Nämä taustatekijät yhdistävät kumppaninsa tappamia naisia – suurimmassa riskissä 30–39-vuotiaat naiset

Parisuhdeväkivaltaan kuolleista suomalaisnaisista suurin osa on kolme-nelikymppisiä. Usein parisuhdetappoa edeltää erotilanne.

Suomessa naisten riski joutua nykyisen tai entisen miehensä tappamamaksi on Pohjoismaiden korkein.

THL:n tutkimus kertoo, että vuosina 2012–2021 Suomessa tapahtui yhteensä 118 parisuhdekumppaniin kohdistunutta henkirikosta. Uhreista 77 prosenttia oli naisia.

Tutkimukset osoittavat, että tietyt taustatekijät yhdistävät parisuhdetappoja. Viime vuosina teoissa on esimerkiksi ollut aikaisempaa useammin suunnitelmallisuutta ja mustasukkaisuuden piirteitä.

Suurimmassa riskissä kolme-nelikymppiset naiset

Parisuhdetappojen uhri ja tekijä ovat tyypillisesti Suomessa syntyneitä ja heillä on lapsia, kertoo Valtioneuvoston vuonna 2023 julkaisema tutkimus.

Iältään suurin osa parisuhdeväkivaltaan kuolleista naisista on 30–39-vuotiaita tai 40–49-vuotiaita. Ikäryhmien kokoon suhteutettuna suurin riski kuolla parisuhdetapon uhrina on 30–39-vuotiailla naisilla.

Sekä uhrit että tekijät ovat usein huono-osaisia

Samaisen Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan sekä uhreilla että tekijöillä oli usein matala koulutus ja heikko tulotaso.

Vain alle puolet parisuhdetapon uhreista oli töissä tai opiskeli. Toisaalta melko suuri osuus, 42 prosenttia, kuitenkin oli kiinni työelämässä tai opinnoissa. Tekijöistä vain kolmannes oli töissä tai opiskeli.

Moni tekijöistä oli myös tuomittu aikaisemmin rikoksesta. Vuosina 2011–2018 kumppaninsa tappaneista miehistä 53 prosentilla oli aikaisempia sakko- tai vankeustuomioita, 33 prosentilla väkivaltatuomioita.

Päihdeongelmia taustalla

Parisuhdetappoihin liittyy tyypillisesti päihteitä. THL:n tutkimuksesta selviää, että vuosina 2011–2018 tehdyissä parisuhdetapoissa 53 prosenttia miehistä oli jonkin päihteen vaikutuksen alainen kumppaninsa surmatessaan. Naisuhreista 39 prosenttia oli päihtyneitä.

Noin puolella tekijöistä ja 42 prosentilla uhreista oli päihdeongelma.

Päihtyneiden uhrien ja tekijöiden osuus on kuitenkin vähentynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.

Parisuhteessa on koettu usein jo aiemmin väkivaltaa

Parisuhteessa on tyypillisesti ollut väkivaltaa jo ennen henkirikosta. Yli puolessa tapauksista tekijä oli ollut fyysisesti väkivaltainen kumppaniaan kohtaan aiemmin, kertoo Valtioneuvoston tutkimus. Yli puolet uhreista oli myös kertonut jollekin pelkäävänsä kumppaniaan.

Noin kolmasosassa teoista oli myös mukana suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisten tekojen kasvoi 2010-luvulla verrattuna 2000-luvun alkuun.

Parisuhdetappoa edeltää usein erotilanne

Parisuhdetapon taustalla oli yli puolessa tapauksista erotilanne, selviää Valtioneuvoston julkaisemasta tutkimuksesta.

Tyypillisessä tilanteessa nainen oli kertonut haluavansa erota tai parisuhde oli jo päättynyt, ja miehen oli vaikea hyväksyä eroa.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan naisten riski joutua perheväkivallan uhriksi kohoaa jo kolme vuotta ennen avioeroa ja on suurimmillaan eroa edeltävänä vuonna.

Motiivina mustasukkaisuus

Valtioneuvoston tutkimus paljastaa, että mustasukkaisuus oli yksi parisuhdetapon motiiveista noin puolessa tapauksista. Jos tarkasteltiin entiseen puolisoon kohdistuneita tekoja, mustasukkaisuus oli motiivina lähes 70 prosentissa tapauksista.

Ennen parisuhdetapon toteuttamista mustasukkaisuus ilmeni muun muassa uhrin seuraamisena kodin ulkopuolella sekä puhelimen ja tietokoneen tarkastamisena. Sairaalloinen mustasukkaisuus on henkistä väkivaltaa.

Apua parisuhdeväkivaltaan oli haettu vain harvoin

Vaikka parisuhteessa oli tyypillisesti ollut väkivaltaa ja sillä uhkailua jo ennen henkirikosta, vain viidesosa naisista oli ottanut yhteyttä poliisiin, hakeutunut turvakotiin tai hakenut puolisolleen lähestymiskieltoa.

Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan turvakotiin hakeutumista estää tai vaikeuttaa häpeä, epävarmuus tilanteen riittävästä vakavuudesta sekä pelko väkivallan tai sen uhan lisääntymisestä. Myös tekijän harjoittama henkinen väkivalta voi selittää sitä, että apua on vaikea hakea.

Apua parisuhdeväkivaltaa kokeneille tarjoaa esimerkiksi Nollalinja, joka on ilmainen, vuorokauden ympäri palveleva auttava puhelin. Nollalinjan puhelinnumero on 080 005 005. Myös Turvakotiin voi soittaa.

Tieto parisuhdeväkivallasta tavoittaa viranomaiset usein liian myöhään

Monissa parisuhdetapoissa on taustalla pitkään jatkunutta väkivaltaa, tekijän mustasukkaisuutta ja uhrin kontrollointia.

Valtioneuvoston julkaiseman tutkimuksen mukaan parisuhdeväkivalta selviää viranomaisille kuitenkin usein vasta henkirikoksen jälkeen.

Toisaalta aina ei löydy sellaista taustatekijää, jonka perusteella tulevaa henkirikosta olisi osattu epäillä.

Lähteet: Lähisuhdeväkivalta 2021 (THL), Naisiin kohdistuvat parisuhdetapot (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja)

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Ihmissuhteet

   Kymmenen vuotta väkivaltaisessa suhteessa eläneen Veeran mielessä oli enää yksi ajatus: ”Näin me naiset Suomessa kuollaan"

2. Ihmiset

   Anne Matoniemi sai aivovamman joutuessaan ex-poikaystävänsä puukottamaksi – joutunut kohtaamaan paljon ennakkoluuloja: "Aivovamma on näkymätön, joten ihmiset eivät suostu näkemään sitä"

3. Ihmissuhteet

   Henkinen väkivalta parisuhteessa: nämä asiat ensimmäisistä varoitusmerkeistä vakaviin seurauksiin jokaisen pitäisi tietää