Avannossa päivittäin käyvä Katja listaa kylmävesiuinnista saamansa hyödyt – stressi, väsymys, lihasjumit ja alakulo ovat helpottaneet

Avantouinti on yksi Katja Pantzarin keinoista hallita masennustaipumustaan. Pulahdus mereen helpottaa, jos mieli synkkenee, ikävät ajatukset alkavat kiertää kehää tai tulee riittämätön olo. Mutta ensin piti totutella jääkylmään veteen.

Tämä on absurdia, Katja Pantzar, 52, ajatteli. Hän seisoi laiturilla yllään uimapuku. Oli helmikuu, ja räntää vihmoi vaakasuoraan. Katajanokan avanto oli aivan Helsingin keskustassa, ja vähän jos tähyili, saattoi nähdä Aleksanterinkadun valot. Ihmisiä käveli ohi.

Katja alkoi laskeutua portaita pitkin hyytävän kylmään mereen. Vieressä oli ystävä, kokenut avantouimari, joka antoi neuvoja:

Keskity hengittämiseen.

Mennään hitaasti.

Ei ole pakko, jos ei tunnu hyvältä.

Katja kastautui vedessä.

– Se oli kamala shokki, ja kylmä vesi sattui. Olin vedessä ehkä sekunnin. Mutta kun olin noussut laiturille, tuli aivan mieletön euforia. En tuntenut stressiä, enkä lihasjumejani. Tuntui kuin olisin saanut lääkettä.

Hän meni ystävänsä kanssa saunaan lämmittelemään. Lauteilla hän kysyi, voisivatko he tehdä sen uudestaan.

Päivä ei käynnisty ilman pulahdusta avantoon

Ensimmäisestä avantokokeilusta on kahdeksan vuotta, ja nykyisin Katja on kokenut kylmävesiuimari. Hän asuu Katajanokalla ja kuuluu paikalliseen avantoseuraan.

Alussa kylmänsietokykyä piti harjoitella ja Katja kävi meressä pari kertaa viikossa. Ensimmäisten kuukausien aikana veteen meneminen oli tuskallista, mutta pulahdusta seurasi aina niin hyvä olo, että Katja halusi jatkaa. Pikkuhiljaa hän oppi sietämään kylmää paremmin. Nykyisin hän viihtyy avannossa puolesta minuutista minuuttiin kerrallaan.

Kylmävesiuinnista on tullut osa arkea. Kausi alkaa marraskuussa ja jatkuu maaliskuuhun asti. Katja käy vedessä päivittäin, mieluiten aamuisin.

– Jos en ole käynyt aamulla kylmässä vedessä, tuntuu kuin päivä ei olisi kunnolla alkanutkaan.

Katja on toimittaja-tietokirjailija ja työskentelee usein kotonaan. Jos iltapäivällä tulee nuutunut olo, hän saattaa pitää puolen tunnin tauon, jonka aikana hän ehtii pulahtaa mereen. Sen jälkeen hän on virkeä ja jaksaa tehdä töitä paremmin.

– Olen onnekas, koska asun niin lähellä merta, että voin kävellä uintipaikalle.

Katjan mukaan kehittyneen kylmänsietokyvyn takia pitkä ja pimeä talvi ei tunnu enää niin vaikealta. Avantouinnin hyödyt ovat hänelle kiistattomat.

– Kylmävesiuinti on auttanut stressiin, väsymykseen ja lihasjumeihin. Iltaisin saan helpommin unta.

Katjan kannalta tärkeintä on kuitenkin tämä:

– Se on auttanut myös masennukseen ja ahdistukseen, joista olen kärsinyt nuoresta pitäen.

Ero laukaisi masennuksen – ”Kuuluin niin sanottuun Prozac-sukupolveen”

Romahdus tapahtui Vancouverissa. Katjan vanhemmat ovat suomalaisia, mutta hän varttui Kanadassa. Parikymppisenä hän purki kihlauksensa.

