Matkailu

Etelärannikon idylliset kylät houkuttelevat matkailijoita – 4 kohdetta loppukesän lomamatkaan

Reitti Raaseporista Kemiönsaareen on matkailijalle kuin aarreaitta. Se kulkee kumpuilevien peltojen ja pienten ruukkikylien halki suoraan saaristoon.

Teksti:
Sanna Wallenius
Kuvat:
Sanna Wallenius

Etelärannikolta löytyy upeita lomakohteita.

Reitti Raaseporista Kemiönsaareen on matkailijalle kuin aarreaitta. Se kulkee kumpuilevien peltojen ja pienten ruukkikylien halki suoraan saaristoon.

1. Veneilijöiden ja puutalojen Tammisaari

Kuva veneestä, taustalla Tammisaaren kaupunki. Tammisaaren vierasvenesatama on suosittu kohtaamispaikka.
Tammisaaren vierasvenesatama on suosittu kohtaamispaikka.

Raaseporin alueen historiaan voi tehdä syväsukelluksen jo matkalla Tammisaareen, sillä Hangontieltä kääntyy kaunis maaseutureitti Raaseporin linnanraunioille. Kun linna 1370-luvulla valmistui, se oli vielä omalla saarellaan veden ympäröimänä. Nyt meren­kulusta ja kaupankäynnistä muistuttaa vain rehevöitynyt joenpätkä, joka on erillään linnasta. Raunioihin voi tutustua omin päin tai oppaan johdolla.

Menneet vuosisadat ovat läsnä yhä Tammisaaressakin, jossa on säilynyt paljon hyväkuntoisia puutaloja 1700-1800-luvuilta. Kapeilla kujilla tekee mieli kurkistaa sisäpihoille, joissa on upeita perennapuutarhoja ja omenapuita. Shoppailija suuntaa Kustaa Vaasan kadulle ja torin laidalle sisustuspuotien, persoonallisten vaateliikkeiden ja herkkukauppojen keskittymään.

Vilkkain kuhina kesäisin on Tammisaaren vierasvenesatamassa, kun purjehtijat ja mökkeilijät täyttävät rantakatujen ravintolat. Tarjolla on monipuolinen valikoima pizzoista fine dine -elämyksiin ja terassien drinkkibaareihin. Sataman kupeesta löytyy myös Tammisaaren keskeisin uimaranta, Knipan.

Lampaita syömässä ruohoa. Raaseporin linnanraunioilla voi tervehtiä lampaita.
Raaseporin linnanraunioilla voi tervehtiä lampaita.

Parhaan käsityksen Tammisaaresta saa vuokraamalla pyörän. Kesähelteellä vilvoitusta tuo rantaa pitkin kulkeva reitti, jota kannattaa jatkaa aina Ramsholmeniin saakka. 55 hehtaarin kokoisessa puistometsässä on rikas kasvi- ja eläinlajisto. Polkuja ympäröivät suuret saniaiset, pähkinäpensaat, saarnit ja jalavat. Ramsholmenissa on tavattu kuusi eri lepakkolajia ja harvinaisia lintuja, kuten kultarinta ja nuolihaukka.

Tammisaaressa on sympaattisia pieniä majataloja ja motelleja, mutta keskustan tuntumassa on myös tavallista viihtyisämpi leirintäalue karavaanareille ja telttailijoille. Se hemmottelee kävijöitä omalla hiekkarannalla, saunoilla ja grillauspisteellä.

Herkuttele

GH Fyren

Tammisaaren tuorein tulokas sijaitsee meren äärellä ja hurmaa fine dine -tason herkuilla. Pohjoinen Rantakatu 12.

Pub Niska

Ahvenanmaalaisen Michael­ Björklundin ideasta syntynyt ravintolakonsepti tunnetaan ”peltileivistään” eli täyteläisistä pizzoistaan. Strandallén Rantapuistikko.

Café Gamla Stan

Kakkupala ja kahvikuppi. Café Gamla Stanissa on hyvä pitää herkuttelupaussi.
Café Gamla Stanissa on hyvä pitää herkuttelupaussi.

Idyllisellä sisäpihalla sijaitseva kahvila on soma kuin nukkekoti. Hyvät kakut ja suolaiset piiraat. Iltaisin esiintyjiä. Saunakatu 5.

2. Käsityöläisten Billnäs ja Fiskars

Antiikista ja perinnerakentamisesta kiinnostuneet tekevät löytöjä Billnäsin puodeissa.
Antiikista ja perinnerakentamisesta kiinnostuneet tekevät löytöjä Billnäsin puodeissa.

