Terveys

Lepopulssi yli 90, väsymystä ja rytmihäiriöitä – Tanjan oireiden takana oli sydämen läppävika

Tanja Moringin, 55, sydämen läppävika alkoi oireilla parikymmentä vuotta sitten. Nyt sairaus on muuttunut vaikea-asteiseksi ja Tanja odottaa pääsyä leikkaukseen. Vahva halu elää ja merkityksellinen työ antavat voimaa.

Teksti:
Jaana Kalliokoski
Kuvat:
Sampo Korhonen

Tanja Moringin mieli täyttyy kiitollisuudesta, kun ymmärtää, että aamujen määrä on rajallinen. – Läppäleikkauksessa on riskinsä.

Tanja Moringin, 55, sydämen läppävika alkoi oireilla parikymmentä vuotta sitten. Nyt sairaus on muuttunut vaikea-asteiseksi ja Tanja odottaa pääsyä leikkaukseen. Vahva halu elää ja merkityksellinen työ antavat voimaa.

Tanja Moringin lepopulssi oli 90 lyöntiä minuutissa. Häntä huimasi ja väsytti. Polkupyörällä polkeminen ei enää sujunutkaan vauhdikkaasti entiseen malliin, ja erityisesti ylämäet olivat vaikeita. Tanja sai myös rytmihäiriökohtauksia, ja välillä rinnassa tuntui kipua. Elettiin 2000-luvun alkupuolta.

– En säikähtänyt oireita, koska minulla oli diagnosoitu astma ja keuhkokapasiteetin keskivaikea ahtauma. Työpaikallani oli sisäilmaongelmia, ja kärsin niiden vuoksi toistuvista keuhkoputkentulehduksista ja keuhkokuumeista. Minulla on myös synnynnäinen skolioosi. Liitin oireilun niihin, Tanja kertoo.

Kun Tanja kävi lääkärintarkistuksessa astman vuoksi, keuhkoja kuunnellessa lääkäri kuuli sydämestä sivuäänen. Hän lähetti Tanjan jatkotutkimuksiin, ja siellä tehtiin sydämen ultraäänitutkimus.

Korkea lepopulssi ja muut oudot oireet saivat selityksen: Tanjalla on sydämen läppävika, mitraali- eli hiippaläppä vuotaa. Hiippaläppä sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä, ja sen vuoto on toiseksi tavallisin läppävika aorttaläpän ahtauman jälkeen. Lääkäri arvioi vuodon syyksi synnynnäisen vian.

– Vaikka olin aavistanut, että sydämessäni saattaisi olla vikaa, diagnoosi oli järkytys. Olen sairastanut lapsesta asti, ja tuntui epäreilulta, että vaikean astman ja skolioosin lisäksi minulla on vielä sydänvika.

Tanjalla aloitettiin lääkehoito, joka estää sykkeen nousun liian korkeaksi.

Lue myös: Vaaraton muljahdus vai vakava sydänoire? Tunnista 5 yleistä sydänvaivaa

”Olen tuntenut pelkoa, surua ja häpeää”

Ensi alkuun Tanjan vointia seurattiin kahden vuoden välein kontrollitarkastuksissa, ja vuotava hiippaläppä pysyi keskivaikeana. Oireet, kuten hengenahdistus rasituksessa, väsymys ja rytmihäiriöt, olivat Tanjan jatkuvia kumppaneita, mutta hän pärjäsi lääkityksen avulla.

Sittemmin kontrollikäynnit tihenivät jokavuotisiksi. Alkoi olla selvää, että leikkaus olisi edessä jossain vaiheessa.

– Kardiologin mukaan läpän korjaus tai vaihtaminen on usein ajankohtaista vaihdevuosi-iässä, koska kaikki kudokset veltostuvat iän myötä, niin myös läppä.

Läppävika on vaikuttanut Tanjan elämään monin tavoin. Hän ei jaksa tehdä kaikkea, mitä haluaisi.

– Joudun tekemään paljon valintoja ja jättämään kivoja juttuja väliin, koska jaksamiseni on rajallista. Taiteilen jatkuvasti sen välillä, missä ajatukseni lentävät ja mihin kehoni pystyy. Välillä ajatus lentää korkealla kuin pääskynen ja hauras ruumis raahustaa maan tomussa.

Skolioosin vuoksi Tanja on joutunut kamppailemaan kroonisten kipujen kanssa. Sydän reagoi kipuun lisälyönneillä ja sykkeen nousulla.

Sairaudet ovat pakottaneet Tanjan kohtaamaan monenlaisia tunteita.

– Olen tuntenut pelkoa, surua ja häpeää. Häpeää siitä, etten ole niin jaksava kuin muut. Koen, etten ole edes keskiverto sydänpotilas.

”Tuntui epäreilulta, että vaikean astman ja skolioosin lisäksi minulla on sydänvika.”

