Kuinka usein veriarvot pitäisi mittauttaa? Tietyssä iässä sairausriskit alkavat kasvaa, ja silloin viimeistään arvot on hyvä selvittää

Kun ikää kertyy, monen kansansairauden riski alkaa kasvaa. Käynti verikokeissa voi olla paikallaan, etenkin jos edellisestä kerrasta on aikaa.

Lääkäri kertoo, mitkä veriarvot on olennaista tietää ja kuinka usein niitä tulisi seurata.

1. Mitä verikokeita keski-ikäisen naisen kannattaa ottaa?

40–50-vuotiaalla kroonisten sairauksien riskit alkavat kasvaa. Näitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet sekä kakkostyypin diabetes, jotka kehittyvät salakavalasti ilman varsinaisia oireita.

Siksi kannattaa selvittää perusverenkuva sekä veren rasva- ja sokeriarvot – erityisesti, jos suvussa on verisuonisairauksia ja diabetesta, omat elintavat ovat epäsäännölliset ja on kertynyt ylipainoa.

Lue myös: Viskeraalirasva aiheuttaa hiljaisen tulehdusreaktion – nämä kolme laboratoriotestiä kertovat, onko omassa keskivartalossa sitä haitaksi asti

2. Kuinka usein veriarvot pitäisi tarkistaa?

Jos veriarvot ovat viitearvojen sisällä eikä sukurasitetta sairauksille ole, riittää, että rasva- ja sokeriarvot tutkitaan noin viiden vuoden välein.

Jos kolesteroliarvot ovat olleet koholla ja on tehnyt muutoksia elintapoihin, arvot kannattaa tarkistaa, jotta näkee, tehoavatko elintapamuutokset. Jos kolesteroliin aloitetaan lääkitys, sen tehoaminen tarkistetaan muutaman kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Jos lääkitys tehoaa, ei ole mitään syytä tarkistuttaa arvoja joka vuosi. Jos on korkean riskin potilas, esimerkiksi kärsii vaikeasta sepelvaltimotaudista, arvoja seurataan tiheästi.

3. Kolesterolista mitataan useampia arvoja. Onko jokin niistä olennaisempi kuin muut?

Kolesterolista mitataan yleensä HDL- eli ”hyvä” kolesteroli (fp-Kol-HDL), LDL- eli ”paha” kolesteroli (fp-Kol-LDL) ja triglyseridiarvot.

Kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle 5 mmol/l, HDL-koleste­rolin yli 1 mmol/l ja LDL-kolesterolin alle 3 mmol/l sekä triglyseridien alle 1,7 mmol/l. Kokonaiskolesterolin ja HDL-ko­lesterolin suhteen tulisi olla korkeintaan 4.

Tärkein arvo näistä on LDL-kolesterolin arvo, koska se kuvastaa paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kudoksiin kertyy kolesterolia. Jos arvo on massiivisesti koholla ja ikää on jo 50, vakavien sairauksien riski on iso.

Korkea HDL-arvo on matalaa arvoa parempi. Matala HDL-arvo lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Poikkeavan korkeat arvot eivät kuitenkaan suojele edellä mainituilta sairauksilta. Jos veren triglyseridiarvo on koholla, sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.

Hyvä puoli on se, että triglyseridiarvoon voi vaikuttaa ruokailutottumuksilla paljon tehokkaammin kuin kolesteroliarvoon.

4. Onko perusterveen naisen hyvä selvittää esimerkiksi maksa- ja munuaisarvoja?

Ylipaino ja runsas alkoholin käyttö saattavat näkyä kohonneina maksa-arvoina, poikkeavat munuaisarvot voivat puolestaan kieliä korkeasta verenpaineesta.

Jos kuuluu työterveyshuollon piiriin, maksa- ja munuaisarvot otetaan yleensä perustarkastuksen yhteydessä. Jos arvot ja elintavat ovat normaalit, kokeet viiden vuoden välein riittävät. Jos 40 vuoden ikään mennessä ei ole koskaan tarkistuttanut näitä arvoja, on hyvä käydä verikokeissa. Perusterve ihminen ei tarvitse vuosikontrolleja.

Tietyt sairaudet ja lääkitykset, jotka rasittavat maksaa ja munuaisia, edellyttävät säännöllistä tarkistusta joskus jopa muutaman kuukauden välein, ja hoitava lääkäri huolehtii lähetteistä verikokeisiin.

Lue myös: Nämä suomalaisille tutut kansantaudit lisäävät munuaisten vajaatoiminnan riskiä – lievä vajaatoiminta on oireeton

5. Mitä arvoja vaihdevuosi-ikäisen naisen olisi hyvä tarkistuttaa?

Vaihdevuosi-ikäisen naisen verestä voidaan mitata follikkelia stimuloivan hormonin eli FSH:n pitoisuus, joka ilmaisee munasarjojen kykyä tuottaa estrogeeniä. Matala estrogeenitaso ilmenee kohonneena FSH-pitoisuutena.