Jotakin erityistä näissä 1600-luvulla perustetuissa ruukkikylissä on. Kun tie sukeltaa tunneliin ja avautuu toisessa päässä suoraan Fiskarsin jalopuumetsien keskelle, matkailija unohtaa olevansa Suomessa. Rehevät lehdot ja keskellä virtaava Fiskarsinjoki tuovat suojaa kuumana kesäpäivänä, sillä kävelytie luikertelee armollisesti varjossa.

Fiskarsissa jalostettiin menneinä vuosisatoina kuparia ja taottiin työkaluja, ja käsityö­taidot ovat täällä arvossaan yhä. Alle tuhannen asukkaan kylään on löytänyt tiensä taiteilijoiden yhteisö, joka työskentelee nyt ruukin vanhoissa tehdasrakennuksissa. Fiskarsissa onkin mahdollista takoa rautaa, puhaltaa lasia tai seurata vierestä kultasepän työskentelyä.

Varsinaisille kursseille on varattava paikka aina etukäteen, mutta kun työhuoneiden ovet ovat kutsuvasti raollaan, kannattaa kurkistaa sisään.

Pieteetillä Fiskarsissa tehdään ruokaakin: luonnon­mukaisesti kasvatetut raaka-­aineet hankitaan usein lähi­tiloilta. Alueella toimivat myös oma tislaamo ja panimo. Jälki­ruoan aikaan istahdetaan jokivarren puistonpenkille herkuttelemaan artesaanijäätelöä.

Vihreä hahmo. Piitu Nykoppin ja Kim Simonssonin teokset hurmaavat Fiskarsissa. 
Piitu Nykoppin ja Kim Simonssonin teokset hurmaavat Fiskarsissa.

Fiskarsista on vain viidentoista minuutin ajomatka toiseen Raaseporin ruukkikylään, Billnäsiin. Moni muistaa Billnäsin samannimisestä huonekalutehtaasta, mutta paikan juuret ovat myös raudan­tuotannossa ja työkaluissa.

Parhaan käsityksen Billnäsistä saa kävelyreitillä, joka erkanee kylän keskustasta Mustionjoen ylittävälle kävely­sillalle. Polku nousee ruukin vanhojen asuntojen kohdalta jyrkälle kalliolle, jonka huipulla on lipputanko. Kallion päältä avautuu näkymä suoraan Billnäsin voimalan padolle ja ruukin piipulle.

Billnäsin antiikki- ja perin­ne­päivät kokoavat heinäkuussa kylään usein tuhansia kävijöitä, mutta tänä vuonna tapahtumaa ei koronan vuoksi järjestetä. Kaunis Billnäs on hiljaisinakin kausina.

Shoppaile

Antiikkikesäkauppa

Billnäsin rakennusapteekkiin avattu Antiikkikesäkauppa on keräilijän aarreaitta. Astioita, huonekaluja, taidetta.

Forsbyntie 62.

Onoma Shop

Yli sadasta käsityöläisestä, taiteilijasta ja muotoilijasta koostuva osuuskunta. Kaupassa myynnissä uniikkeja käyttö- ja taide-esineitä. Tornikellorakennus, Fiskarsintie 352.

Riiminka & Aleksiina Design

Kaksi kotimaista brändiä saman katon alla. Värikästä ja vastuullista käyttömuotia, kangaslaukkuja ja koruja. Kasarmi 1852, Fiskarsintie 360.

3. Ulkosaariston Kasnäs

Kuva luontopolusta. Kasnäsin geologisella luontopolulla kerrotaan esihistoriasta kallioiden avulla.
Kasnäsin geologisella luontopolulla kerrotaan esihistoriasta kallioiden avulla.

Jo maisemat matkalla Kemiönsaaren kärkeen saavat huokailemaan. Meri ympäröi tietä usein molemmin puolin ja mutkitteleva reitti on moottoripyöräilijöiden suosiossa. Lövön ja Söljeholmenin välillä liikennöi ennen lossi, mutta nyt saaria yhdistää hulppea, liki puolen kilometrin mittainen silta. Sillan ainoa huono puoli lomailijan kannalta on, ettei sen kupeessa ole minkäänlaista pysähdyspaikkaa, jossa voisi jäädä hetkeksi ihastelemaan joka puolelle levittyvää maisemaa.

Onneksi odotus palkitaan Kemiönsaaren päässä Kasnäsissä, jossa odottavat sileäksi hioutuneet kalliot ja vilkas veneliikenne. Kasnäs on side ulkosaaristoon, sillä sen rannasta liikennöi lauttoja monta kertaa päivässä.

Kuva mökistä rantakalliolla. Kasnäs on side ulkosaaristoon.
Kasnäs on side ulkosaaristoon.

