Työ ja raha

Raha on yleinen riidan aihe pariskunnilla, mutta milloin on kyse taloudellisesta väkivallasta? ”Pahimmillaan toisen eristämistä ja hallintaa”

Taloudellisen väkivallan kierre parisuhteessa voi alkaa vaivihkaa. On tervettä ihmetellä, jos puolison rahankäytössä on jotain outoa, sanoo asiantuntija.

Teksti:
Kaisa Pastila
Kuvat:
Tinka Lindroth

Taloudellinen väkivalta on tavallisempaa eri tulotasojen välillä.

Taloudellisen väkivallan kierre parisuhteessa voi alkaa vaivihkaa. On tervettä ihmetellä, jos puolison rahankäytössä on jotain outoa, sanoo asiantuntija.

”Olimme sopineet puolisoni kanssa, mitkä laskut kummankin vastuulla oli maksaa joka kuukausi, kunnes eräänä päivänä kotoamme katkaistiin sähköt. Vasta silloin selvisi, että puolisoni ei ollut huolehtinut omasta osuudestaan perheen laskuista.

Samalla selvisi, että hän oli jättänyt maksamatta myös jo pitkältä ajalta asunnon lainanlyhennykset ja pimittänyt minulta pankin yhteydenotot. Meiltä lähtisi koti alta.”

Tämä on tyypillinen tarina taloudellisesta väkivallasta, käy ilmi sosiaalityöntekijä ja psykoterapeutti Tiina Pollarin uudesta kirjasta Raha ja rakkaus – Taloudellinen väkivalta parisuhteessa. Pollari kiinnostui aiheesta aikoinaan työnsä kautta ja alkoi lukea tutkimuksia. Kirjaansa varten hän haastatteli yhdeksää naista, joille taloudellinen väkivalta kävi parisuhteessa tutuksi.

– Yhteistä tarinoissa oli se, että tieto taloudellisesta salaamisesta tai hyväksikäytöstä tuli naisille täytenä yllätyksenä.

– Paljastumisen jälkeen heille tuli henkinen kriisi ja sokki mutta myös konkreettinen kriisi: miten selviämme, mihin muutamme? Moni koki, että elämästä lähti pohja pois kaikelta, Pollari kuvailee.

Taloudellinen väkivalta näkyy myös lasten menoissa

Taloudelliseksi väkivallaksi kutsutaan tekoja, joiden tarkoituksena on haitata tai vahingoittaa toista taloudellisesti tai hyötyä hänestä rahallisesti. Tilastot osoittavat, että enemmistö uhreista on naisia. Turvakotipalveluiden mukaan vuonna 2020 taloudellista väkivaltaa koki 913 naista ja 72 miestä.

Tutkimustiedon valossa tiedetään myös, että ilmiö esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa. Seuraukset voivat Pollarin mukaan olla mittavat. Hyvin toimeentuleva ihminen, jolla on ollut osuus omistusasunnosta, voi päätyä esimerkiksi köyhyyteen ja menettää luottotietonsa.

”Jos rahasta tulee vallankäytön väline, kyse on väkivallasta.”

– Rahankäyttö on kaikilla pareilla yleinen riidan aihe. Puolisoilla voi olla eri näkemyksiä ja toiveita rahasta. Heillä voi olla jopa pysyvästi eri mielipide siitä, miten rahaa tulisi käyttää, ja se on ihan ok. Mutta jos rahasta tulee vallankäytön väline, kyse on väkivallasta.

Kierre lähtee usein liikkeelle niin salakavalasti, että uhri voi sokeutua sille, millaiseksi vuorovaikutus rahakysymyksissä menee.

Pollarin haastattelemat naiset kertoivat, että uusi normaali syntyi heille niin vaivihkaa, etteivät he huomanneet perheensä rahankäytön tavoissa mitään outoa, ennen kuin tilanne oli jo paha ja velkaantuminen tosiasia.

Uusi normaali voi olla esimerkiksi se, että vain toinen puolisoista kantaa vastuuta yhteisistä menoista, esimerkiksi maksaa yksin lasten menot. Samaan aikaan vallankäyttäjä säästää salaa omissa nimissään rahaa tai kerryttää omaa varallisuuttaan.

Taloudellinen väkivalta voi näkyä niinkin, että toinen vaatii pienituloisempaa puolisoaan yltämään samaan elintasoon kuin mikä hänellä itsellään on ja manipuloi puolisonsa velkaantumaan.