Jos naisella on selkeitä vaihdevuosioireita, kuten esimerkiksi kuumia aaltoja tai unihäiriöitä, gynekologi voi määrätä hormonihoidon oireenmukaisella arviolla, eikä FSH:ta tarvitse erikseen mitata. Jos hormonihoito ei auta vaihdevuosioireisiin, FSH-arvo kannattaa mitata, jotta selviää, onko estrogeeniannos oikea.

Jos alle 45-vuotiaalla on vaihdevuosien kaltaisia oireita tai esimerkiksi väsymystä ja hiustenlähtöä, oireiden syytä kannattaa selvittää kilpirauhaskokeilla. Häiriöt kilpirauhasen toiminnassa aiheuttavat monesti hiustenlähtöä, vireystilan laskua ja muutoksia painossa tai vatsan toiminnassa.

6. Kannattaisiko varmistaa ­vitamiinitasot verikokeilla?

Perusterveen naisen vitamiinitasojen tutkimiseen ei ole mitään lääketieteellistä tarvetta. Mutta jos ei käytä maitotuotteita eikä juo maitoa, johon on lisätty D-vitamiinia, voi olla hyvä tarkistuttaa D-vitamiiniarvo. D-vitamiini on tärkeää luuston ja vastustuskyvyn kannalta. Vaikka D-vitamiinia saisikin lisäravinteena, sen imeytyminen on yksilöllistä.

Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien on hyvä tarkistaa B12-vitamiinin taso elimistössä, sillä sitä saadaan eläinkunnan tuotteista.

Ferritiiniä eli elimistön rautavarastoja ei yleensä tutkita automaattisesti, ellei ole poikkeavia oireita. Ferritiini voi olla matala, vaikka hemoglobiini olisikin normaali erityisesti naisilla, joilla on runsas kuukautisvuoto.

Lue myös: Ferritiinin mittaus kotona pikatestillä onnistuu nopeasti – onko tulos luotettava?

Jos ei käytä maitotuotteita eikä juo maitoa, voi olla hyvä tarkistuttaa D-vitamiiniarvo.

7. Mitä hemoglobiini kertoo terveydestä?

Hemoglobiinin viitearvot ovat naisella 117–155 g/l. Matala hemo­globiini viittaa anemiaan, jolloin veressä on liian vähän punasoluja. Yleisin syy matalaan hemoglobiinin on raudan puute tai sen heikko imeytyminen, joka voi johtua myös esimerkiksi keliakiasta.

Myös B12-vitamiinin ja foolihapon puutos johtaa anemiaan.

Hemoglobiini voi olla myös liian korkea. Se voi johtua liian vähäisestä hapensaannista, tupakoinnista, munuaisten tuottamasta EPO-hormonista tai esimerkiksi keuhkosairaudesta. Jos hemoglobiini on selvästi viitearvojen ulkopuolella, lääkäri arvioi aina tapauskohtaisesti syytä siihen.

8. Mitä muuta terveyttä vaalivan naisen kannattaisi huomioida?

Kannattaa hakeutua sukupuolitautitesteihin, jos kumppanit vaihtuvat – vaikka olisi suojautunutkin. Sukupuolitauti voi olla oireeton. Yleisimpiä tauteja ovat klamydia, tippuri ja kuppa. Myös HIV on syytä selvittää.

Hoitamattomana ne voivat aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia.

9. Lääkärikeskuksissa on tarjolla esimerkiksi kuntoilijoille ja eri ikäryhmille räätälöityjä verikoe­paketteja. Onko niistä hyötyä?

Jos urheilee ahkerasti, on hyvä tarkistaa, että veriarvot ovat kunnossa. Jos on perusterve ihminen, joka syö monipuolisesti, mitään varsinaista syytä hakeutua tutkimuksiin ei ole, paitsi oma mielenkiinto.

Tutkimuspaketin voi ostaa ilman lähetettä, ja tuloksissa on mukana viitearvot. Jos kaikki arvot ovat viitearvojen sisällä, kaikki on kunnossa. Jos kuitenkin jokin tulos on yli tai alle viitearvon, vaikka vain lievästi, tulosta voi olla vaikea tulkita. Yleensä lievät poikkeamat viitearvoista eivät välttämättä aiheuta mitään huolta.

Asiantuntijana työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni. Lähteenä käytetty myös Terveyskirjastoa.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös:

• Terveys

  Löytyisikö väsymyksen syy verikokeella? Tiedä nämä asiat veriarvoista

• Terveys

  Kannattaako terveystutkimuksissa käydä ilman lähetettä? Näitä veriarvoja on lääkärin mukaan hyvä seurata

• Terveys

  Väsymys, aivosumu ja turvotus voivat olla merkkejä raudanpuutteesta – jos tunnistat nämä oireet, ferritiinin mittaus kannattaa

Lue myös: Seura.fi: Verikoe on yleinen toimenpide, mutta tiesitkö mitä kaikkea sillä voidaan selvittää?