Kasnäs itsessään on kuin pieni lomakeskus, jota hallitsevat hotelli, venesatama, leirintäalue ja kylpylä, jossa on myös ulko­allas. Rantabulevardilta voi poiketa pelaamaan kylpylän pihaan golfia tai nauttimaan kalaruokiin erikoistuneen Paviljongin saaristolaispöydästä.

Kasnäsissä sijaitsee myös luontokeskus Simpukka, jonka luontopolku johdattaa geologiselle aikamatkalle 2300 miljoonan vuoden taakse. Polku laskeutuu käkkyrämäntyjen koristamilta rinteilta rantaan, jossa tekee mieli oikaista lämpimille rantakal­lioille. Reitti päättyy pienelle hiekkarannalle vene­sataman kupeeseen.

Risteile

Bengtskär ja Rosala

Saariston loistoreitti yhdistää päiväretkeen Suomen kuuluisimman majakan ja Rosalan viikinkikeskuksen. Retken kesto 7 tuntia ja hinta aikuisilta alk. 68 euroa. Lähtö Kasnäsistä.

Örön linnakesaari

Puolen tunnin venematkan päässä Kasnäsistä sijaitseva Örö tarjoaa tarinoita historiaa, tykkejä ja perhosniittyjä. Meno-paluu­yhteys aikuisilta 29 euroa.

Högsåra

Kauniiseen luotsikylään pääsee ilmaisella FinFerriesin lautta­yhteydellä vartissa Svartnäsin satamasta. Saaren suosituin paikka on Farmors Café.

4. Sinisten tiilien ja lampien Taalintehdas

Kuva Taalintehtaan kivirakennuksesta. Taalintehtaan hiiliuuneja on jäljellä 11. Ensimmäinen uuni rakennettiin vuonna 1836.
Taalintehtaan hiiliuuneja on jäljellä 11. Ensimmäinen uuni rakennettiin vuonna 1836.

Kemiönsaaren Taalintehdas tahtoo usein jäädä Hangon ja Tammisaaren kaltaisten kesäkohteiden varjoon. Turhaan! Vanha ruukkikylä on pienestä koostaan huolimatta yllättävän monipuolinen.

Taalintehtaalla valmistettiin rautaa yli kolmensadan vuoden ajan, mistä muistuttavat yhä ruukin vanhat tehdasrakennukset. Hienoimpia ovat keskustassa sijaitsevat hiiliuunit, jotka näyttävät ensin tummanharmailta, mutta tarjoavat lähemmin tarkasteltuna yllätyksen. Osa vanhoista tiilistä hohtaa turkoosin ja sinisen sävyissä, sillä ne on valmistettu raudan sivutuotteena syntyneestä kuona-­aineesta. Tyylikkäämpää arkkitehtuuria edustavat sataman empiretyyliset rantamakasiinit, jotka toimivat entisaikoina viljamakasiinina ja tallina. Nykyään keltaisissa makasiineissa on elokuvateatteri ja ravintola. Keskusta-alueella voi tehdä ostoksia torilla, antikvariaateissa ja kirpputoreilla.

Taalintehtaan ruukkialueen takana on opasteet vajaan kilometrin mittaiselle Masuunilammen luontopolulle. Sen varrella elää harvinainen neidonkieli ja ruohosipulia muistuttava uhanalainen vuorimunkki. Lammessa ui myös harvinaisia asukkaita, ruutanoita. Polku johtaa Masuunijärven rantaan, jossa on pieni uimaranta ja patikointia helpottavat pitkospuut.

Taalintehtaalla eläväisin meno on kesällä venesatamassa. Rannan pienessä kahvilassa tuoksuu vastapaistettu vohveli.

Majoitu

Saaristohotelli Merikruunu

Kuva hotellin ruokailuhuoneesta. Alkukesällä avattu saaristohotelli Merikruunu oli 1930-luvulla täyshoitola.
Alkukesällä avattu saaristohotelli Merikruunu oli 1930-luvulla täyshoitola.

1930-luvun täyshoitolaan avattu saaristohotelli on entisöity vanhaa kunnioittaen. Hyvä aamiainen ja kauniit huoneet. Täysihoitolantie 6, Dragsfjärd.

Kansakoulun majatalo

Entinen koulu on saanut uuden elämän majatalona. Persoonallinen sisustus ja kodikas tunnelma. Brännbodantie 71, Västanfjärd.

Söderlångvikin kartano

Huvilamajoitusta kartanomiljöössä. Päärakennuksessa mahdollisuus tutustua entisen omistajan, Amos Anderssonin taidekokoelmiin. Amos Anderssonin tie 2, Kemiönsaari.

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 29/2020.

X