Polyyppi tai myooma kohdussa on usein harmiton – tietty oire on hälytysmerkki

Kohdun hyvänlaatuiset kasvaimet yleistyvät iän myötä. Ne ovat usein harmittomia, mutta jos haittaa aiheutuu, hoitovaihtoehtoja on useita.

1 Mitä myoomat ja polyypit ovat?

Myoomat ovat kohdun hyvänlaatuisia sileälihaskasvaimia. Ne sijaitsevat kohtuontelossa, joko kohdun pinnalla, lihaskerroksen sisällä tai lähellä kohtuonteloa, josta ne pullottavat kohtuonteloa kohti. Myoomat ovat pyöreitä, kiinteitä, läpimitaltaan jopa yli 20-senttimetrisiä lihaskyhmyjä.

Polyypit ovat pehmeitä, tyypillisesti pitkulaisia kohdun limakalvon pullistumia, jotka sijaitsevat kohtuontelon yläosassa tai kohdun kaulakanavassa. Niiden koko voi vaihdella muutamasta millimetristä useisiin senttimetreihin. Pitkä polyyppi voi näkyä emättimessä saakka.

2 Mitä haittaa kohdun hyvänlaatuisista kasvaimista on?

Myoomat aiheuttavat vuotohäiriöitä. Kuukautisvuodot pitkittyvät ja muuttuvat runsaiksi. Myooma suurentaa kohdun kokoa ja muuttaa sen muotoa, mikä tuntuu paineen tunteena ja kipuna. Jos myooma painaa virtsarakkoa, tulee tarve juosta vessassa tavallista tiheämmin.

Polyypit sekoittavat kuukautisrytmin. Vuoto ei lopu muutamassa päivässä, vaan jatkuu tiputteluvuotona. Kohdun kaulakanavaan tullut polyyppi voi hankautua yhdynnässä ja vuotaa verta.

Myooma voi aiheuttaa ongelmia raskauden alkamisessa ja kulussa. Iso polyyppi voi altistaa keskenmenolle.

3 Vaikuttavatko myoomat ja polyypit yleisterveyteen?

Muutamissa tutkimuksissa on huomattu, että samoilla naisilla on sekä myoomia että useita sydänsairauksien riskitekijöitä. Heillä on viitearvoja huonommat veren rasva- ja sokeriarvot ja usein kohonnut verenpaine. Tutkimukset eivät kerro, kumpi tulee ensin: myooma vai sydänriskit.

Polyypit ovat yleisterveydelle harmittomia.

4 Kenelle tulee myoomia ja polyyppeja?

Suomalaisista naisista keskimäärin 30 prosentilla on myooma, ja ne yleistyvät iän myötä. Osa naisista on perimänsä vuoksi muita alttiimpia niille.

Vaihdevuodet ohittaneista naisista useammalla kuin yhdellä kymmenestä todetaan polyyppeja. Ylipaino, rintasyövän hoidossa käytettävä tamoksifeenilääke ja vaihdevuosioireiden hoitoon käytettävä estrogeeni saattavat lisätä niiden riskiä.

5 Miten myooma tai polyyppi kohdussa löytyy?

Pienikin polyyppi kohdussa voi aiheuttaa tiputteluvuotoa, mutta myooma voi olla suurikokoisenakin oireeton. Kumpikin löytyy kuvantamistutkimuksella.

Myooma näkyy gynekologin vastaanotolla ultraäänitutkimuksessa. Se voi paljastua sattumalta muusta syystä tehdyssä vatsan alueen kuvantamistutkimuksessa. Lopullinen diagnoosi saadaan, kun patologi on tutkinut kasvainkudoksen.

Polyyppi näkyy ultraäänitutkimuksessa poikkeavan paksuna kohdun limakalvona. Diagnoosi varmistetaan ensin tutkimuksella, jossa kohtuonteloon ruiskutetaan keittosuolaa ja samalla tehdään ultraäänitutkimus. Tällöin kohtuontelo avautuu ja polyyppi näkyy nesteen keskellä ulokkeena. Tämäkin diagnoosi vaatii, että patologi tutkii näytteen.

6 Voiko kohdun hyvänlaatuinen kasvain parantua itsestään?

Pieni, alle senttimetrin pituinen polyyppi voi häipyä itsestään, ja sitä voidaan jäädä seuraamaan.

