Terveys

Salmonella voi johtaa jopa verenmyrkytykseen – näin tunnistat ja erotat ruokamyrkytyksestä

Salmonellabakteeria esiintyy saastuneissa eläinperäisissä tuotteissa sekä epäpuhtaassa vedessä. Pääasiassa salmonella aiheuttaa ripulia, mutta voi johtaa jopa verenmyrkytykseen.

Teksti:
Elina Viitanen
Kuvat:
iStock

Salmonellan oireita ovat ripuli, vastakivut ja kuume.

Salmonellabakteeria esiintyy saastuneissa eläinperäisissä tuotteissa sekä epäpuhtaassa vedessä. Pääasiassa salmonella aiheuttaa ripulia, mutta voi johtaa jopa verenmyrkytykseen.

Salmonella on vähintäänkin epämiellyttävä yllätys.

Häämatkani Kroatiassa päättyi viisi vuotta sitten ikävästi. Olimme bonganneet somesta ihanalla maisemalla kruunatun pienen kebabkioskin. Olimme iloisia päästessämme viimein yli 30 asteen helteestä kioskin varjojen alle ihastelemaan henkeäsalpaavia maisemia ja ravitsemaan kurnivia vatsojamme.

Teimme tilauksemme ja kokki sytytti tulen vartaassa roikkuvan lihakimpaleen alle – ensimmäinen red flag, jota emme tosin huomanneet. Pitakebabannokset oli kuorrutettu mausteiden lisäksi aimo annoksella eri majoneeseja – toinen red flag.

Söimme annokset hyvällä halulla. Tasan vuorokauden kuluttua, kotiinpaluupäivänä, vatsamme alkoivat krampata ja sairastuimme molemmat ankaraan ripuliin. Paluumatka oli ikimuistoinen.

Mutta eikö salmonella ole vältettävissä sillä, että ei syö pilaantunutta ruokaa?

– Pilaantuneen ruuan makua ei välttämättä huomaa, ennemminkin kannattaa pohtia etukäteen, mitä laittaa suuhunsa. Majoneeseja kannattaa välttää, sekä pitkään lämpimässä seisseitä ruokia. Lisäksi kannattaa syödä kunnolla kuumennettuja ruokia, juoda pullovettä sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta, matkalääketieteeseen sekä kliiniseen mikrobiologiaan erikoistunut lääkäri Petteri Carlson Terveystalosta vinkkaa.

Salmonella: Oireet alkavat 1-3 päivän päästä tartunnasta

Sitä, oliko meidän kohdallamme kyse salmonellasta, kampylobakteerista vai jostain muusta pilaantuneesta ruuasta saadusta bakteerista, emme tiedä. Tavalliseen ruokamyrkytykseen oireet eivät kuitenkaan täsmää.

– Ruokamyrkytyksessä oksennusvoittoiset vatsaoireet alkavat tunneissa ja menevät nopeasti ohi. Lisäksi ruokamyrkytykseen ei yleensä liity kuumetta. Salmonellassa oireet alkavat 1-3 päivän päästä tartunnasta. Oireina ovat ripuli, vastakivut ja kuume.

Ruokamyrkytys johtuu bakteerin aiheuttamista myrkyistä, jotka ovat päässeet lisääntymään ruuassa. Salmonellabakteeri lisääntyy puolestaan ihmisen suolistossa aiheuttaen oireita. Salmonelloja tunnetaan 2 600 eri alatyyppiä, joista S. enteritidis on yleisin ulkomailta saaduissa bakteereista.

– Aasia, erityisesti Intia, on paikka, josta yleisimmin voi saada ruokaperäisen tartunnan. Etelä-Euroopassa tartunnat ovat vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana parantuneen hygieniatason vuoksi.

Salmonella: Riskiselintarvikkeita erityisesti kana, sika ja nauta

THL:n tartuntatautirekisterin mukaan vuosittain 1500 henkilöä Suomessa saa salmonellan. Näistä tapauksista 60 % on peräisin ulkomailta ja 40 % Suomesta. S. typhimurium-bakteeri on yleisin Suomessa saaduissa salmonelloista. Riskiselintarvikkeita ovat erityisesti kana, sika ja nauta.

– On tärkeää huolehtia siitä, ettei elintarvikkeiden kylmäketju katkea ja että elintarvikehygienia on kunnossa.

Jos henkilö on sairastanut salmonellaan, on hyvä ottaa huomioon eräs yllättävä seikka.

– Salmonella säilyy suolistossa keskimäärin 4– 5 viikkoa tartunnan jälkeen. Tämä on hyvä huomioida arjessa, ettei bakteeri tartu esimerkiksi ruuanlaitoin yhteydessä muihin perheenjäseniin, Carlson painottaa.

Salmonellassa ei myöskään ole asiaa töihin, jos työskentelee elintarvikealalla. Töihin paluuta on odotettava kaksi oireetonta päivää. Ravitsemusalan työntekijöille ja osalle hoito- ja hoivatehtävissä toimiville tehdään ulkomaanmatkojen jälkeisiä ulosteviljelyitä.

Salmonellasta ei jää immuniteettisuojaa, joka suojaisi myöhemmiltä tartunnoilta.

Lavantauti on salmonellabakteerin aiheuttama

Niin salmonellaa kuin muitakin ripulitauteja sairastettaessa on muistettava juoda paljon nesteitä, sillä yleisin uhka salmonellassa on kuivuminen, jolle ovat alttiita etenkin lapset, vanhukset ja henkilöt, joilla on jokin perussairaus esimerkiksi diabetes. Jos nesteitä ei pysty nauttimaan tai yleisvointi laskee, on syytä hakeutua lääkäriin.

– Lääkärissä otetaan ulostenäyte tai tehdään geenitesti, joista voidaan nähdä, mistä bakteerista on kyse, sillä oireiden perusteella bakteeria ei pysty määrittämään. Lisäksi voidaan antaa suonensisäistä nesteytystä ja aloittaa antibioottikuuri.

Geeniperimä voi altistaa salmonella tartunnan jälkitaudille, niveltulehdukselle. Niveltulehdus todetaan noin joka kymmenennellä salmonellaan sairastuneella.

– Niveltulehduksen oireena ovat nivelten turpoaminen ja nivelkipu. Niveltulehdus saattaa mennä ohi itsestään tai sitä voidaan hoitaa tilanteen mukaan esimerkiksi kortisonilla.

Salmonella typhi -bakteeri aiheuttaa vakavan yleisinfektion, lavantaudin, ja S. paratyphi -bakteeri lievemmän pikkulavantaudin. Oireena ovat 1–2 viikon kuluttua tartunnasta alkava päänsärky, kuume, vatsakipu ja pahoinvointi. Myös ummetusta ja ripulia saattaa esiintyä.

Lavantautia esiintyy Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa, Lähi- ja Keski-Idässä, Afrikassa sekä Tyynenmeren saarilla, erityisesti trooppisilla alueilla. Hoitona lavantautiin on antibiootti, mutta tautia vastaan voi myös rokottautua.

– Suomessa todetaan vuosittain vain 1–10 lavantautitapausta. Jos matkustaa paikkaan, jossa esiintyy lavantautia, on tärkeää ottaa rokote, Carlson muistuttaa.

Lue myös Seuran artikkeli: Salmonella voi tarttua eri tavoin – Millaiset oireet salmonellabakteeri aiheuttaa? Mitä hoitoa tartunta vaatii? Näin lääkäri vastaa ja neuvoo

X