Terveys

Jokaisen aikuisen olisi hyvä tietää omasta kolesterolitasosta etenkin tietyt kaksi arvoa – ja näin usein ne kannattaa mittauttaa

Kolesteroliarvot eivät ole asia, jonka voi havainnoida oman olon mukaan. Siksi jokaisen olisi hyvä tietää, mitkä omat kolesteroliarvot ovat, sanoo lääkäri.

Teksti:
Christina Boman
Kuvat:
Istock

Tiedätkö sinä omat kolesteroliarvosi?

Kolesteroliarvot eivät ole asia, jonka voi havainnoida oman olon mukaan. Siksi jokaisen olisi hyvä tietää, mitkä omat kolesteroliarvot ovat, sanoo lääkäri.

Kolesteroli on kehon valmistama rasva-aine. Se on tärkeä solujen rakennusaine, mutta liian suuri kolesterolimäärä veressä on terveydelle haitallista. Tällöin se kertyy valtimoiden seinämiin ahtauttaen verisuonia. Tämä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Liian korkeat kolesteroliarvot ovat usein yhteydessä aikuisiän diabetekseen sekä metaboliseen oireyhtymään.

Tärkeä tieto, joka jokaisen aikuisen tulisi selvittää

Omaa kolesterolitasoa ei voi havainnoida oman olon tai kehonkoostumuksen mukaan. Tästä syystä kolesteroliarvot olisi tärkeää mittauttaa.

– Jokaisen aikuisen olisi hyvä tietää, mitkä omat kolesteroliarvot ovat, lääkärikeskus Aavan yleislääkäri Mikko Oikkonen sanoo.

Vaikka pääasiassa terveelliset elämäntavat ehkäisevät korkeaa kolesterolia, myös hoikalla ja aktiivista elämää viettävällä henkilöllä voi olla taipumus korkeaan kolesteroliin. Omat kolesteroliarvot voi selvittää vain mittaamalla.

– On olemassa kolesterolisairauksia, joissa kolesteroliarvot ovat jo lapsesta asti huomattavan korkealla. Jos korkeaan kolesteroliin on geneettinen alttius, edes terveelliset elintavat eivät silloin suojaa siltä, Oikkonen sanoo.

Lue myös: Insuliini häiriintyy ylipainosta – tämän vuoksi painonhallinnan vaikeudet voivat kasautua

Kuinka usein kolesteroliarvot tulisi mittauttaa?

Jos omat kolesteroliarvot on mittauttanut ja ne ovat hyvät, ei jatkuvalle mittaamiselle tai seuraamiselle ole Oikkosen mielestä tarvetta.

– Jos arvot ovat hyvät ja elämäntavat ovat kunnossa, kerran kymmenessä vuodessa riittää, Oikkonen sanoo.

Tavallisesti veriplasmasta mitataan kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli. Usein mitataan myös veren rasvat eli triglyseridit. Oikkosen mielestä kolesteroliarvoja silmäillessä huomiota on syytä kiinnittää erityisesti kokonaiskolesteroliin sekä LDL-kolesteroliin.

– Kokonaiskolesterolin arvo olisi hyvä olla alle 5. Sen lisäksi arkikielessä huonolaatuisena kolesterolina tunnetun LDL-kolesteroliarvon tulisi olla alle 3.

Kolmas kolesteroliarvo eli HDL-kolesteroli on niin sanottua hyvälaatuinen kolesteroli. Hyvälaatuisen kolesterolin määrää voi lisätä liikuntaa lisäämällä ja tupakoinnin lopettamisella.

Oikkonen muistuttaa, että kolesteroli on muun muassa perintötekijöiden, ylipainon ja korkean verenpaineen ohella yksi tekijä, joka vaikuttaa kokonaisriskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

– Kokonaisriskin ollessa suuri olisi erityisen tärkeää, että oma kolesterolitaso on tiedossa ja että sitä seurataan, Oikkonen sanoo.

Lue myös: Triglyseridiarvo koholla? ”Suurentunut triglyseridipitoisuus on 2000-luvun kolesteroli”, sanoo asiantuntija ja kertoo, mitä arvosta pitää tietää

Jos kolesteroliarvot ovat korkeat, niitä hoidetaan aina tapauskohtaisesti

Korkean kolesterolin hoidossa on eroja. Mikäli korkea kolesteroli on geneettistä ja riskitekijöiden määrä on suuri, suositaan useammin lääkitystä. Muissa tapauksissa liikkeelle lähdetään todennäköisesti elintapoja korjaamalla.

– Ensiksi kiinnitetään huomiota ruokavalioon. Eläinperäisten rasvojen ja lihan määrää vähennetään ja kasvisten, kalan ja kuitujen määrää lisätään, Oikkonen sanoo.

Myös tavoitearvoissa on yksilökohtaisia eroja. Jos muuten terveen ihmisen kohdalla LDL-arvon kohdalla tähdätään lukuun 3, voi esimerkiksi infarktin saaneen henkilön tavoitearvo olla alle 1,6.

– Oikea hoito määräytyy aina yksilön tarpeiden ja kokonaiskuvan perusteella.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Kolesteroli alas kahvia vaihtamalla – yllättävä pahis kupissa

X