Suvi ja Heidi aloittivat kirjeenvaihdon 13-vuotiaina vuonna 1978 – kirje ylläpitää yhä jatkuvaa ystävyyttä, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet

Jo vuosikymmeniä posti on kuljettanut kirjeitä Suvin ja hänen kirjekaverinsa kotien väliä. Kaikki alkoi Help!-lehden kirjeenvaihtopalstalta.

Postiluukusta tipahtaa käsinkirjoitettu kirje.

Suvi Jalli, 55, ei välttämättä avaa sitä heti. Hän odottaa sopivaa hetkeä: istuu ajan kanssa iltapäiväkahville tai keskittyy tekstiin illalla töiden jälkeen.

Kirjeen avaaminen on Suvin mielestä kihelmöivää.

– Oi, minä niin tykkään siitä hetkestä, kun kuoren avaa, hän iloitsee.

Suvi on aina ollut aktiivinen kirjeiden kirjoittaja. Joidenkin ystäviensä kanssa hän kirjoittaa myös kirjeitä, vaikka on heidän kanssaan tekemisissä kasvokkain ja somessa. Eteisen lattialta löytyvä kirje voi olla joltakin näistä ystävistä tai Suvin pitkäaikaisimmalta kirjekaverilta.

Hänen kanssaan Suvi on ollut kirjeenvaihdossa vuodesta 1978.

Hurriganes yhdisti

Tuolloin 13-vuotias Suvi luki Help!-musiikkilehden kirjeenvaihtopalstalta samanikäisen tytön ilmoituksen. Alkoi aktiivinen kirjeenvaihto, kumpikin fanitti Hurriganesia.

Tuon ajan kirjeet ovat Suvilla edelleen tallessa, kuten myöhemmätkin.

– Joskus aina kesälomalla olen käynyt kirjeitä läpi, että mistä olemmekaan puhuneet.

Teiniaikoina musiikin lisäksi riitti kirjoitettavaa muun muassa elokuvista ja tv-sarjoista. He koristelivat kirjeet esimerkiksi tarroilla ja jonkun aikaa he myös taittelivat kuoret itse, joskus Suosikin sivuista.

Reilu neljäkymmentä vuotta sitten kirjeenvaihdon aloittanut kaksikko ei ole tavannut toisiaan kasvotusten tai jutellut puhelimessa.  Näin siitä huolimatta, että jonkin aikaa he asuivat vierekkäisissä kaupungeissa, Porvoossa ja Loviisassa.

Tuolloin he pohtivat kirjeissään, pitäisikö tavata. Näyttelypäälliköksi ja toimistotöihin päätyneet kirjeenvaihtokaverit päättivät, että kirje olisi se tapa, jolla toiseen saisi yhteyden jatkossakin. Kirjeiden välityksellähän he olivat alun perin ystävystyneet.

Kutsuttakoon kirjekaveria siksi tässä jutussa vaikkapa Heidiksi. Kirjekaverukset eivät soittele toisilleen siitäkään, sopiiko toisen nimi kertoa naistenlehden ystävänpäiväjutussa.

Kotiliesi.fi: Mistä löytää ystäviä aikuisena? Kokeile Facebook-ryhmiä tai uutta harrastusta

Kirje voi tuoda vaikealla hetkellä hyvää mieltä

Suvi sanoo, että kirjeiden välityksellä toisen oppii tuntemaan ”mielettömän hyvin”. Musiikista he keskustelevat edelleen. Suvi kuuntelee ”monipuolisesti kaikkea”, Heidi muun muassa Michael Jacksonin kappaleita.

Nykyisin kirjeissä käydään myös läpi ihmissuhteisiin liittyviä asioita.

Jos Heidi on kertonut jostakin vaikeasta asiasta, Suvi miettii kirjoittaessaan, miten voisi tukea tai auttaa. Hän toivoo, että hänen lähettämänsä kirje tuo hyvää mieltä.

Ulkonäöltään kummatkin tuntevat toisensa, sillä Suvi on lähettänyt kirjeiden mukana kuvia itsestään ja saanut Heidiltäkin kuvia. Teksti ja valokuvat ovat luoneet Suville mielikuvan siitä, millainen kirjekaveri hänellä on.

– Se on tietysti minun mielikuvani, hän voisi olla livenä ihan toisenlainen. Itse asiassa en ole edes miettinyt sitä kauheasti. Ei se ole minua vaivannut enkä usko, että häntäkään, Suvi pohtii.

Kirje auttaa järjestelemään ajatuksia

Usein Heidin lähettämä kirje saa Suvilta vastauksen sunnuntaina. Hänelle kirjoittaminen on hetki pysähtyä.

– Siinä voi samalla katsella ikkunasta ulos, tuijottaa puita ja sitten taas palata paperille. Se on sellaista ajatusten järjestelemistä.

Juuri omien ajatusten järjesteleminen on Suville kirjeen kirjoittamisessa olennaista. Kun kirjoittaa käsin, paperille pantavat lauseet täytyy miettiä etukäteen.

Sanottavaansa joutuu pohtimaan eri tavalla kuin tietokoneella tai puhelimella näpytellessä, koska tekstiä on hankala muuttaa jälkikäteen.

Lue myös: Syöpähoitojen sairausloma teki perheellisenkin päivistä yksinäisiä, kunnes Emilia, 38, lähetti tunnustelevan sähköpostin – ”Kun aikuinen kohtaa omanhenkisen ihmisen, ystävyydestä tulee syvää”

Ystävä – paperillakin

70-luvulla alkanut kirjeyhteys on säilynyt läpi elämän käänteiden, vaikka yhteydenpito moniin muihin nuoruusvuosien kirjetuttuihin on jäänyt.

– Kumpikin on kokenut sen tärkeäksi, sitoutunut siihen vähän kuin parisuhteeseen, Suvi vertaa.

Siitä huolimatta, että Suvi tuntee Heidin vain paperilla, hän näkee tämän ”ilman muuta ystävänä”. Jaettuja asioita ja yhteistä historiaa on kertynyt paljon.

– On helppo olla sellaisen ihmisen kanssa, jonka tunnet pitkältä ajalta – tiedät hänen elämänsä käänteistä. Polku on yhteinen.

Lue myös:

• Itsetuntemus

  Ulkopuolisuuden tunne saattaa piinata myös läheisissä ihmissuhteissa – terapeutti kertoo, mistä tunne voi syntyä ja mitä sille voi tehdä

• Ihmissuhteet

  Kun työt loppuivat, Kristiinan, 74, päivät tuntuivat tyhjiltä – sitten ystäviä löytyi ”paikasta, jonne en ikinä olisi lähtenyt yksin”

• Ihmissuhteet

  Miksi aikuisten ystävyys väljähtää? Ongelma tiivistyy ystävyyden kulminaatiopisteeseen, kertoo psykologi