Ero laukaisi jotakin, mitä Katja ei ollut kokenut aikaisemmin. Vaikka satunnainen alakulo oli tuttu vieras, tämä oli jotakin ihan muuta. Olo oli saamaton ja surullinen, mutta tällä kertaa kipu tuntui myös fyysisesti. Rintaa painoi, ja Katjasta tuntui kuin hän olisi kulkenut sumussa. Ruoka ei maistunut, ja aamulla oli vaikeuksia nousta sängystä.

– Kuvittelin olevani kuolemansairas ja menin lääkäriin.

Lääkärin diagnoosi, masennus, oli yllätys.

– Olin varttunut perheessä, jossa oli hyvin tieteellinen maailmankuva. Isäni on genetiikkaan erikoistunut lääkäri ja äitini sairaanhoitaja. Ajatus siitä, että mieli voisi aiheuttaa fyysisiä kipuja, ei mahtunut ymmärrykseeni. Minulla ei ollut sellaiselle edes sanoja.

Katjan hämmennystä lisäsi sekin, että hän ajatteli masennuksen koskevan vain ihmisiä, joilla on ollut todellisia vastoinkäymisiä.

”1990-luvulla Pohjois-Amerikassa ajateltiin, että masennus on biologista ja se korjataan lääkkeillä.”

– Koin, että olin etuoikeutettu ja ettei minulla ollut oikeutta olla masentunut.

Katjaa alettiin hoitaa ahdistus- ja masennuslääkkeillä, ja hänet lähetettiin psykiatrille.

– Siitä alkoi pitkä prosessi, jonka aikana tapasin psykiatreja ja lääkkeitä vaihdeltiin. 1990-luvulla Pohjois-Amerikassa ajateltiin, että masennus on biologista ja se korjataan lääkkeillä. Kuuluin niin sanottuun Prozac-sukupolveen.

Katja pärjäili. Hän työskenteli Vancouverissa ja myöhemmin Torontossa toimittajana.

– Jos oli surkea olo, pystyi aina lähtemään kavereiden kanssa juomaan samppanjaa johonkin hienoon paikkaan, jossa kävi julkkiksia.

Kolmekymppisenä silmiin osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin englantia natiivina puhuvaa toimittajaa matkailulehteen Helsinkiin. Katja haki paikkaa, ja sai sen.

– Työssä sai matkustaa, ja samalla tarjoutui mahdollisuus tutustua suomalaisiin juuriini. Olin innoissani.

Elämäntapamuutos alkoi Suomessa – ”Lääkäri alkoi kysellä elintavoista”

Helsingissä uuden työpaikan etuihin kuului työterveyshuolto. Lääkärikäynnillä Katja sai kuulla, että hän syö erittäin voimakasta riippuvuutta aiheuttavaa mielialalääkettä, joka oli vaihdettava toiseen. Samalla lääkäri alkoi kysellä elintavoista. Käyttikö Katja alkoholia? Harrastiko liikuntaa? Millaista ruokaa hän söi?

Ne olivat mullistavia kysymyksiä.

– Minulle oli ihan uusi ajatus, että fyysinen vointi voisi vaikuttaa voimakkaasti myös henkiseen hyvinvointiin. Tällaisista asioista ei paljon puhuttu minun nuoruudessani Pohjois-Amerikassa.

Lääkäri kannusti etsimään hyvinvointiin muita keinoja kuin lääkkeet. Katja teki työtä käskettyä ja alkoi hankkia tietoa kehon ja mielen suhteesta sekä hyötyliikunnasta. Hän lisäsi ruokavalioonsa kasviksia, vähensi alkoholinkäyttöä ja alkoi pyöräillä ympäri vuoden. Joitakin vuosia myöhemmin elämään tuli myös kylmävesiuinti.