”On tärkeää pysyä kiinni elämässä omien voimavarojen mukaan”

Tanja ei kuitenkaan ole antanut sairauksien masentaa eikä estää itseään toteuttamasta nuoruuden haaveitaan. Hän on opiskellut erityistason seksuaaliterapeutiksi ja erikoistunut riippuvuuksien sekä seksuaali­väkivallan uhrien hoitoon. Lisäksi hän on opiskellut muun muassa Mind-Body Bridging -terapeutiksi.

Kehoterapioihin kuuluva MBB pyrkii vahvistamaan mielen ja kehon yhteyttä, ja sen on todettu vähentävän kipua, uupumusta, traumaoireita sekä stressiin ja masennukseen liittyviä oireita. Se auttaa myös tunnistamaan ja pysäyttämään kielteisiä ajatus- ja tunnereaktioita.

– Kun on mielenkiintoista tekemistä, elämällä on tarkoitus. On tärkeää pysyä kiinni elämässä omien voimavarojen mukaan. Opinnoilla on ollut iso vaikutus identiteettiini: olen paljon muutakin kuin vain sairauteni.

Terapeutin työssään Tanja on auttanut lukuisia asiakkaitaan, mutta ammatista on ollut paljon hyötyä myös hänelle itselleen. Hän on saanut kehoterapiasta apua stressin- ja kivunhallintaan, rentoutumiseen sekä hyvään uneen. Kaikki nämä ovat tärkeitä sydänpotilaille.

– Olen saanut parannettua palautumiskykyäni, mutta se on vaatinut jatkuvaa harjoittelua ja toistoa.

Mielen keinojen avulla ei voi kuitenkaan hallita vakavan sydänsairauden etenemistä.

Tanja Moringin, 55, sydämen läppävika alkoi oireilla parikymmentä vuotta sitten.
Tanja Moring ja Eetu-koira ovat erottamaton pari. Sinkkuna Tanjaa huolettaa, miten hän pärjää yksin kotona ison leikkauksen jälkeen.

Läppävika oli muuttunut vaikeaksi – edessä leikkaus

Kun Tanja edellisen kerran viime vuoden marraskuussa kävi sydänkontrollissa, hänet lähetettiin jatkotutkimuksiin HUS:iin.

Kardiologin sanat olivat tulleet toteen. Tanjan keskivaikea läppävuoto oli muuttunut vaikeaksi, ja läppä olisi leikattava.

– Olihan se leikkauspäätös pieni sokki. Olen ollut viime ajat superväsynyt mutta pohtinut, johtuisiko se koronarokotuksista.

Ennen leikkausta on käytävä monenlaisissa tutkimuksissa. Tanja on käynyt sydämen ultraäänitutkimuksessa, EKG:ssä, sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa sekä hammastarkastuksessa ja leukaluun kuvauksessa. Lisäksi hänelle on tehty spiroergometria, jossa selvitetään keuhkojen toimintaa.

Sinkkuna elävä Tanja odottaa nyt kutsua leikkaukseen. Tanjan ajatukset pyörivät käytännön järjestelyissä: minne Eetu-koira saadaan hoitoon leikkauksen ajaksi, miten yrittäjänä työskentelevän työt järjestyvät, miten ison leikkauksen jälkeen pärjää yksin kotona usean kuukauden sairauslomalla.

– Olen huolehtinut siitä, että kotona on riittävästi perusjuttuja, kuten ruokaa ja lääkkeitä.

Väistämättä Tanjan mielessä on myös käynyt, miten avoleikkauksesta jäljelle jäävä leikkausarpi vaikuttaa naiseuteen.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Miksi sydän tykyttää ja muljahtelee oudosti? Sydänlääkäri kertoo, milloin on syytä huolestua

Väsymys saa nukahtamaan istualleen

Vaikka iso leikkaus pelottaa, se tuo ­Tanjalle myös paljon uutta toivoa. Leikkaus vähentää riskiä kuolla ennenaikaisesti. Tanja odottaa elämänlaadun paranemista ja sitä, että hirveä väsymys helpottaisi.

– Väsymys on sellaista, että kun olen syönyt aamupalan, voisin mennä takaisin nukkumaan. Välillä nukahdan istualtani.

Sairaus on konkretisoinut Tanjalle elämän rajallisuuden.

– Kun olen tietoinen siitä, että kesäaamujen, uintiretkien ja ystävien kanssa vietettyjen hetkien määrä on rajallinen, ymmärrän niiden todellisen arvon. Olen aina nauttinut tavallisesta arjesta ja sen pienistä iloista. Nyt myös pilvisissä harmaissa arkipäivissäni on kultainen kehys, Tanja huokaa.

Sairaudet ja vaikeudet kuuluvat elämään.

– On tärkeää hyväksyä elämä sellaisena kuin se on. Jos jäämme taistelemaan tosiasioita vastaan, on vaarana, että stressioireet kroonistuvat.

Tanja suhtautuu tulevaisuuteen hyvin valoisasti, ja hänellä on vahva halu elää.

– Minulla on vielä paljon unelmia, joita toivon saavani toteuttaa. Rakastan työtäni terapeuttina. Kirjoitan työhöni liittyvää tietokirjaa. Toivon vielä löytäväni romanttisen rakkauden.

X