Terveys

Näin paljon kynttilät voivat saastuttaa sisäilmaa – tätä ei flunssakierteessä tule välttämättä ajatelleeksi

Kynttilä on kodin rakastettu tunnelmanluoja, joka saattaa vaikuttaa salakavalasti huoneilman laatuun. Tiesitkö nämä kynttilöiden terveyshaitat?

Teksti:
Roosa Roivainen
Kuvat:
Istock

Muista aina paloturvallisuus, kun poltat kynttilää.

Kynttilä on kodin rakastettu tunnelmanluoja, joka saattaa vaikuttaa salakavalasti huoneilman laatuun. Tiesitkö nämä kynttilöiden terveyshaitat?

Kynttilät luovat kotiin tunnelmaa pimeänä vuodenaikana, mutta harvemmin tulee ajatelleeksi, millainen vaikutus niillä on kodin sisäilmaan.

Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen kertoo viisi asiaa, jotka on hyvä muistaa, kun kynttilän sytyttää seuraavan kerran sisätiloissa:

1. Pienhiukkasia voi vapautua yhtä paljon kuin vilkkaassa liikenteessä

Kynttilät vapauttavat palaessa terveydelle haitallisia pienhiukkasia, orgaanisia haihtuvia kaasuja, nokea ja PAH-yhdisteitä, Säkkinen kertoo.

Muun muassa THL:n vuonna 2019 julkaiseman artikkelin mukaan jo maltillinen kynttilänpoltto voisi nostaa omakotitalon pienhiukkaspitoisuuden tasolle, joka on verrattavissa vilkkaaseen liikenneympäristöön.

Artikkelin pohjaksi tehdyssä kokeessa sytytettiin kynttilöitä esimerkiksi eri huoneisiin koneilmastoidussa omakotitalossa. Olohuoneessa palaneet kuusi kynttilää pitivät ultrapienten hiukkasten lukumäärän korkeana koko polton ajan.

Kyseisiä tuloksia ei ole vertaisarvioitu, joten tiedon luotettavuuden takeeksi tarvittaisiin lisää tutkimusta. Oletettavaa kuitenkin on, että pienissä vanhoissa kerrostaloasunnoissa ilman koneellista ilmanvaihtoa kynttilöiden vaikutus on vielä suurempi.

2. Kynttilät altistavat hengitystieoireille

Kynttilät saattavatkin altistaa erilaisille terveyshaitoille. Kynttilänpoltto voi muun muassa pahentaa hengityssairauksia, nostaa hengitystieinfektioiden riskiä ja aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita, kuten limaisuutta, yskää ja hengenahdistusta.

Säkkisen mukaan kynttilöitä olisi syytä välttää tai polttaa erityisen harkiten, jos kotitaloudessa asuu keuhkoahtaumatautia, astmaa tai sydän- ja verenkiertotauteja sairastavia tai perheessä on infektiokierteessä olevia pikkulapsia.

Kynttilät ulkosisustuksessa. Säkkinen neuvoo pohtimaan, voisiko enimmät valomeret somistaa sittenkin ikkunan taakse eikä kynttilöin sisälle.
Säkkinen neuvoo pohtimaan, voisiko näyttävän valomeren somistaa sittenkin jollain tapaa ulos ikkunan taakse eikä kynttilöin sisälle.

3. Kiinnitä huomiota määrään ja sijaintiin

Mitä enemmän kynttilöitä on ja mitä kauemmin ne palavat suljetussa tilassa, sitä todennäköisemmin myös huoneilman pienhiukkaspitoisuus nousee korkeaksi.

Pari kynttilää tekeekin vähemmän hallaa kuin suuri kynttilämeri, huomauttaa Säkkinen. Tehokkain keino ehkäistä terveyshaittoja on siis vähentää kynttilöiden määrää ja polttaa niitä harvakseltaan.

Tärkeää on myös oikeanlainen paikka. Säkkisen mukaan hyvä sijainti kynttilälle on huoneessa sellainen, jossa ilma pääsee vaihtumaan, mutta josta ei kävellä jatkuvasti ohi. Liekkiin ei nimittäin saisi kohdistua suoraa ilmavirtausta, sillä lepattava kynttilä savuttaa enemmän.

4. Valitse ympäristöystävälliset ja hajusteettomat kynttilät

Entä onko terveyden kannalta väliä, millaisia kynttilöitä ostaa?

Kynttilöitä hankittaessa Säkkinen neuvoo suosimaan ympäristöystävällistä. Esimerkiksi joutsenmerkki kertoo kuluttajalle, että kynttilät on valmistettu noudattamalla nokipäästöihin ja kemikaaleihin liittyviä vaatimuksia.

Lisäksi on hyvä muistaa, että tuoksukynttilöiden hajusteet saattavat aiheuttaa tuoksuherkille ärsytysoireita.

Vaihtoehto on myös patterilla toimivat led-kynttilä, jotka valaisee kotia samalla tavalla kuin perinteinen – vaikuttamatta sisäilmaan.

5. Tukahduta, älä puhalla

Oletko tottunut sammuttamaan kynttilät puhaltamalla? Nenään tuoksuva käry on merkki siitä, että ilmaan pääsee hetkellisesti enemmän haitallisia yhdisteitä.

Puhaltamisen sijasta kynttilän liekki kannattaisikin sammuttaa tukahduttamalla.

Lähteet: THL. Täsmennetty 24.2.2023: Saastepitoisuuksien mittauksesta kertovaa THL-julkaisua ei ole vertaisarvioitu, joten sen tulokset ovat alustavia eivätkä varsinaisia tutkimustuloksia.

X