Sydänoireet voivat johtua monesta syystä. Nainen pitelee rintaansa.
Vaarattomia lisälyöntejä esiintyy lähes kaikilla.
Terveys

Vaaraton muljahdus vai vakava sydänoire? Tunnista viisi yleistä sydänvaivaa

Outo tunne rinnassa aiheuttaa ymmärrettävästi huolta. Miten erottaa vaarattomat lisälyönnit oireista, jotka kielivät sydämen tai verisuonten sairastumisesta?
Teksti: Essi Kähkönen Kuvat: iStockphoto

Pistävää kipua, henkeä ahdistavaa puristusta vai outoa muljahtelua? Sydänoireet voivat olla monenlaisia, ja useimmiten ne kannattaa ottaa vakavasti.

Läheskään aina sydäntuntemukset eivät kuitenkaan johdu sydämen sairastumisesta, sillä rinta-alan tuntemukset voivat liittyä esimerkiksi lihaksistoon. Tarkkana kannattaa silti olla.

– Jos sydänoireet jatkuvat tai tuntemukset alkavat haitata arkea, on hyvä lähteä lääkäriin. Näin kannattaa tehdä myös silloin, jos ilmaantuu uusi, yllättävä oire, jota voisi epäillä sydänperäiseksi. Kun oireille löytyy syy, hoito voidaan aloittaa riittävän varhain, toteaa Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Listasimme viisi yleistä sydänvaivaa ja niiden tunnusmerkit.

1. Eteisvärinä eli flimmeri

Miltä tuntuu? Eteisvärinässä sydän menettää normaalin rytminsä. Eteisvärinä- eli flimmerikohtauksessa sydän alkaa lyödä nopeasti sekä epäsäännöllisesti. Kohtauksen aikana voi hengästyttää ja uuvuttaa. Kohtaus tuntuu epämiellyttävältä, mutta usein rytmi palautuu itsekseen normaaliksi.

Mistä johtuu? Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy ikääntyessä. Yli 40-vuotiaista joka neljäs kokee flimmerin jossain vaiheessa elämäänsä. Eteisvärinän syntyyn vaikuttavat iän karttuessa monet sairaudet, joskaan kolmasosalla toistuvia flimmereitä saavista ei löydy minkäänlaista altistavaa sairautta tai sydämen rakenteellista vikaa.

Miten hoidetaan? Flimmerin kanssa pärjää yleensä hyvin. Iso osa potilaista tarvitsee kuitenkin veren hyytymistä ehkäisevän lääkkeen, antikoagulantin sen vuoksi, että eteisvärinään voi liittyä aivoinfarktin riski: sydämen lyödessä epätasaisesti sydäneteiseen saattaa muodostua verihyytymä, joka liikkeelle lähtiessään voi tukkia aivovaltimon. Aivoinfarktin riski estyy hyytymislääkityksellä.

Jos eteisvärinäkohtaus pitkittyy mutta on kestänyt alle pari päivää, normaali rytmi on mahdollista palauttaa rytminsiirrolla. Vanhempikin kohtaus voidaan hoitaa samalla tavalla, jos antikoagulantti on jo käytössä.

Rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta, sillä flimmerillä on taipumus toistua. Toistuvia kohtauksia ehkäistään rytmihäiriö­lääkkeillä sekä tarvittaessa katetriablaatio-nimisellä hoidolla. Ablaatiossa eristetään se sydämen sähköisen rakenteen osa, joka aiheuttaa rytmihäiriön.

2. Vaarattomat lisälyönnit

Miltä tuntuu? Sydämen lisälyönnit tuntuvat siltä kuin sydän liikahtaisi tai muljahtaisi paikaltaan. Tuntemus on usein muutaman sekunnin kestävä ja epämiellyttävä, joskus kivuliaaltakin tuntuva aistimus sydänalassa. Jos tunnustelee samaan aikaan pulssia, sykkeessä voi tuntua tauko.

Mistä johtuu? Sydämen satunnaiset muljahtelut ovat tavallisin rytmihäiriötyyppi, joka voi koetella tervettäkin sydäntä. Lisälyöntejä esiintyy melkein kaikilla ihmisillä joskus – usein silloin, kun stressaa, kova flunssa kiusaa, univelkaa on kertynyt liikaa tai krapula vaivaa.

Lisälyönnissä sähköinen käsky sydämen supistumiselle ei synny sydämen normaalissa kohdassa eli sinussolmukkeessa, vaan muualla sydämessä – siksi lisälyönti tuntuu muljahdukselta.

Jos lisälyöntejä alkaa tulla usein ja ne huolestuttavat, kannattaa lähteä lääkäriin. Joskus muljahdukset ennakoivat eteisvärinän puhkeamista.

Miten hoidetaan? Yleensä lisälyöntisyyttä ei tarvitse hoitaa millään tavalla. Riittää, kun pitää elintavoistaan huolta ja välttelee kovaa stressiä sekä esimerkiksi ylenmääräistä kahvinjuontia. Jos lisälyönnit heikentävät elämänlaatua, taipumusta lääkitään beetasalpaajilla. Magnesiumlisäkin saattaa auttaa.

