Terveys

Oletko päivisin ärtynyt ja hajamielinen? Et ole välttämättä saanut riittävästi syvää unta – toimi näin

Jos yöunet eivät virkistä ja ihminen on päivällä väsynyt, ärtynyt ja hajamielinen, hän ei välttämättä ole saanut riittävästi syvää unta. Syvällä unella on monta tärkeää tehtävää. Entä kuinka suuri osa unesta olisi hyvä olla syvää unta?

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Kun ihminen on syvän unen vaiheessa, häntä on vaikea herättää.

Jos yöunet eivät virkistä ja ihminen on päivällä väsynyt, ärtynyt ja hajamielinen, hän ei välttämättä ole saanut riittävästi syvää unta. Syvällä unella on monta tärkeää tehtävää. Entä kuinka suuri osa unesta olisi hyvä olla syvää unta?

Ihminen näkee yön aikana torkeunta, kevyttä unta, syvää unta ja vilkeunta eli REM-unta. Vaikka kaikilla unen vaiheilla on omat tehtävänsä, syvää unta voidaan pitää niistä tärkeimpänä.

Kun ihminen on syvässä unessa, hänen hengityksensä on syvää, syke on matalalla, verenpaine laskee ja rentoutuminen on täydellistä.

Syvä uni elvyttää. Sen aikana aivojen energiavarastot täydentyvät, kasvuhormonia erittyy ja keho korjaa itseään. Syvä uni edistää solujen uusiutumista ja parantaa elimistön vastustuskykyä.

Syvällä unella on tärkeä tehtävä myös muistin ja oppimisen kannalta. Kun aivot ovat saaneet tankattua energiaa, ne toimivat tehokkaammin. Tarkkaavaisuus lisääntyy, keskittyminen helpottuu ja ongelmanratkaisukyky paranee. Syvä uni on tärkeää erityisesti aivojen otsalohkojen toiminnalle. Otsalohkot osallistuvat muun muassa käyttäytymisen säätelyyn, toiminnan suunnittelemiseen ja tavoitteiden asettamiseen.

Syvä uni on siis monin tavoin oleellista. Mutta mistä tietää, onko sitä omassa yössä tarpeeksi?

Noin 20 prosenttia syvää unta

Aikuisen yöunet koostuvat noin 90–110 minuutin mittaisista unisykleistä. Syklin aikana ihminen siirtyy univaiheesta toiseen.

Syvän unen osuus on suurimmillaan yön ensimmäisten unisyklien eli unen ensimmäisten 4–5 tunnin aikana. Unen viimeisten tuntien aikana ihminen ei enää juurikaan vaivu syvään uneen.

Syvän unen osuus kokonaisuniajasta olisi hyvä olla 15–25 prosenttia. Ikääntyessä syvän unen osuus vähenee.

Monet aktiivisuus- ja urheilukellot sekä unisovellukset mittaavat syvän unen määrää. Laitteista voi tarkistaa, onko syvää unta tullut tarpeeksi. Myös omaa oloaan tarkkailemalla on helppo päätellä, onko syvän unen määrä riittävää. Muun muassa uneliaisuus, hajamielisyys, ärtyisyys ja herkkuhimo voivat johtua syvän unen puutteesta.

Kuinka syvän unen määrää voi lisätä?

Syvän unen lisäämiseen pätevät samat keinot kuin nukkumiseen muutenkin. Esimerkiksi unirytmi kannattaa pitää säännöllisenä, makuuhuoneen on hyvä olla pimeä ja viileä ja illalla kannattaa syödä unta tukeva hiilihydraattipitoinen iltapala.

Myös liikunta edistää unta. Se lisää unen pituutta ja parantaa myös sen laatua. Ruumiillisen rasituksen on nimittäin todettu lisäävän syvän unen määrää. Raskas liikunta kannattaa kuitenkin ajoittaa niin, että sen jälkeen keholle jää ainakin pari tuntia aikaa rauhoittua ennen nukkumaan menoa.

Untaan ei myöskään kannata sabotoida. Sekä kofeiini että alkoholi voivat vähentää syvän unen määrää. Myös älylaitteiden sininen valo voi häiritä unta.

Lähteet: Helsingin uniklinikkaKuntoutussäätiö, Reader’s digestTerveysverkko, YTHS

X