Terveys

Toispuoleisen poskiontelotulehduksen taustalla on useasti salakavala hammastulehdus – näin tunnistat hammasperäisen poskiontelotulehduksen

Hammasperäinen poskiontelotulehdus ei välttämättä oireile hammassärkynä. Poskiontelotulehduksen hammasperäisyydestä kielii sen sijaan toistuva ja toispuoleinen infektio, johon antibiootit eivät tunnu tepsivän.

Teksti:
Roosa Roivainen
Kuvat:
Istock

Tukkoinen nenä on yksi poskiontelotulehduksen oireista.

Hammasperäinen poskiontelotulehdus ei välttämättä oireile hammassärkynä. Poskiontelotulehduksen hammasperäisyydestä kielii sen sijaan toistuva ja toispuoleinen infektio, johon antibiootit eivät tunnu tepsivän.

Poskiontelotulehdus on poskionteloissa sijaitseva tulehdus. Usein poskiontelotulehdus puhkeaa flunssan seuralaisena tai äkillisenä bakteeritulehduksena.

Syy poskiontelotulehduksiin voi kuitenkin löytyä myös hampaista. Käypä hoito -suositusten mukaan jopa 70 prosenttia toispuoleisista poskiontelotulehduksista ovat hammasperäisiä.

– Hampaan juuret ja poskiontelot ovat yhteydessä toisiinsa. Joskus vain paperinohut luukerros erottaa hampaan juuren sekä poskiontelon toisistaan. Sen takia myös yläposkihampaiden tulehdukset leviävät poskionteloon helposti, sanoo hammasläkääri, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri ja lääkäri Tanja Ketola-Kinnula Terveystalosta.

Mistä hammasperäinen poskiontelotulehdus johtuu? Syy voi löytyä vuosia sitten tehdystä juurihoidosta tai hampaan poistosta

Hammasperäisen poskiontelotulehduksen taustalla ovat useimmiten joko hampaassa parhaillaan oleva tai aiemmin paikattu ”syvä reikä”, tai hampaaseen tehty juurihoito.

Poskiontelotulehdus on usein lähtöisin niin sanotusta ”yläkuutosesta”, eli ensimmäisestä yläposkihampaasta. Tulehduksen taustalla voi olla esimerkiksi hampaaseen jäänyt piilevä infektio, joka on seurausta vuosikymmeniä sitten tehdystä juurihoidosta. Tällaisia juurihoitoja on tehty muun muassa 1950- ja 1960-luvuilla syntyneille ikäryhmille.

– Yläkuutosessa on kolme juurta. On aika uusi tieto, että yhdessä juuressa on useimmiten kaksi juurikanavaa yhden sijaan. Tämän takia on mahdollista, että vuosikymmeniä sitten juurihoidetussa hampaassa on piilevä tulehdus, koska yksi juurikanava on voinut jäädä hoitamatta, Ketola-Kinnula kertoo.

Juurihoidon ohella myös hampaan poistosta voi seurata hammasperäinen poskiontelotulehdus.

Yläposkihampaan poistamiseen liittyy nimittäin niin sanottu poskionteloperforaation riski. Poskionteloperforaatio tarkoittaa hampaan poistokuopan pohjaan syntynyttä aukkoa. Hampaan poiston jälkeen hammaslääkäri jää joko seuramaan aukon paranemista tai aukko suljetaan kirurgisesti.

Jos aukon syntymistä ei kuitenkaan huomata tai se ei mene parantuessa umpeen, hampaan juureen syntyy oroantraalifisteli, joka voi aiheuttaa poskionteloon infektion. Oroantraalifistelin toteaminen voi kestää jopa vuosia, sillä aikaisemmin tehtyä hampaanpoistoa ei välttämättä muisteta ottaa puheeksi lääkärissä.

– Hoitamaton oroantraalifisteli johtaa siihen, että suun bakteerit kiipeävät poskiontelon puolelle ja aiheuttavat siellä pitkäaikaisen, toistuvasti oireilevan poskiontelotulehduksen, Ketola-Kinnula kertoo.

Miten hammasperäinen poskiontelotulehdus oireilee?

Tavallisia poskiontelotulehdukset oireita ovat nenän tukkoisuus, liman erittyminen nieluun, paineen tunne poskipäissä, päänsärky ja väsymys. Lieväoireiset tulehdukset paranevat usein itsestään, joskus poskiontelotulehdusta hoidetaan muun muassa antibiooteilla.

Jos kyseessä on kuitenkin hammasperäinen poskiontelotulehdus, antibiootit eivät paranna infektiota pysyvästi ja poskiontelotulehdus palaa takaisin.

– Jos poskiontelotulehdus tulee toistuvasti samalle puolelle ja oireilee vain toisella puolella, se viittaa siihen, että se syy voi olla hampaissa, Ketola-Kinnula toteaa.

Hampaiden aiheuttamaan poskiontelotulehdukseen harvemmin liittyy kuitenkaan hammassärkyä.

– Peräti kahdessa kolmesta hammasperäisessä poskiontelotulehduksessa hammas on ollut oireeton, sanoo Ketola-Kinnula.

Hammasperäinen poskiontelotulehdus on haastavampi diagnosoida

Poskiontelotulehduksen hammasperäisyyttä on kuitenkin vaikea osoittaa. Vaikka lääkärissä todettaisiin, ettei hampaassa ole ollut kipua tai muuta vikaa, se ei sulje pois mahdollisuutta, etteikö poskiontelotulehdus voisi johtua suun ongelmista.

– Noin kolmannes koko aikuisväestöstä käy hammaslääkärissä vain silloin, kun hampaisiin tulee kipua tai oireita. Helposti ajatellaan, että hampaat ovat kunnossa, jos ne eivät oireile, Ketola-Kinnula kertoo.

Lisäksi yläposkihampaiden tulehduspesäkkeet tulevat usein epäluotettavasti näkyviin suun alueen tavanomaisissa röntgentutkimuksissa.

– Röntgentutkimuksessa kuvautuu päällekkäin paljon rakenteita ja usein poskiontelo häiritsee kuvan tulkintaa. Tulehduspesäkkeet usein asettuvat valahtaneena pitkin hampaan juuren kylkeä juuren taakse. Röntgenkuvassa tulehduspesäke näkyy juuren kanssa samassa tasossa ja ei tule kuvassa erikseen näkyviin.

Lääkärin määräämät kontrollikäynnit on syytä muistaa

Ketola-Kinnula huomauttaa, että yleislääkäri ei pysty hoitamaan hammasperäistä poskiontelotulehdusta vaan siihen tarvitaan hammaslääkärin asiantuntemusta.

– Jos poskiontelotulehdukseen saa yleislääkäriltä antibioottikuurin ja oireet helpottuvat, lääkärin suosittelema hammaslääkärikäynti on kuitenkin tarpeellinen. Tiedetään, etteivät antibiootit poista tulehdusta hampaasta, vaan se  vaatii hammaslääkärin mekaanisen hoidon.

Myös hampaanpoiston jälkeisessä kontrollikäynnissä kannattaa käydä, jotta voidaan varmistua esimerkiksi siitä, ettei poistokuopan pohjassa ole aukkoa.

– Usein hammaslääkärissä halutaan tarkistaa, kuinka hyvin poistokuoppa on parantunut, Ketola-Kinnula kertoo.

Hammaslääkäri hoitaa potilasta. Hammasperäinen poskiontelotulehdus vaatii hammaslääkärin tekemää mekaanista hoitoa.
Hammasperäinen poskiontelotulehdus vaatii hammaslääkärin tekemää mekaanista hoitoa.
X