Javiera, 40, kävi lihavuusleikkauksessa, koska halusi äidiksi – nyt hän tekisi toisin

Yhdenvertaisuuskouluttaja Javiera Marchant Aedo ei enää yritä muuttaa omaa kehoaan vaan yhteiskuntaa sen ympärillä.

Kun painosta lähtee kolmasosa, ihminen näyttää erilaiselta kuin aiemmin. Mutta vaikuttaako se siihen, miten kaunis ihminen on?

14 vuotta sitten Javiera Marchant Aedo laihtui vajaassa puolessa vuodessa 150-kiloisesta noin satakiloiseksi. Hänelle sateli kehuja. Sä olet niin kaunis nykyään! Olet puhjennut kukkaan. Javiera, olet niin terveen näköinen. Näytät upealta!

Suurin osa muisti sanoa, että: ”Ei niin, ettetkö olisi aiemminkin ollut ihana, mutta…” Kaikki kannustivat laihduttamaan lisää. Javiera hämmentyi. Hän oli ajatellut, että tuttavapiirissä hänestä ja hänen ulkonäöstään pidettiin. Javiera tulkitsi viestit niin, että kehujien mielestä hän oli aiemmin ollut vastenmielinen. Hänessä heräsi epäluottamus silloisia ystäviä kohtaan. Kun he olivat aiemmin kehuneet häntä kauniiksi, olivatko he valehdelleet?

Tuo epäluottamus oli siemen, josta versoi vuosien aikana uusi ajatusmaailma ja toisenlainen tapa suhtautua syömiseen. Muutokseen tarvittiin vuosien kamppailu syömishäiriön ja masennuksen kanssa sekä loistava terapeutti.

Syömishäiriöoireilu alkoi teininä

Javieran elämä Suomessa alkoi vuonna 1992. Silloin hänen perheensä muutti pakolaisina Chilen pääkaupungista Santiagosta Pohjois-Savoon, Varkauteen. Yläasteella Javieraa kiusattiin ja hän oli yksinäinen. Hän lintsasi koulusta päästäkseen kirjastoon. Siellä Javiera luki scifi- ja fantasiakirjoja ja piti yhteyttä IRC-kanavan kautta löytämiinsä kavereihin.

Chilessä Javieran isä oli kuulunut vastarintaliikkeeseen, ja myös äiti oli ollut poliittisesti aktiivinen. Javiera osallistui ensimmäiseen mielenosoitukseensa Suomessa 14-vuotiaana Varkaudessa. Peruskoulun jälkeen hän muutti yksin Tampereelle ja aloitti opiskelun viestintälukiossa. Hänestä piti tulla toimittaja.

Kaikki ei kuitenkaan ollut kunnossa. Teininä alkanut syömishäiriö oireili ahmimisena. Ensimmäisen kerran hän oli osastohoidossa sairaalassa masennuksen ja syömishäiriön vuoksi 2001, toisen kerran kahdeksan vuotta myöhemmin, 26-vuotiaana. Tuolloin hoitomuodoksi valikoitui erittäin niukkaenerginen ruokavalio, jota hän noudatti lääkärin seurannassa. Enää hän ei ahminut.

– Menin täysillä mukaan, koska ajattelin, että kaikki ongelmani häviävät, kun laihdun. Niin ei tapahtunut. Syömishäiriö vain muutti muotoaan.

Hän voi huonommin, vaikka painoi vähemmän. Jälkikäteen hän on ymmärtänyt, miksi.

– Ongelma oli, ettei minulla ollut enää lupaa voida huonosti. Olin laihtunut niin paljon, että a­sioiden olisi pitänyt olla hyvin.

Ajatusta tukivat myös silloisten ystävien kehut. Kun Javiera lihoi uudelleen, kommentteja ei enää tullut.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.