Joel Hokka oli jo pienenä synkkä tyyppi: ”Äiti on kertonut, etten ollut iloinen lapsi”

Blind Channelin laulaja Joel Hokan synkeä lavapersoona ei ole pelkkä rooli. Hän on lapsesta asti ollut melankolinen luonne.

”Tässä kuvassa näkyy hyvin se, että olin jo lapsena synkkyyteen taipuvainen. Äitini otti kuvan kotonamme Oulunsalossa, kun vietimme minun tai veljeni syntymäpäiviä. Olen arviolta yhdeksänvuotias ja pitelen kädessäni valomiekkaa. Olin lapsena kova Star Wars -fani. Olin katsonut uuden elokuvatrilogian kaksi ensimmäistä osaa jo useita kertoja.

Bändillämme on synkkä imago ja esiinnyn lavoilla tummana rockhahmona. Se ei ole mikään rooli, vaan olen ollut aina sellainen. Äiti on kertonut, etten ollut iloinen lapsi, enkä viihtynyt sylissä. Elin fantasiamaailmassani, piirsin kuvia Darth Vaderista ja ryvin melankoliassa.

Melankolia ja ahdistus eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Minulle ahdistus on aina ollut inspiraation lähde ja voimavara.

Haaveilin jo tuolloin maailmantähteydestä, vaikken ollut löytänyt vielä musiikkia. Pelasin jääkiekkoa ja halusin olla maailman paras pelaaja. Kärsivällisyys ja tahtotila eivät kuitenkaan riittäneet, ja lopulta jääkiekkomaila vaihtui sähkökitaraan. Yläasteella ja lukiossa olin mukana erilaisissa räpiköivissä bändiviritelmissä, joista mikään ei ottanut tulta alleen.

Lukion jälkeen mietin koulutoverini Joonaksen kanssa, mitä tekisimme. Ajatus töihin menosta tai jatko-opinnoista ei innostanut. Päätimme perustaa Blind Channelin. Teimme monta vuotta töitä bändin eteen. Viime vuonna vaivannäkö palkittiin, kun voitimme Uuden Musiikin Kilpailun ja pääsimme edustamaan Suomea Euroviisuihin.

Kuvasta on melkein 20 vuotta aikaa, mutta olen edelleen tuo sama pimeälle puolelle vihkiytynyt pikkuskidi. En ole alistunut yhteiskunnan odotuksille, vaan pysynyt uskollisena omille unelmilleni. En osaa elää tavallista arkea siivoamisineen ja kaupassa käynteineen. Ehkä juuri siksi olen päässyt tähän pisteeseen elämässäni. Kun tarpeeksi unelmoi ja tekee töitä unelmansa eteen, yhtäkkiä huomaa olevansa se supersankari, jollaiseksi tulemisesta haaveili lapsena.

Minulla ei ole yksityiselämää bändin ulkopuolella. Asun vuokrakämpässä, jossa on läppäri, televisio ja sänky. Käyn siellä nukkumassa kolme yötä kesässä. Elän pikkupojan fantasiaelämää, joka ainakin toistaiseksi tuntuu hienolta. Voi olla, että kymmenen vuoden kuluttua haluan elämältä muuta.”

Artikkeli on julkaistu alun perin Annan numerossa 28/2022.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Julkkikset

   Ethän sinä ollut koskaan meidän kanssamme, poika laukoi Jaakko Saariluomalle – ”Minun on turha tuntea huonoa omaatuntoa”

2. Julkkikset

   Kaksoissisko on aina ollut Elena Leeven vierellä, ja kummankin elämänmuutos toi sisaruuteen uutta: ”Hän on ollut aivan uskomaton”

3. Julkkikset

   Eero Ritala on ihminen, josta ei ole normaaleja lapsuuskuvia: ”En osaa vieläkään olla, jos näen kameran”