Lue myös: Masennus ei aina oireile tyypillisellä tavalla – tällainen ilmiö on korkean toimintakyvyn masennus: ”Diagnoosi voi tulla yllätyksenä”

Pienten kulujen avantouinti on tasa-arvoinen harrastus

Iltaisin avantouimareiden seuran sauna on lämmin. Silloin Katja saattaa olla seuralla pidempään ja käydä avannossa vaikkapa neljä kertaa. Lauteilla tulee vaihdettua kuulumisia tuttujen uimareiden kanssa.

– Sosiaalinen puoli on tärkeä osa kylmävesiuintia, ja kuuluminen yhteisöön vaikuttaa myös hyvinvointiin.

Ennen kuin Katja pulahtaa avantoon, hän vetää jalkaansa neopreenitossut. Ne suojaavat jalkoja kylmältä maalta ja soralta. Värikäs pipo puolestaan lämmittää päätä ja näkyy kauas. Jotkut käyttävät myös hanskoja, mutta Katja ui paljain käsin, koska hän kirjoittaa paljon ja haluaa kylmähoitoa myös käsilleen.

Kylmävesiuinti ei ole kallista välineurheilua. Seuramaksut vaihtelevat, mutta esimerkiksi Katjan seurassa vuosimaksu on vain 60 euroa. Pienten kulujen harrastus on tasa-arvoinen. Sitä voi käytännössä harrastaa ihan kuka tahansa.

Avantouinnin hyödyt – ”Toimii minulle masennusta ennaltaehkäisevänä hoitona”

Alakulo ei ole jättänyt Katjaa kokonaan. Toisinaan mieli synkkenee ja ikävät ajatukset alkavat kiertää kehää. Tulee riittämätön olo. Tällaisessa tilanteessa pulahdus kylmään mereen auttaa.

– Tavallaan kylmävesiuinti toimii minulle ennaltaehkäisevänä hoitona. Se ei missään nimessä yksin paranna masennusta, mutta se on yksi erittäin iso tekijä muiden joukossa.

Katja sanoo, että nykyisin hän hallitsee masennustaan.

Siihen on auttanut kylmävesiuinnin lisäksi lääkitys, terveelliset elintavat ja myöhemmin terapia sekä itsetuntemuksen lisääntyminen.

– Tunsin itseni nuorena usein ulkopuoliseksi, koska muutimme niin paljon. Nykyisin ajattelen, että erilaisuus on vahvuus ja jokaisen meistä pitää löytää oma heimonsa: ihmisiä jotka tukevat, kannustavat ja hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet. Sellaisia ystäviä minulla onneksi on paljon.

Katja käyttää vielä yhtä lievää mielialalääkettä mutta toivoo voivansa jättää senkin pian pois. Mitä vähemmän lääkkeitä, sen parempi, hän ajattelee.

– Jos tunnen orastavaa päänsärkyä, kokeilen ensin pulahtaa kylmään veteen, jos se auttaisi.

Entä mitä tiede sanoo avantouinnin hyödyistä?

Katjan vuonna 2018 ilmestyneessä kirjassa Löydä elämäsi sisu kylmyyden fysiologisia vaikutuksia tutkinut professori Hannu Rintamäki kertoo, että puolen minuutin pulahdus 4-asteisessa vedessä vapauttaa mielihyvähormoneja, vilkastuttaa verenkiertoa, polttaa kaloreita ja vahvistaa elimistön vastustuskykyä.

Tämän Katja on tuntenut nahoissaan.

– Avanto on apteekkini, hän sanoo.

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 2/2022.

Lue myös

• Terveys

  Kylmällä suihkulla on samoja hyötyjä kuin avantouinnilla – tämän takia kuuma kylpy kannattaa välillä vaihtaa viileään suihkuun

• Terveys

  Talviuintiin hurahtanut Janina Fry käy meressä viisikin kertaa viikossa: "Surut ja murheet huuhtoutuvat mereen"

• Itsetuntemus

  Hermosärystä kärsinyt vapaasukeltaja Johanna Nordblad löysi pelastuksen jääkylmästä vedestä: "Jään alla mieleni rentoutuu"