Valolääkeihottuma – punatukkainen nainen ulkona auringiossa
Valolääkeihottuma tai valokosmetiikka-allergia voi yllättää kesän tullen.
Terveys

Saitko auringosta ihottuman? Yllättävän ihoreaktion takana voi olla lääke tai kosmetiikkatuote

UV-säteilyllä on yllättäviä yhteisvaikutuksia monen kosmetiikkatuotteen ja lääkkeen kanssa. Ihotautilääkäri kertoo, millaiset lääkkeet voivat aiheuttaa valolääkeihottumaa, ja mitkä kosmetiikkatuotteet herkistävät auringossa palamiselle.
Teksti: Viivi Aaltovesi Kuvat: iStock

Meistä kenenkään ei kannata ehdoin tahdoin paahtaa itseään auringossa. On kuitenkin tilanteita, joissa auringolta suojautumisen kanssa on oltava erityisen tarkkana. UV-säteilyllä on nimittäin yllättäviä yhteisvaikutuksia joidenkin lääkkeiden ja kosmetiikkatuotteiden kanssa. Tietyistä lääkkeistä ja auringossa oleilusta voi seurata ärhäkkäkin valolääkeihottuma.

Ihotautilääkäri Erja Jalonen Ihosairaalasta vastaa kysymyksiin auringon ja lääkkeiden sekä kosmetiikan yhteisvaikutuksista.

Mitä valolääkeihottuma tarkoittaa?

Valolääkeihottuma tarkoittaa sitä, että joskus UV-säteet ja lääkeaine yhdessä aiheuttavat ihottumaa. Yleisimmin kyse on valotoksisesta reaktiosta, eli siitä, että UV-säteiden ja lääkeaineen yhdistelmä ärsyttää ihoa. Joskus ihottuma johtuu siitä, että auringonvalon ja lääkeaineen yhdistelmä allergisoi.

Kaikki eivät suinkaan saa ihottumaa samasta lääkkeestä, se on hyvin yksilöllistä. Osalle tulee lievempi valolääkeihottuma, ja joillain ihon reaktio voi olla tosi rajukin.

Kun on kyse suun kautta otettavasta lääkkeestä, valolääkeihottuma tulee kaikkialle, mihin aurinko osuu. Paikallisesti käytettävissä lääkkeissä reaktio on paikallinen, eli tulee siihen kohtaan, johon esimerkiksi lääkevoidetta on laitettu. Reaktio tulee yleensä vuorokauden kuluessa.

Valolääkeihottuma on ehdottomasti eri asia kuin ihon palaminen. Kun on mukana kemiallinen aine, eli lääke, ihon reaktio on voimakkaampi kuin palamisessa.

Mitkä lääkkeet voivat aiheuttaa valolääkeihottuman?

Yleisimpiä ovat tetrasykliini- tai fluorokinoloniryhmän antibiootit, kuten doksisykliini ja siprofloksasiini. Tetrasykliiniryhmän antibiootteja käytetään yleisesti esimerkiksi aknen hoidossa. Myös retinoidiryhmään kuuluvat aknelääkkeet, sekä suun kautta että paikallisesti käytettävät, voivat aiheuttaa valolääkeihottumaa. Samoin tietty verenpainelääke, nesteenpoistolääke hydroklooritiatsidi ja jotkut tulehduskipulääkegeelit. Kipugeeleistä valolääkeihottumalle altistavat esimerkiksi ketoprofeenia tai piroksikaamia sisältävät geelit.

Valolääkeihottuma voi puhjeta myös joidenkin mielialalääkkeiden ja syöpälääkkeiden sekä auringonvalon yhteisvaikutuksesta.

Lääkärin pitäisi aina muistaa mainita, jos lääke voi aiheuttaa valolääkeihottumaa. Myös farmaseutit käyvät asiaa läpi apteekissa. Kaikille samaa lääkettä käyttäville ei tule valolääkeihottumaa. Osa ei huomaa mitään vaikutusta iholle.

Miten valolääkeihottumaa hoidetaan?

Lievät, paikalliset reaktiot rauhoittuvat nopeasti. Paranemista voi edesauttaa kortisonivoiteella.

Pahimmillaan valolääkeihottuma on rajun näköinen punottava, joskus rakkuloivakin ihottuma, joka voi kestää muutamia viikkojakin, ja jättää joskus muuta ihoa tummemman arven. Joskus tarvitaan suun kautta otettava kortisonilääke, jotta ihottuma saadaan hallintaan. Joskus reaktio on niin voimakas, että lääke täytyy lopettaa.

Millaisia yhteisvaikutuksia kosmetiikalla ja UV-säteilyllä voi olla?

Jos saat tietystä kosmetiikkatuotteesta ihollesi reaktion vain kesällä, kyse on valokosketusihottumasta, jossa ihoreaktio syntyy kosmetiikan ja UV-säteilyn yhteisvaikutuksesta. Iholle tulee rakkuloivaa ihottumaa niihin kohtiin, joihin on osunut sekä kosmetiikkaa että auringonvaloa.

Valokosketusihottuman takana on aine nimeltä psoraleeni ja aiheuttajana tyypillisesti kasviperäiset, esimerkiksi sitruksiset, hajusteet. Rakkulat ja ihottuma rauhoittuvat ajan kanssa, ja ihon paranemista voi nopeuttaa kortisonivoiteella.

Kosmetiikka voi aiheuttaa valokosketusihottumaa myös allergisella mekanismilla. Silloin puhutaan valokosketusallergiasta. Sen tyypillisimmät aiheuttajat ovat jotkin hajusteet ja aurinkosuojavoiteiden kemikaalit.

Valolääkeihottuma – aurinkohattuun ja kesämekkoon pukeutunut ihminen paistattelee päivää.

Tietyistä lääkkeistä ja auringossa oleilusta voi seurata ärhäkkäkin valolääkeihottuma. Lierihattu on hyvä kesäasuste myös valolääkeihottumaa välttelevälle.

Voiko kosmetiikka  herkistää ihoa auringossa palamiselle?

Voi. Ikääntyvälle iholle tarkoitetussa kosmetiikassa voi olla retinolia, joka voi herkistää ihoa auringolle. Myös voimakkaat kuorinta-aineet voivat ärsyttää ja ohentaa ihoa niin, että se palaa helpommin.

Maksaläiskien vaalentamiseen tarkoitetuissa voiteissa taas on hydrokinonia. Se vaikuttaa ihon pigmenttiin, jonka on tarkoitus suojata ihoa auringolta.

Miten valolääkeihottuma ja kosmetiikan sekä auringon yhteisvaikutukset ovat ehkäistävissä?

Monesti riittää, että suojautuu auringolta tavallista tehokkaammin voiteilla ja vaatteilla. Aurinkosuojakertoimen tulisi olla 30–50, ja keskipäivän aurinkoa pitäisi välttää.

Ihoreaktioita UV-säteilyn ja lääkkeen tai kosmetiikan yhteisvaikutuksesta voi tulla ihonväristä riippumatta. Auringolta suojautuminen tiettyjä lääkkeitä käyttäessä on siis tarpeen, vaikka oma iho ei muuten olisi herkkä auringolle.

Lääkkeiden kohdalla ohjeistan, että  auringolta suojautumisessa pitää olla normaalia tarkempi, ja jos se ei riitä, kannattaa ottaa yhteyttä lääkkeen määränneeseen lääkäriin.

Lue myös Kotiliedestä: Nämä 4 asiaa haluat tietää aurinkorasvasta: säilyy kauemmin kuin luulet!

X