Yksi vanhus nauraa ilosta ja toinen itkee liikutuksesta, kun alpakat tulevat kylään – ”Uteliaampi menee edellä”

Kun Trivia tai Kybele saa makupalan, voi antaja tuntea alpakan silkkisen turvan kämmenellään. Kerran palvelutalon lattia oli tavallista liukkaampi.

Trivia ja Kybele -alpakat omistava Maria Tuppuri-Elosuo:

”Kun Trivia ja Kybele saapuvat vanhusten palvelutaloon, kirvoittaa se asukkaissa tunteita laidasta laitaan. Joku alkaa nauraa ilosta ja joku itkeä liikutuksesta. Vanhus, joka ei ole vuosiin kommunikoinut ja jonka kasvoilla ei ole näkynyt yhtään ilmettä, saattaa alkaa hymyillä ja kyynelehtiä alpakat nähdessään.

Vanhus, joka ei ole vuosiin kommunikoinut, saattaa alkaa hymyillä.”

Taannoin eräs vanhus halusi poseerata valokuvassa Trivian ja Kybelen kanssa niin, että hän piti riimuista kiinni. Se oli hänelle tosi merkittävä kokemus. Hänen hymystään ei ollut tulla loppua.

Tällaiset kohtaamiset ovat minullekin tärkeitä. Tulee vahvistus, että tätä haluan tehdä – tuottaa ihmisille iloa.

Toki joskus joku vanhus reagoi myös kielteisesti. Muistisairas vanhus saattaa tiuskaista, että menkää pois täältä.

Alpakkaa ei saa koskettaa, sillä ne eivät pidä kosketuksesta. Moni haluaisi pörröttää alpakan hauskaa ”otsatukkaa” tai silittää eläimen kaulaa, mutta ne kavahtavat kosketusta ja ottavat muutaman askeleen taaksepäin: Voi ei, joku koski minuun!

Alpakat ovat luonteensa puolesta oivia kyläilijöitä

Asiakkaat pääsevät syöttämään kädestä porkkananpaloja ja puristettua pellettiä ja tuntemaan silkinpehmeän turvan kämmenellään. Puremisvaaraa ei ole, sillä alpakoilla ei ole ylähampaita lainkaan, vain kovat ikenet.

Alpakat ovat rauhallisia ja harkitsevaisia. Samalla ne ovat kuitenkin hyvin uteliaita ja ihmisistä kiinnostuneita. Uteliaisuus voittaa varovaisuuden. Luonteensa takia ne soveltuvatkin hyvin eläinavusteiseen toimintaan.

Vuodenikäiset alpakkatytöt Trivia ja Kybele ovat eläinavusteisessa toiminnassa luonnonlahjakkuuksia. Ne kulkevat aina parina. Koska Trivia on Kybeleä uteliaampi, se menee edellä.

Ennen vierailuja opetan alpakat kulkemaan riimussa, sisätiloissa, portaissa ja hississä sekä nousemaan autoon ja autosta pois. Aloitamme harjoittelun tyhjissä sisätiloissa ja samalla minäkin opin, miten eläin käyttäytyy ja reagoi.

Erilaisilla pinnoilla kävelyä pitää myös opetella. Alpakalla on kaksi varvasta ja pehmeä anturamainen jalkapohja. Kerran kävi niin, että palvelutalon lattia olikin tavallista liukkaampi ja tuli bambiefekti, eli Trivian jalat levisivät sivuille. Se hämmentyi. Peruutimme hieman, annoin vähän herkkuja ja sitten menimme uudestaan.

Sisäkeikkojen maksimipituus on kaksi tuntia. Lähdemme pois aiemminkin, jos koen, että eläin alkaa stressaantua. Tätä tehdään eläinten ehdoilla.

Minulla on yhteensä seitsemän alpakkaa, joilla jokaisella on oma persoonansa. Jotkut alpakat ovat hyvin varovaisia eivätkä tule suin päin ihmisen luo, ja jotkut taas innostuvat ihmisen nähdessään, että ahaa – makupaloja tiedossa.

Vanhusten palvelutalojen lisäksi käymme vammaisten palvelukodeissa sekä kouluissa pihavierailuilla. Silloin mukaan tulevat myös aasit ja lampaat. Meitä lähtee oikein kunnon karavaani.

Jossakin vaiheessa Trivia ja Kybele tekevät vasoja ja eläinavusteinen työ saa väistyä äitiyden tieltä. Mutta toki ne kohtaavat vierailijoita tilallani.”

Läsnäolo on eläimelle luontevaa

Jo pelkkä eläimen läsnäolo voi rauhoittaa ihmistä. Lisäksi eläimen kosketus ja läheisyys tuovat lohtua ja tukea.

Kommunikaatiossa eläimen kanssa ei tarvita sanoja. Vuorovaikutus tapahtuu ruumiinkielellä, joka on sanallista vuorovaikutusta aidompaa ja suorempaa. Eläin ei myöskään arvioi ja luokittele ihmisiä sosiaalisen aseman ja ulkonäön perusteella.

Eläinavusteisiin menetelmiin kuuluvat eläinavusteinen toiminta ja eläinavusteinen terapia. Eläinavusteista toimintaa ovat esimerkiksi lukukoira- ja kaveritoiminta ja eläinten vierailut erilaisissa laitoksissa. Toiminnassa voivat olla mukana monenlaiset eläimet, kuten koirat, kissat, lampaat, kanat, aasit ja alpakat. Eläinavusteinen toiminta parantaa ihmisten hyvinvointia, antaa virikkeitä ja nostaa elämänlaatua.

Eläinavusteisesta terapiasta on kysymys, kun terveys- tai sosiaalialan koulutuksen saanut terapeutti käyttää eläimiä työssään apuna. Hoidettavalla on diagnoosi, hoidolla on tavoite ja edistymistä seurataan järjestelmällisesti.

Lähde: GreenCare Finland

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Lifestyle

   Markus Kiviranta komensi koiraansa hiljaiseksi, mutta haukku ei vaiennut yössä millään – syy oli hirvittävä

2. Muoti

   Menkkauikkarit testissä: Miten kävi uimahallissa kuukautisten aikaan pelkkä menkkauikkari suojana?

3. Julkkikset

   Elintapansa korjannut Pate Mustajärvi sai äidiltään neuvon, joka pätee niin ruokavalioon kuin ihmissuhteisiinkin: "Älä myrkytä itseäsi"