluta henkisiä voimavaroja turhaan.

X