Myooma ei katoa odottamalla, mutta jos se ei aiheuta oireita, sitä ei tarvitse hoitaa.

Myooman aiheuttamiin vuotohäiriöihin saa apua hormonikierukasta tai muista hormonaalisista lääkkeistä.

7 Mitä muita hoitoja myoomiin on olemassa?

Myooman kokoa voidaan pienentää ultraääntä hyödyntävällä HIFU-hoidolla (high-intensity focused ultrasound) ja kohdun verisuonitusta tukkivalla embolisaatiolla.

HIFU-hoito muokkaa kasvainkudosta, jolloin sen rakenne hajoaa ja kasvu pysähtyy. Hoito soveltuu vain tietyille potilaille, ja sitä saa toistaiseksi ainoastaan Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Myoomat ovat yleensä täysin riippuvaisia kohtuvaltimon kautta tulevasta verenkierrosta. Embolisaatiossa verenkierto myoomaan estetään viemällä kohtuvaltimoihin varjoaineen mukana pieniä, kohtuvaltimot tukkivia kappaleita. Kun verenkierto myoomaan toimenpiteen jälkeen vähenee merkittävästi, kasvain kutistuu.

Pieniä, yksittäisiä myoomia voidaan poistaa niiden sijainnin mukaan kohtuontelon tähystyksessä tai leikkauksessa. Kohdunpoistoon päädytään, kun muut hoidot eivät riitä.

Vaihdevuosien jälkeen verenvuoto emättimestä voi olla vaaran merkki.

8 Voiko kohdun hyvänlaatuinen kasvain muuttua pahanlaatuiseksi?

Ylivoimaisesti suurin osa kohdun sileälihaksen kasvaimista on hyvänlaatuisia myoomia. Myooman kasvua seurataan, ja nopeasti kasvava myooma poistetaan. Nopeastikin kasvava sileälihaskasvain voi osoittautua hyvänlaatuiseksi myoomaksi.

Vaihdevuosien jälkeen verenvuoto emättimestä voi olla vaaran merkki, ja sen vuoksi pitää aina hakeutua lääkäriin. Vuoto voi olla lähtöisin polyypista, joka voi vaihdevuodet ohittaneilla naisilla muuttua pahanlaatuiseksi. Senttimetriä pidemmät polyypit tulee tuossa iässä poistaa varmuuden vuoksi.

Rintasyövän hoidossa käytettävä tamoksifeenilääke estää estrogeenin vaikutuksen, mutta se vaikuttaa estrogeenin tavoin kohdun limakalvoon. Jos rintasyöpää sairastava nainen käyttää tamoksifeenia, hänelle voi kehittyä polyyppi. Se poistetaan varotoimenpiteenä.

9 Miten kohdun hyvänlaatuisia kasvaimia voi ehkäistä?

Raskaus voi suojata myoomilta. Sen aikana kohtu venyy, ja siihen tulee painetta. Paine voi heikentää myoomaan tulevaa verenkiertoa.

Ylipaino on riskitekijä polyypeille, joten välttämällä ylipainoa voi vähentää polyypin todennäköisyyttä.

10 Onko myoomiin tulossa uusia hoitoja?

Myoomat ovat toiseksi yleisin kohdunpoiston syy Suomessa. Kohdunpoiston tilalle tarvitaan uusia lääkkeitä. Toistaiseksi uusin lääke on jo käytössä oleva myooman kokoa pienentävä lääke; gonadotropiinin vapautumisen estäjä.

Uusin lääke on melko kallis, ja se soveltuu vain lyhytaikaiseen käyttöön. Sitä käytetään lähinnä, kun odotetaan pääsyä leikkaukseen.

Kysymyksiin vastasi synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, LT, myoomatutkija Outi Uimari, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala

---

---

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Kuukautiskipujen tai epämääräisten alavatsaoireiden syynä myooma? Tunnista kasvaimen oireet

2. Terveys

   Kolposkopia on gynekologinen tähystys, jossa otetaan koepala – sattuuko se? Lääkäri vastaa

3. Terveys

   Gynekologi kertoo 3+1 yleisintä vaivaa, miksi hänelle varataan aika: ”Ongelma on pienempi nuoremmilla, jotka ovat rohkeampia”