Terveys

Eteisvärinä voi olla täysin oireeton – näin tunnistat yleisimmän rytmihäiriön

Eteisvärinälle altistavat ikä, korkea verenpaine, diabetes sekä alkoholin liikakäyttö. Jaksamattomuus ja epäsäännöllinen syke ovat tyypillisiä eteisvärinän oireita, mutta rytmihäiriö voi olla myös oireeton.

Teksti:
Roosa Roivainen
Kuvat:
Istock

Eteisvärinässä leposyke on tavallista nopeampi.

Eteisvärinälle altistavat ikä, korkea verenpaine, diabetes sekä alkoholin liikakäyttö. Jaksamattomuus ja epäsäännöllinen syke ovat tyypillisiä eteisvärinän oireita, mutta rytmihäiriö voi olla myös oireeton.

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Eteisvärinäkohtaus on harvoin vaarallinen, mutta se voi altistaa muille vakaville terveysongelmille, kuten sydämen vajaatoiminnalle ja aivoinfarktille. Annan haastattelussa kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen Terveystalosta kertoo, mitkä ovat eteisvärinän riskitekijät ja tyypilliset oireet.

Ikä on merkittävin riskitekijä

Suurin eteisvärinän riskitekijä on ikä ja ikääntymisen aiheuttamat muutokset sydämeen ja elimistöön. Myös verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, diabetes, alkoholin liikakäyttö sekä erilaiset sydämen rakenteelliset viat lisäävät eteisvärinän riskiä.

Lisäksi kestävyysurheilu voi altistaa eteisvärinälle.

Liikunta siitä huolimatta suojaa eteisvärinältä, vaikka puhutaankin usein kestävyysurheilijoiden eteisvärinästä. Tilastollisesti liikuntaa harrastavilla ihmisillä on kuitenkin vähemmän eteisvärinää kuin liikkumattomilla.

Kohtausten kesto voi vaihdella

Eteisvärinäkohtaus voi toistua päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Kohtaus saattaa kestää joitakin minuutteja, tunteja tai jopa päiviä. Eteisvärinä voi muuttua myös pysyväksi sydämen rytmiksi.

Paavonen kertoo, että eteisvärinä voi käyttäytyä etenevästi: kohtaukset pitenevät, ja niitä esiintyy yhä useammin. Osalla potilaista eteisvärinäkohtausten välillä on jopa vuosia.

Jaksamattomuutta ja hengenahdistusta – näin eteisvärinä oireilee

Eteisvärinässä syke on usein normaalia leposykettä nopeampi ja verenpaine taas matalampi. Potilaalla voi olla myös tuntemuksia epäsäännöllisestä sykkeestä.

Rytmihäiriö saatetaan havaita esimerkiksi kotona verenpainemittarilla, joka ilmoittaa epäsäännöllisestä sykkeestä. Tämä ei kuitenkaan riitä diagnoosiin, koska myös eteis- tai kammiolisälyöntisyys voi aiheuttaa epäsäännöllistä sykettä ja eteisvärinädiagnoosi perustuu aina EKG-rekisteröintiin.

Lähes aina eteisvärinä oireilee suorituskyvyn laskuna. Eteisvärinäkohtaukseen saattaa liittyä jaksamattomuutta sekä hengenahdistusta rasituksessa.

Oireet eivät välttämättä ole jatkuvia joskus saattaa jaksaa, joskus ei, riippuen siitä, onko sydämen rytminä eteisvärinä vai sydämen normaali rytmi eli sinusrytmi, Paavonen kertoo.

Lue myös: Kohonnut verenpaine ei anna varoitusmerkkejä – nämä kaksi keinoa ovat tehokkaimmat tavat saada verenpaine laskemaan

Oireeton eteisvärinä löydetään usein sattumalta

Eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton. Silloin diagnoosi tehdään yleensä sattumalta. Oireeton eteisvärinä on yleisempää vanhemmilla ihmisillä, jotka eivät juurikaan rasita itseään.

Eteisvärinä voi paljastua verenpainemittarilla.
Verenpainemittari voi paljastaa eteisvärinän.

Hoitamaton eteisvärinä nostaa veritulpan ja aivohalvauksen riskiä

Vaikka yksittäinen eteisvärinäkohtaus ei ole hengenvaarallinen, eteisvärinä on aina syytä diagnosoida ja hoitaa. Hoitamaton eteisvärinä nostaa veritulppien ja aivoinfarktin riskiä.

Paavosen mukaan eteisvärinä on sitä vaarallisempi, mitä iäkkäämpi ja sairaampi potilas on.

Eteisvärinän takia sydämen vasempaan eteiseen saattaa kertyä verihyytymää. Koska sydämen vasen eteinen on aortan kautta yhteydessä valtimokiertoon, verihyytymän eli trombin lähtiessä vasemmasta eteisestä liikkeelle se voi tukkia valtimon, pahimmassa tapauksessa suuren aivovaltimon ja aiheuttaa laajan aivoinfarktin, Paavonen kertoo.

Valtimotukosten ehkäisemiseksi eteisvärinäpotilaille määrätään verenohennus- eli antikoagulaatiolääkkeitä. Eteisvärinäkohtausten uusiutumista ehkäistään puolestaan beetasalpaajilla ja muilla rytmihäiriölääkkeillä sisätautilääkärin tai kardiologin harkinnan mukaan.

Eteivärinän ehkäisemisessä myös elintavat ovat tärkeitä. Muun muassa huomattava ylipaino lisää eteisvärinän esiintymistä, kun taas painonpudotus vähentää rytmihäiriön riskiä.

Muut lähteet: Terveyskirjasto, sydan.fi

X