Perheen sisällä voi olla myös kaksi eri elintasoa. Pollari on nähnyt esimerkiksi tilanteen, jossa isä eleli leveästi ja matkusteli, kun samaan aikaan äiti ja lapset kamppailivat köyhyysrajalla ja yrittivät selvitä äidin pienellä palkalla.

Taloudellisen väkivallan riskitekijöiksi Pollari nimeää erilaiset riippuvuudet sekä tilanteen, jossa puolisoilla on eri tulotasot, esimerkiksi toinen opiskelee tai hoitaa kotona lapsia. Ennaltaehkäisevää olisikin se, että puolisot pystyisivät näissä tilanteissa sopimaan keskenään, miten talous hoidetaan.

Lue myös: Helena Ahti-Hallberg on säästeliäs rahankäyttäjä – tiukan ostopäätöksen äärellä Helena soittaa miehelleen, joka esittää puhelimessa aina saman ”pahan” kysymyksen

Rahan avulla voi eristää

Kun väkivallan kierre pahenee, tilanne voi edetä siihen, ettei uhri pysty enää päättämään omista asioistaan, koska häneltä on viety rahallinen itsemääräämisoikeus.

– Pahimmillaan taloudellinen väkivalta on toisen eristämistä ja hallintaa.

Uhrin kontrollointi ei ulotu enää vain rahaan vaan kaikkeen hänen elämäänsä. Hänellä ei ole jonkin ajan päästä enää mitään omaa, esimerkiksi harrastuksia tai ystäviä. Kontrollointi vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon. Väkivaltaa kokevan usko omaan selviytymiseen alkaa horjua.

taloudellinen väkivalta on usein myös rahan salaamista.
Joissakin parisuhteissa toinen saattaa pitää yksityisasianaan ja salaisuutenaan jopa omaa palkkaansa.

– Raha on edelleen meillä tabu. Sitä pidetään tosi yksityisenä asiana. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi uhrin voi olla vaikea puhua perheen tilanteesta kenellekään ja saada ulkopuolista näkökulmaa.

Jopa pariskunnan kesken rahaa voidaan pitää yksityisasiana. Esimerkiksi oma palkka voi olla salaisuus puolisoiden välillä, Pollari huomasi haastatteluja tehdessään joidenkin perheiden kohdalla.

Omalla vastaanotollaan hän kehottaakin pareja aina avoimeen rahapuheeseen. Myös terve ihmettely toisen rahankäytöstä on hänestä suositeltavaa. Jos outoja sattumuksia alkaa tulla – esimerkiksi toisen rahat ovat aina loppu tai toinen lainaa koko ajan rahaa – tai jokin asia askarruttaa itseä, on aina parempi sanoa ääneen epäilyksensä kuin olla hiljaa.

– Jos yhtään alkaa tulla tunteita, että meneekö tämä nyt oikein ja onko kaikki ihan reilusti esimerkiksi taloudellisen vastuun osalta, sitä ei kannata vain niellä. Moni uhri on sanonut jälkikäteen, että kunpa olisin uskonut vaistojani. Heillä on ollut jokin aavistus, mutta he eivät ole alkaneet toimia asian suhteen.

Jos omalle puolisolle puhuminen tuntuu vaikealta, yksi vaihtoehto on ottaa yhteyttä Nollalinjan auttavaan puhelimeen, nettiturvakotiin tai Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeen työntekijöihin ja kysyä neutraalilta ammattilaistaholta mielipidettä siitä, miltä puolison rahankäyttö tai käytös kuulostaa. Näiltä tahoilta saa apua ja tukea myös tilanteen katkaisemiseen.

Seura.fi: Tällaista on taloudellinen väkivalta: Vaimo kituuttaa muutamalla kympillä, miehelle jää tonni kuussa

Taloudellinen väkivalta ei ole sinun syysi!

Kun Tiina Pollari kohtaa työssään ihmisiä, joilla on omassa parisuhteessaan viitteitä taloudellisesta väkivallasta, hän auttaa asiakkaitaan sanoittamaan tilannettaan ja jäsentämään, mitä he ovat kokeneet. Hän kertoo heille myös auttamispalveluista.

– On myös tärkeää, että sanoitan uhreille, ettei tilanne ole heidän syytään.

Pollarin mukaan erityisesti naisille on tyypillistä se, että he etsivät syytä tapahtuneeseen itsestään tai omasta toiminnastaan sen sijaan, että syyllistäisivät tekijää – tämä tulee ilmi tutkimuksissakin.

– Moni nainen syyllistää itseään: ”Olinpa minä tyhmä ja sinisilmäinen.” Heille pitää saada ymmärrys, että syy ei ole heidän vaan väkivallan tekijän.

X