Koholla olevat kolesteroliarvot eivät oireile – tästä on kyse rasva-aineenvaihdunnan häiriössä eli dyslipidemiassa

Moni keski-ikäinen kokee kolesterolimittauksessa ikävän yllätyksen, kun veren rasva-arvot poikkeavatkin normaalista huolimatta siitä, että paino on normaali ja liikuntatottumukset kunnossa.

Veren koholla olevista rasva-arvoista käytetään termiä dyslipidemia eli rasva-aineenvaihdunnan häiriö.

– Dyslipidemialla tarkoitetaan poikkeavia kolesteroliarvoja. Kolesteroli käynnistää verisuonissa ateloskleroosin eli valtimoiden kovettumistaudin, joka aiheuttaa valtimotauteja, kuten sepelvaltimotautia, aivoinfarkteja ja alaraajojen valtimoverenkierron häiriöitä, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.

Dyslipidemia: Vaivan jäljille pääsee kolesterolimittauksen avulla

Veren rasva-arvot ovat poikkeavat, kun plasman LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3,0 mmol/l, triglyseridipitoisuus yli 1,7 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus naisilla alle 1,2 mmol/l.

Dyslipidemiasta on kyse silloin, kun veren rasva-arvot eivät ole suositusviitearvoissa.

– Liika kolesteroli tunkeutuu valtimoiden seinämiin ja alkaa ahtauttaa niitä. Sairastumisen vaaraa lisäävät myös monet muut tekijät, kuten kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, lihavuus ja vähäinen liikunta.

Kolesteroliarvot eivät näy tai tunnu ulospäin, vaan ne täytyy selvittää mittaamalla. Arvot olisi hyvä tarkistaa 3–5 vuoden välein ja viimeistään ennen 40 ikävuotta.  

Hekkala muistuttaa, että naisilla kolesteroliarvot usein muuttuvat vaihdevuosi-iässä estrogeenipitoisuuksien laskiessa.

– Hormonitoiminnan muutosten myötä veren kolesteroliarvot huononevat ja alkavat muistuttaa enemmän miesten vastaavia arvoja. Huonon LDL-kolesterolin määrä nousee samalla, kun hyvän kolesterolin eli HDL:n määrä laskee, hän sanoo.

Omat kolesteroliarvot voi mittauttaa esimerkiksi työterveyshuollossa tai terveysasemalla. Erityinen pahis on LDL-kolesteroli, jota suomalaisilla on verenkierrossaan liikaa.

– Tavoitteena on laskea LDL-kolesterolipitoisuutta ja kohottaa HDL-kolesterolipitoisuutta. Kolesterolimittauksissa ilmoitetaan lisäksi veren triglyseridiarvo, jolla on myös merkitystä valtimoiden terveydelle.

Veren kolesterolipitoisuuteen voi vaikuttaa elintavoilla

Korkeaa kolesterolia pidetään herkästi ylipainoisten ja keski-iän ohittaneiden ongelmana, mutta myös hyvässä kunnossa olevan nuoren kolesteroliarvot voivat olla epätasapainossa.

Esimerkiksi runsas kovien rasvojen käyttö nostaa kolesteroliarvoja.

– Mitä aiemmin kohonnut kolesteroli huomataan, sitä tehokkaammin sen aiheuttamia haittoja pystytään ehkäisemään, Hekkala sanoo.

Hän muistuttaa, että elintavoilla on suuri merkitys dyslipidemian ennaltaehkäisyssä, sillä esimerkiksi HDL-arvoihin ei ole mahdollista vaikuttaa kolesterolilääkityksellä.

– Käytännössä ennaltaehkäisy tarkoittaa pehmeiden rasvojen käyttämistä ruokavaliossa kovien sijaan, tupakoinnin välttämistä ja aerobisen liikunnan harrastamista. Myös liikunnallisen elämäntavan ylläpitäminen läpi elämän on kolesteroliarvojen kannalta tärkeää, Hekkala summaa.

Joskus poikkeavien kolesteroliarvojen taustalla voi olla familiaalinen hyperkolesterolemia. Se on periytyvä sairaus, jossa kolesteroli on korkea lapsuudesta lähtien.

– Hoitamattomana sairaus johtaa sydän- tai aivoinfarkteihin jo nuorena. Hyvien elintapojen lisäksi familiaalisen hyperkolesterolemian hoitoon tarvitaan myös kolesterolilääkitystä, joka aloitetaan mahdollisimman varhain.

Artikkelin lähteenä on käytetty asiantuntijahaastattelun lisäksi Sydänliiton verkkosivuja.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Jokaisen aikuisen olisi hyvä tietää omasta kolesterolitasosta etenkin tietyt kaksi arvoa – ja näin usein ne kannattaa mittauttaa

2. Terveys

   Triglyseridiarvo koholla? "Suurentunut triglyseridipitoisuus on 2000-luvun kolesteroli", sanoo asiantuntija ja kertoo, mitä arvosta pitää tietää

3. Terveys

   Viskeraalirasva aiheuttaa hiljaisen tulehdusreaktion – nämä kolme laboratoriotestiä kertovat, onko omassa keskivartalossa sitä haitaksi asti