Ennen nykyisiä kestovärejä hiusvärit tehtiin virtsasta – nyt suomalaisten suosikkihiusvärit ovat häviämässä
Värjäätkö hiuksia? Et ole yksin, sillä Suomessa hiusvärejä ostetaan ahkerammin kuin muualla Euroopassa. Värjäämisellä ammoiset perinteet ja sävykautensa – nyt rakastetut harmaat ja shokkivärit tekevät tilaa uudenlaisille hehkuille.
Suomalaiset värjäävät hiuksia ennätyksellisen paljon.
Värjäätkö hiuksia? Et ole yksin, sillä Suomessa hiusvärejä ostetaan ahkerammin kuin muualla Euroopassa. Värjäämisellä ammoiset perinteet ja sävykautensa – nyt rakastetut harmaat ja shokkivärit tekevät tilaa uudenlaisille hehkuille.
Kun suositun Sinkkuelämää-sarjan tarinaa jatkava And just like that… sai ensiesityksensä HBO-suoratoistopalvelussa, moni hieraisi silmiään. Leiskuvan punaisista kutreistaan tunnettu juristi Miranda (Cynthia Nixon) oli muuttunut harmaatukkaiseksi.
Sarjassa selitettiin juurta jaksaen, että Miranda ei halua enää piilotella ikäänsä värjäämällä harmaita hiuksiaan. Myös monet tosielämän naiset ratsastavat saman trendin aallonharjalla.
– Harmaasta sukeutui jossakin vaiheessa kiinnostava trendi. Nuoretkin värjäsivät hopean ja lyijykynän sävyjä hiuksiinsa. Nyt tämä suuntaus on kuitenkin loiventumassa, Bob Hair Helsingissä työskentelevä, pitkään myös koulutustehtävissä toiminut hiustaiteilija Mikko Vainio kertoo.
Entä mitkä värit ovat pinnalla juuri nyt?
– Kevään koittaessa moni haaveilee lämmöstä ja auringosta. Kultaiset, hiekan sävyjä toistavat hiusvärit ovat pinnalla. Myös lämpimän kupariset ja luonnollisen punaiset sävyt ovat muodissa, hän arvioi.
Happokylvystä peruukkeihin
Jos kulta ja kupari trendaavat kevään 2024 suosikkiväreinä, sellaisia ne olivat myös 1480-luvulla, kun Sandro Botticelli viimeisteli mestariteoksensa rakkauden jumalatar Venuksen syntymästä. Simpukankuoressa seisovan neidon hiukset hohtavat vaalean kuparisina, vaikka kyseinen hiusväri oli sangen harvinainen taiteilijan kotimaassa Italiassa.
Renessanssin aikana siitä sukeutui kuitenkin muotiväri, jota tavoiteltiin hinnalla millä hyvänsä. Seurapiirikaunotarten lisäksi myös kurtisaanit eli kalliimman hintaluokan ylläpidetyt naiset vaalensivat hiuksiaan erottuakseen massasta.
Prosessi ei kuitenkaan ollut järin miellyttävä, sillä vaalennusaine miksattiin useimmiten happamasta sitruunamehusta ja ammoniakkia sisältävästä virtsasta. Vaikutus maksimoitiin asettumalla koko päiväksi Välimeren paahtavan auringon alle. Hiukset heikentyivät hamppuisiksi, mutta väri vaaleni.
Seuraavina vuosisatoina hiukset saivat levätä, sillä muotikampaus luotiin peruukkien avulla. Ylemmissä kansankerroksissa sekä naiset että miehet käyttivät painavia hiusasetelmia, jotka kuhisivat kirppuja – varattomat puolestaan saivat myydä omia hiuksiaan peruukkimaakareille.
Suosituin sävy oli varsinkin 1700-luvulla vaalea, joka saatiin aikaan ripottelemalla peruukin päälle puuteria. Ruotsin valtakunnassa, johon Suomikin tuolloin vielä kuului, hyötykasveista kiinnostunut Eva Ekeblad niitti kunnioitusta hovissa asti.
Hän pyrki parantamaan ruoan saatavuutta levittämällä perunan viljelyn ilosanomaa ja esitteli perunajauhon leivän uutena raaka-aineena. Paremmissa piireissä kuitenkin riemuittiin lähinnä siitä, miten loistavasti perunajauho korvasi peruukeissa käytetyn, kalliimman puuterin.
Hiusväritrendit napattiin valkokankaalta
Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen vaalittiin pitkään luonnollista kauneutta. Korskeasti korkeuteen kohoavien peruukkien sijaan muotia olivat omista hiuksista loihditut, luonnolliset kampaukset.
Vasta 1900-luvun alussa ilmapiiri alkoi muuttua. Silloin esimerkiksi maailman suurimpiin kosmetiikkaimperiumeihin nykyään kuuluva L’Oréal aloitti Ranskassa toimintansa juuri hiusvärien valmistajana.
