essentiaalinen vapina
Essentiaalinen vapina voimistuu tavallisesti iän myötä.
Terveys

Jatkuva käsien tärinä voi hävettää ja huolestuttaa – essentiaalinen vapina on liikehäiriö, joka kulkee usein suvussa

Käsien vapina aiheuttaa helposti huolen jostain vakavasta. Essentiaalinen vapina on yleinen liikehäiriösairaus, joka voi puhjeta missä iässä tahansa.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Kädet tärisevät kahvia kaataessa eikä huulipunan levittäminen tunnu on onnistuvan millään. Pitkään jatkuneen käsien tärinän taustalla on useimmiten essentiaalinen vapina, joka pahenee etenkin käden tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Se on yleisin vapinasairaus ja toiseksi yleisin liikehäiriö levottomien jalkojen jälkeen.

– Essentiaalinen vapina aiheuttaa useimmiten käsien, mutta osalla myös esimerkiksi pään tai äänen vapinaa. Erityisesti käsien vapina voi haitata normaaleja arkisia toimintoja, kuten syömistä, juomista ja kirjoittamista. Vapinan vaikeusaste on kuitenkin hyvin yksilöllistä, neurologian erikoislääkäri Marita Suojanen lääkärikeskus Mehiläisestä kertoo.

Essentiaalinen vapina johtuu todennäköisesti pikkuaivojen toiminnan häiriöstä

Essentiaalinen vapina on kroonista asento- ja liikevapinaa, jota esiintyy molemmissa yläraajoissa. Se on itsesyntyistä eikä siihen liity muita neurologisia poikkeavuuksia.

Suojasen mukaan essentiaalista vapinaa on sanottu myös hyvälaatuiseksi vapinaksi. Toisin kuin esimerkiksi Parkinsonin tauti, essentiaalinen vapina ei hoitamattomanakaan rappeuta aivoja tai vaikuta elinikään.

Vapina voi alkaa joskus jo lapsena, mutta ikääntyminen lisää sen esiintymistä merkittävästi. Vaiva kiusaa noin viittä prosenttia yli 40-vuotiaista suomalaisista.

– Arviolta 70 prosenttia kokee vapinaoireet sen verran lieviksi, ettei tule koskaan hankkineeksi vaivaansa diagnoosia tai hoitoa. Toisaalta vaikea-asteinen vapina voi vaikeuttaa arkea merkittävästi. Vapina voimistuu tavallisesti iän myötä. Se voi esimerkiksi alkaa ajoittaisena, mutta muuttua myöhemmin jatkuvaksi, Suojanen sanoo.

Suojasen mukaan vapinan syntymekanismia ei ihan tarkasti tiedetä. Patologisissa tutkimuksissa siitä kärsivien pikkuaivojen toiminnassa on kuitenkin havaittu lievää poikkeavuutta.

– Nykykäsityksen mukaan essentiaalinen vapina johtuu erityisesti pikkuaivojen ja aivorungon liikettä hienosäätävien hermosolujen ja -verkkojen lisääntyneestä ja poikkeavasta aktivaatiosta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että essentiaaliseen vapinaan voi etenkin yli 65-vuotiailla liittyä lieviä kognition ja tasapainon ongelmia sekä myöhemmin lievästi kohonnut muistisairauden riski. Potilailla on myös hieman muita useammin masennusta ja ahdistuneisuutta.

Essentiaalinen vapina kulkee usein suvussa.

– Essentiaalisen vapinan periytymistapa on vallitseva, ja jälkeläisellä on 50 prosentin todennäköisyys saada sairauden aiheuttava geeni vanhemmaltaan. Geeni ei aina aiheuta sairastumista, vaan myös ympäristötekijät vaikuttavat sairauden puhkeamiseen.

Häiritsevää vapinaa voi hoitaa beetasalpaajalla

Lääkäri diagnosoi essentiaalisen vapinan kliinisen tutkimuksen ja potilaan oirekuvauksen perusteella.