3. Läppäviat

Miltä tuntuu? Sydämen läppäviat oireilevat yleensä rasituksessa ilmenevänä hengenahdistuksena sekä fyysisen suorituskyvyn laskuna. Joskus ilmaantuu rintakipua ja sydämen tykytystä.

Mistä johtuu? Läppäviat kehittyvät tavallisesti hiipimällä vuosien, jopa vuosikymmenten aikana, ja iso osa oireilevista on iäkkäitä.

Yleisimmät, oireita aiheuttavat läppäviat ovat hiippaläpän vuoto ja aorttaläpän ahtauma.

Hiippaläpän vuoto johtuu läpän rakenteiden venymisestä. Sydän joutuu rehkimään, kun osa verestä palaa takaisin kammioista eteisiin. Aorttaläpän ahtaumassa läppärakenteet alkavat kalkkiutua. Ahtautunut läppä estää veren virtaamisen sydämestä eteenpäin aorttaan. Sydän rasittuu, ja ennen pitkää kehittyy sydämen vajaatoiminta.

Miten hoidetaan? Oireita aiheuttava ja vaikea-asteinen läppävika hoidetaan leik­kauksella. Läppää ja sen tukirakenteita voidaan joko korjata tai sydämeen voidaan asentaa kokonaan uusi läppä sairaan tilalle. Tekoläppiä on kahdenlaisia: bioläppä on valmistettu sian aorttaläpästä tai naudan sydänpussista, mekaaninen läppä voi olla esimerkiksi titaania.

4. Sepelvaltimotauti

Miltä tuntuu? Sepelvaltimotauti oireilee angina pectoris -kohtauksena, joka tuntuu tavallisimmin puristavana kipuna sydänalassa. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan oireet voivat ilmetä hengenahdistuksena tai kiristävänä tai painavana tuntemuksena rintakehällä. Tuntemukset säteilevät usein kaulalle, hampaisiin, yläraajoihin, lapojen väliin tai ylävatsalle. Rasituksessa voi närästää.

Mistä johtuu? Sairaus johtuu siitä, että sydämen valtimoihin on kehittynyt ahtauma tai useampia. Ahtaumat ovat rasva- eli koles­terolipesäkkeitä. Kun jonkin valtimohaaran sisäosasta on ahtautunut yli puolet, veren virtaus vaikeutuu ja sydän alkaa kärsiä hapen puutteesta.

Angina pectoriksen suomalainen nimi, rasitusrintakipu, johtuu siitä, että oireet ilmaantuvat usein rasituksessa, kuten portaita noustessa. Myös stressi tai pakkasilma saattavat laukaista kivun.

Sepelvaltimotaudin riskissä on henkilö, joka liikkuu niukasti, syö epäterveellisesti, on ylipainoinen tai tupakoi tai jonka lähisuvussa on nuorena todettua sepelvaltimotautia.

Miten hoidetaan? Kun sepelvaltimotauti on todettu, sitä pitää hoitaa lopun elämää. Tärkeää omahoitoa ovat sydänystävälliset elintavat, liikuntaa unohtamatta. Kolesterolilääke eli statiini, veren hyytymistä sairaassa suonessa estävä aspiriini sekä verenpainelääke ovat sepelvaltimotaudin lääkehoidon kulmakiviä. Rintakipukoh­tausta lievittää nitro. Jos elintavat ja lääkityksen saa kohdalleen, sepelvaltimotaudin eteneminen pysähtyy ja sairauden kanssa voi elää normaalia elämää.

Oireita aiheuttavia ahtaumia voidaan avata pallolaajennuksella tai kiertää ohitusleikkauksella.

5. Sydäninfarkti

Miltä tuntuu? Koska infarktin taustalla on sepelvaltimotauti, oireet ovat saman tyyppisiä kuin angina pectoriksessa. Infarktissa ne vain ilmenevät paljon herkemmin, jopa levossa. Lisäksi sydäninfarktiin voi liittyä huonoa oloa ja pahoinvointia sekä kylmänhikisyyttä. Liikkuminen pahentaa oireita.

Mistä johtuu? Infarkti syntyy, kun sairaan verisuonen sisäpinta vaurioituu, ja elimistö yrittää paikata vauriota muodostamalla kohtaan verihyytymän eli veritulpan.

Infarktissa sydän kärsii niin pahoin hapenpuutteesta, että sydänlihas uhkaa vaurioitua.

Miten hoidetaan? Sydäninfarktia muistuttavissa tuntemuksissa, jotka eivät mene levossa ohi, on soitettava viivyttelemättä hätänumeroon 112. Jo ambulanssissa aloitetaan lääkitys ja siellä voidaan usein antaa myös tulpan liuotushoito.

Sairaalassa tehdään sydänfilmin löydöksistä riippuen varjoainekuvaus ja pallolaajennus – heti tai viimeistään parin päivän ku­luessa infarktista. Joskus joudutaan tekemään kiireellinen ohitusleikkaus. Jatkohoitona on elinikäinen lääke- ja elintapahoito.

Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala

Artikkeli on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 3/2022.

X