Erityisesti 1920–1930-luvuilla moni nainen päätti muuttaa arkisen hiirenharmaata hiusväriään. Esikuvia etsittiin ennen kaikkea valkokankaalta, ja niinpä yhä useampi nuori nainen halusi kohtalokkaan korpintumman polkkatukan Louise Brooksin tapaan, hemaisevan platinanvaaleat kiharat Jean Harlow’n tyyliin tai Rita Hayworthin punaisena leiskuvat laineet.
Tuolloin hiusten värjäys oli turvallisinta suorittaa kampaajan pakeilla. Uskaliaimmat toki tekivät omia kokeilujaan esimerkiksi vetyperoksidilla tavoitellessaan aiempaa vaaleampaa sävyä.
Ensimmäinen varsinainen kotivärjäyspaketti ilmestyi kemikaliokauppoihin kuitenkin vasta vuonna 1947, kun saksalainen Schwarzkopf toi Poly Color -tuotesarjansa markkinoille.
Raitoja ja kreisivärejä
Sittemmin hiusten värjäys on jatkuvasti kehittynyt hienostuneempaan suuntaan. Kotivärjäri on jo pitkään voinut valita, haluaako hän hiuksiinsa vain hetken piristystä tuovan suoravärin, pidempään pintansa pitävän puolikestovärin vai harmaatkin piilottavan kestovärin.
Kampaamoissa taikoja on tehty sitäkin taidokkaammin. Asiakkaan ei ole enää tarvinnut tyytyä yhteen väriin, vaan hiukset on voitu värjätä monivärisiksi vaikkapa raidoittamalla.
Jo Truman Capoten vuonna 1958 ilmestyneessä miniromaanissa Aamiainen Tiffanyllä, josta tehtiin kolme vuotta myöhemmin Audrey Hepburnin tähdittämä menestyselokuva, kuvaillaan sen päähenkilön Holly Golightlyn raidoitettuja kutreja.
Luonnollisia hiussävyjä imitoivien värien rinnalle nousivat etenkin 1970-luvulla vahvat sokkivärit, jollaisia oli totuttu näkemään David Bowien kaltaisten muusikoiden kutreissa. Ilmiö voimistui 1980-lukua kohti kuljettaessa, ja moni muistaakin esimerkiksi Cyndi Lauperin räiskyvän pinkin pehkon.
– Huomiovärit nousevat aina ajoittain pinnalle. Usein nuoret kiinnostuvat niistä ensin, ja sitten mukaan lähtevät myös kokeilunhaluisemmat aikuiset. Osa kokeiluista on osoittautunut hedelmällisiksi. Esimerkiksi pehmeät pastellit sopivat monen suomalaisen ihon sävyyn kauniisti, Mikko Vainio summaa.
Tällä hetkellä kreisivärien suosio on hänen mukaansa kuitenkin taas hiipumassa.
Hiusväritrendit nyt
Nykyään hiusten värjäyksellä tavoitellaan huolitellun luonnollista ilmettä – joskin Mikko Vainion kokemuksen mukaan suomalainen nainen on tyytyväinen, kun muutos kampaamokäynnin jälkeen näkyy.
– Harva on mieltynyt maantienruskeaksi luonnehtimaansa, luonnolliseen sävyynsä, ja moni haluaa sen sijaan jotakin hehkuvampaa. Ehkä oma tukka on ollut lapsuudessa esimerkiksi vaalea ja tummunut vasta iän karttuessa. Silloin voi olla luontevaa palata takaisin vaaleaan, Mikko Vainio arvioi.
Moni suomalainen etsii hiusväristä myös tukea hiustensa hentouteen, sillä värjäys antaa tukea ja tuuheutta. Suomalaiset värjäävätkin hiuksiaan ennätyksellisen paljon.
Euromonitorin tekemien tilastojen mukaan kotiväripakettien myynti kipuaa meillä EU-maiden kärkeen – siitäkin huolimatta, että korona-aikana annoimme kutriemme olla luonnontilassa ja hiusvärien myynti laski väliaikaisesti.
Kemikaalikuormituksen pelossa osa suomalaisista on siirtynyt ekokampaamoihin.
– Ekovärjäysten suurin haaste on pitkään ollut se, että lopputulosta on haastavaa ennakoida. Luonnonaineilla eri ihmisten hiuksiin syntyy erilainen väri. Pidän kuitenkin ekokampaamojen työtä tärkeänä tienraivaamisena, jonka kautta alaa saadaan kehitettyä. Suomessa osaaminen edustaakin maailman huippua, Mikko Vainio toteaa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että edessä odottaa kaikkien aikojen värikkäin kevät hiussaralla.
– Korona-ajan väistyttyä ihmiset kaipaavat muutosta niin leikkauksiin kuin väriinkin. Hiusten laittaminen kuntoon on sitä paitsi helppoa kauneudenhoitoa: yksi kampaajakäynti piristää ulkonäköä pitkään.
Lähteet: Sarah Jane Downing: Beauty and Cosmetics 1550–1950. Oxford University Press 2012.
Geoffrey Jones: Beauty Imagined: A History of the Global Beauty Industry. Taschen 2011.
5 näppärää tuotetta
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 10/2024.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous