small talk
Hyviä small talkin aiheita ovat ympäristö, jossa ollaan, sekä se, miksi paikkaan ollaan tultu.
Ihmissuhteet

Small talkissa on omat, yksinkertaiset kaavansa – näiden perusaiheiden ja lausahdusten avulla pääsee jo pitkälle

Suomalaisessa keskustelukulttuurissa small talkia ei juurikaan hyödynnetä, vaikka sen avulla niin verkostoituminen työelämässä kuin ystävystyminen harrastuksissa helpottuu huomattavasti. Asiantuntija kertoo, miten small talkissa pääsee alkuun.
Teksti: Elina Viitanen Kuvat: iStock

Olet taidenäyttelyssä ja katselet haltioissasi vaikuttavaa teosta. Vieressäsi seisoo toinen näyttelykävijä. Usein tilanne etenee niin, että jompikumpi poistuu seuraavan teoksen luo katsekontaktiakaan vaihtamatta. Mutta mitäpä jos ensi kerralla tällaiseen tilanteeseen päätyessäsi hymyilisit, tervehtisit ja kertoisit pitäväsi taideteoksesta? Small talk on edellytys sille, että pystymme tutustumaan vieraaseen henkilöön, sanoo tapakouluttaja Helena Valonen.

–  Yksinkertainen, kevyt keskustelu tuo heti positiivista latausta tilanteeseen.

Taitavaksi ihmistenkohtaajaksi voi oppia pienin askelin. Kaikki lähtee hymystä ja katsekontaktista.

– Esimerkiksi työtapahtumaan mentäessä voi tervehtiä ja sanoa: ”Onpa mielenkiintoinen tilaisuus.” Kun tämän toistaa muutaman kerran, harjoittelee samalla uskallusta tavata vieraita ihmisiä.

Pikkuhiljaa small talk -puhe alkaa tulla kuin itsestään ja keskustelua voi laajentaa. Hyviä aiheita ovat ympäristö, jossa ollaan, sekä se, miksi paikkaan ollaan tultu. Sen sijaan henkilökohtaisia aiheita, vitsejä ja sarkasmia kannattaa välttää, kun toisten taustoja ja arvoja ei tunneta. Kevennykseksi tarkoitetut heitot saattavat jopa järkyttää tunnelmaa.

Small talk: kaava on aina sama

Englanniksi on tavallista ensin kysyä: ”How are you?”, johon usein vastataan: ”Fine, thank you.” Suomalaiset toisilleen vieraat henkilöt voivat kysyä kevyenä kysymyksenä: ”Mitä kuuluu?” tai ”Kuinka voit?” ja siihen vastataan ”Kiitos, hyvää.” Usein me suomalaiset menemme kuitenkin suoraan asiaan, ja jos asiaa ei ole, ollaan mieluummin hiljaa. Tämä antaa helposti juron kuvan. Helena Valonen ottaa esimerkiksi hotellin käytävän, jossa moni ohittaa vieraan ihmisen tervehtimättä.

– Tervehdys kuuluu asiaan aina, kun katseet kohtaavat. Esimerkiksi hissin ovella kohdatessa tervehditään, katsotaan silmiin ja sanotaan pehmennyssanoina esimerkiksi: ”Kaunis aamu.” Vaikkei keskustelu tästä jatkukaan, jännitteet poistuvat.

Small talk on paikallaan myös somessa. Suoraan asiaan meneminen pelkille profiilikuville kirjoitellessa on omiaan aiheuttamaan törmäyksiä, sillä emme näe ilmeitä emmekä useinkaan tiedä, mistä vastapuolen mielipiteet ja ajatukset kumpuavat.

– Lukutaitomme on huomattavastasi heikentynyt. Tekstistä luetaan vain osa ja saatetaan jäädä yhteen lauseeseen kiinni. Oma mielikuvitus lähtee muokkaamaan persoonaa, jota ei tunneta, ja hänelle sitten puramme omaa kiukkua, pettymystä ja hämmästystä.

Lue myös: Mistä puhua treffeillä? 7 vinkkiä sujuvaan keskusteluun

Älä pelkää vastapuolen reaktiota

Aina sivistyneinkään keskustelunavaus ei suju, kuten toivoisi. Vastapuoli ei ole halukas keskustelemaan vaan esimerkiksi lähtee tilanteesta pois. Tämä voi tuntua ikävältä, mutta lannistua ei kannata. Sen sijaan voi ajatella luottavaisesti, että olisin ollut hyvää seuraa, mutta toinen ei osannut käyttäytyä. Seuraavalla kerralla tilanne etenee luultavasti toisin.

– Meillä on tuntosarvet päämme päällä, jotka vipattavat uusia ihmisiä kohdatessamme. Olemme tuntevia, aistivia ja toistemme seurasta nauttivia henkilöitä, joilla on mahdollisuus oppia paljon toisiltamme, jos vain uskallamme avata energialinjamme, Valonen rohkaisee.

Hedelmätiskillä voi oppia kanssashoppailijalta tuntemattomasta hedelmästä, ja juna-asemalla voi jakaa omaa tietoa ja kokemuksia kotikaupungista turisteille. Jokaisesta arkipäivän ystävällisestä kohtaamisesta jää molemmille osapuolille varmasti mukava tunne, mutta saattaa siitä lähteä liikkeelle joskus myös ystävyys.

– Kun saman henkilön näkee toisen kerran, voi mennä rohkeasti tervehtimään ja keskustelemaan kevyesti. Kolmannella kerralla muistetaan jo nimi, puhutellaan ja syvennetään keskustelua. Neljännellä kerralla voi jo pyytää kahville ja vaihtaa puhelinnumeroita.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Kolumni: Suomessa on helppo tuntea itsensä yksinäiseksi – yksi teko auttoi toimittajaa löytämään uuden ystävän aikuisena

X