Suojasen mukaan yksi diagnoosikriteereistä on, että vaiva on kestänyt vähintään 3–5 vuotta eikä potilaalla todeta vapinan lisäksi muuta merkittävää poikkeavuutta. Lääkäri tarkistaa myös käytetyt lääkkeet, sillä useat lääkkeet voivat korostaa fysiologista vapinaa samantapaiseksi kuin essentiaalinen vapina.

– Verikokeilla poissuljetaan fysiologista vapinaa korostavat yleissairaudet, kuten kilpirauhassairaudet, suolatasapainon häiriöt, maksa- ja munuaissairaudet sekä diabetes. Keskeisin ero Parkinsonin tautiin liittyvän vapinan ja essentiaalisen vapinan välillä on, että Parkinsonin taudissa kädet vapisevat ensisijaisesti levossa.

Toistaiseksi täsmälääkettä ei ole, joten hoito on oireenmukaista. Suojanen sanoo, että ensisijainen hoito on yleensä beetasalpaajat.

Suojasen mukaan beetasalpaaja-tabletteja syödään oireiden häiritsevyydestä riippuen päivittäin tai vain tarvittaessa.

– Beetasalpaajat ovat hyvin siedettyjä. Ne sopivat kaiken ikäisille, joskin lapsilla lääkehoitoa tarvitaan harvoin. Koska beetasalpaajat kuitenkin madaltavat sykettä, eivät ne välttämättä sovi kovaa treenaaville eikä niille, joiden syke on luontaisesti hyvin matala. Beetasalpaajat voivat myös astmaatikoilla provosoida astmaoireita.

Vapinan hoitoon harkitaan tarvittaessa erilaisia epilepsialääkkeitä.

– Nykyaikaisista epilepsialääkkeistä käytetään useimmiten gabapentiinia, harvemmin topiramaattia. Vaikeissa tilanteissa voidaan käyttää primidonia, mutta koska se lamaa keskushermoston toimintaa, ovat haittavaikutukset ongelmallisia.

Myös stressinhallinta voi auttaa oireiden helpottamisessa

Suojasen mukaan stressi, kiire ja jännitys pahentavat useimmilla vapinaa. Siksi stressinhallinnasta voi olla apua oireiden helpottamisessa.

– Moni essentiaalisesta vapinasta kärsivä kokee rentoutumis- ja tietoisuustaitojen opettelun hyödylliseksi. Esimerkiksi mindfullnesista, taijista tai pilateksesta voi olla apua. Kahvin ja nikotiinin käyttö kannattaa pitää minimissä, myös riittävä unen saanti voi lievittää oireita. Useimmilla vapina korostuu myös esimerkiksi silloin, jos verensokeri on alhainen, hän sanoo.

Pieni määrä alkoholia poistaa vapinan noin tunniksi.

– Alkoholi vaikuttaa pikkuaivojen toimintaan ja vähentää vapinaa tilapäisesti. Itsensä lääkitseminen alkoholilla ei kuitenkaan ole pidemmän päälle järkevää, sillä runsaasti käytettynä alkoholi itse asiassa lisää vapinaoireilua. Myös alkoholitoleranssi kehittyy nopeasti, Suojanen sanoo.

Suojanen sanoo, että moni häpeää vapinaa. Oireiden salailu ja siitä seuraava välttämiskäyttäytyminen voi aiheuttaa ahdistusta ja pahentaa vapinaa.

– Valitettavan usein vapina yhdistetään krapulaan, minkä seurauksena moni essentiaalisesta vapinasta kärsivä on oppinut peittelemään oireitaan. Avoimuus omasta tilanteesta voi auttaa vähentämään sairauteen liittyvää kuormitusta. Moni hyötyy myös vertaistuen saamisesta esimerkiksi potilastukijärjestöjen tai sosiaalisen median kautta.

X