Terveys

Onko juurihoito kivulias? Hammaslääkäri oikoo yleisen väärinkäsityksen

Juurihoito aloitetaan yleensä silloin, kun hammasydin on tulehtunut tai mennyt kuolioon esimerkiksi pitkälle edenneen reikiintymisen vuoksi. Asiantuntijan mukaan juurihoito on ikävästä maineestaan huolimatta usein hyvä kokemus.

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
Istock

Hoitamaton hammasytimen tulehdus voi levitä nopeasti sairaalahoitoa vaativaksi tilaksi.

Juurihoito aloitetaan yleensä silloin, kun hammasydin on tulehtunut tai mennyt kuolioon esimerkiksi pitkälle edenneen reikiintymisen vuoksi. Asiantuntijan mukaan juurihoito on ikävästä maineestaan huolimatta usein hyvä kokemus.

Ajatus siitä, että edessä olisi hampaan juurihoito, aiheuttaa monelle kylmiä väreitä.

Oral Hammaslääkäreiden erikoishammaslääkäri Erika Laukkanen sanoo, että vaikka juurihoidon toteuttaminen on hammaslääkärille teknisesti vaikea toimenpide, ei sen pitäisi aiheuttaa kipua.

– Juurihoito on pikkutarkkaa työtä, mutta huolellisesti hoidetun hampaan paranemistodennäköisyys on 80–90 prosentin luokkaa. Juurihoidon tekemiseen käytetyt välineet ovat kehittyneitä, ja hoito toteutetaan useimmiten puudutuksessa. Jos hammasydin on kuoliossa, puudutus ei ole välttämätön, mutta potilaalla on siihen toki aina oikeus, hän sanoo.

Juurihoito: oireeton hammastulehdus jää helposti huomaamatta

Juurihoidon tavoite on hoitaa tai estää hammasytimen tulehdus.

– Hammasydin tulehtuu, jos hampaan sisälle pääsee bakteereja esimerkiksi reiän tai vuotavan paikan kautta. Joskus tarve juurihoidolle voi johtua myös hammasytimen vahingoittumisesta esimerkiksi hampaaseen kohdistuneen kolhun seurauksena, Laukkanen sanoo.

Hampaan juurihoito käynnissä.
Juurihoito on pikkutarkkaa työtä, mutta huolellisesti hoidetun hampaan paranemistodennäköisyys on 80–90 prosentin luokkaa.

Hänen mukaansa hammasytimen tulehdus voi aiheuttaa hampaaseen voimakasta vihlontaa, purema- ja koputusarkuutta sekä jomottavaa tai säteilevää särkyä.

Joskus tulehdus pääsee etenemään oireettomana, kunnes se lopulta huomataan sattumalöydöksenä röntgenkuvassa.

– Tulehdus voi oireilla, mutta usein se löydetään sattumalta vasta pitkälle edenneenä juurenpääntulehduksena. Juurenpään tulehduksista kärsii suomalaisaikuisista noin 20 prosenttia, hän sanoo.

Vaatii usein monta käyntiä hammaslääkärissä

Jotta juurihoito onnistuu, tarvitaan yleensä yhdestä kolmeen hoitokäyntiä. Juurihoidon tavoite on pelastaa hammas ja parantaa tulehdus.

– Ensimmäisessä vaiheessa hammas tutkitaan, röntgenkuvataan ja tarvittaessa puudutetaan. Hammas myös eristetään muusta suuontelosta suojaliinalla, joka pitää työskentelyalueen vapaana syljestä ja estää juurihoidossa käytettävien huuhteluaineiden päätymisen suuhun, Laukkanen sanoo.

Sen jälkeen tulehtunut kudos poistetaan ja juurikanavat desinfioidaan.

– Hammaslääkäri poraa hampaaseen pienen aukon, jonka kautta juurikanavia hoidetaan neulamaisilla instrumenteilla ja desinfioivilla huuhteilla. Hoitokäyntien välissä hampaaseen laitetaan lääkeaine ja väliaikainen paikka. Lopuksi juurikanavat täytetään, minkä jälkeen hammas paikataan tai kruunutetaan.

Huonojen juurihoitokokemusten Laukkanen arvelee liittyvän yleensä hammastulehdusten aiheuttamaan kipuun.

– Myös hammashoidon menetelmät ja välineet ovat kehittyneet eikä menneisyyden kokemuksia voi suoraan verrata tähän päivään.

Lue  myös Kotiliedestä: Hammashoidon kulut voivat sotkea perheen talouden – miksi suun terveys maksetaan itse? 

Juurihoito saa hampaan kestämään useimmiten hyvin

Potilaalle tehdään röntgenkuvaus 6–12 kuukauden kuluttua siitä, kun juurihoito on päättynyt.

– Lopputulokseen vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka hyvin hammaslääkäri onnistuu teknisesti puhdistamaan ja täyttämään juurikanavat sekä se, miten hammas korjataan juurihoidon jälkeen. Takahampaiden kohdalla hampaan kruunutus juurihoidon jälkeen parantaa ennustetta.

Hampaan poistoa pohditaan yleensä silloin, jos hammas ei ole purennan kannalta merkityksellinen tai se on liian huonokuntoinen juurihoidettavaksi.

Laukkasen mukaan hoitamaton hammasytimen tulehdus aiheuttaa elimistölle monenlaista haittaa, minkä vuoksi juurihoito kannattaa aloittaa viivyttelemättä. Hoitamaton tulehdus voi levitä nopeasti sairaalahoitoa vaativaksi tilaksi.

– Kroonisten tulehdustilojen tiedetään myös ylläpitävän kehon matala-asteista tulehdusta, joka lisää riskiä esimerkiksi sydäninfarktille ja heikentää diabeteksen hoitotasapainoa. Antibiooteilla hammasytimen tulehdusta ei ole mahdollista hoitaa.

X