”Torihuijaus” x 4 – älä tule petkutetuksi nettikirppiksellä! Poliisi tuntee ja paljastaa metkut

Petoksia työkseen selvittelevä poliisi kertoo, millainen on tavallinen huijaus Tori.fissä, Facebook-kirppisryhmässä tai muilla netin kauppapaikoilla – ja miten huijauksia voisi estää.

Suurin osa nettikaupoista sujuu mutkattomasti ja kaupankäynti on rehellistä. Joskus kohdalle sattuu kuitenkin torihuijaus nettikirppiksillä.

Tapauksista tulee ilmoituksia poliisille ja niistä käydään vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Neljä esimerkkitilannetta kuvaavat, millaisia huijauksia liikkuu esimerkiksi Tori.fissä, Facebookin myyntiryhmissä ja muissa vastaavissa ilmoituspalveluissa.

1. Huijaus toteutetaan kaverin tai väärän nimen turvin

Maksuvaiheessa kannattaa pitää silmät tarkkana, muistuttaa verkon petoksia tutkiva rikoskomisario Tommi Rautiainen Helsingin poliisista.

Esimerkiksi Mobile Payn käyttö on valtavasti yleistynyt nettikaupoissa, ja sillä maksaessa näkee yleensä, minkä nimiselle henkilölle rahat ovat menossa. Hälytyskellot soittavat, jos ruudulla lukee eri nimi kuin kenen kanssa kaupat on solminut.

Kun huijarin oma maine on jo mennyt vaikkapa somen myyntiryhmissä, saattaa hän pyytää tuttavaa tekemään myynti-ilmoituksen tai käyttää härskisti väärää nimeä. Rahan todellinen vastaanottaja onneksi näkyy Mobile Payssa ennen kuin klikkaa eurot matkaan.

Kuluneen syksyn aikana Helsingin poliisi on selvittänyt 50 tapauksen sarjaa, jossa oli esiinnytty toisena henkilönä ja syyllistytty rahanpesuun vastaanottamalla tilille rahaa, joka välitettiin eteenpäin huijarimyyjälle.

– Aina tietysti kyse ei ole huijauksesta, vaan saatetaan ihan laillisesti käyttää vaikka puolison tai kaverin tilinumeroa myymisen yhteydessä, Rautiainen huomauttaa.

Siksi petkutus voikin olla haasteellista huomata ostovaiheessa pelkän nimen perusteella. Myöskään tilinumerosta ei välttämättä käy ilmi väärällä nimellä esiintyminen.

Aina on varmempaa, jos rahan vastaanottaja on saman niminen kuin myynti-ilmoituksen jättäjä.

2. Myytävää asiaa ei ole oikeasti olemassa, vaan kuvakin varastetaan somesta

Toinen tyypillinen koijausyritys on se, että esimerkiksi huonekalun tai TV:n kuva napataan jonkun viattoman somesta ja sen avulla väitetään tavaran olevan myynnissä. Näin kuva näyttää autenttisesti olevan jonkun kotoa eikä epäuskottavasti vaikkapa valmistajan sivuilta.

Kun kaupat on tehty, myyjä muuttuukin mykäksi ja katoaa heti, kun tavara on maksettu.

Tämän huijauksen saattaa huomata ihmetellessään, miksi myytävä tavara on kuvassa ikään kuin sivuosassa tai oudossa asettelussa. Jos todellisuudessa TV on näkynyt kuvassa, koska on hehkutettu leffailtaa ystävien kanssa, sitä tuskin on kuvattu ihan lähietäisyydeltä.

– Tämä on edellistä yleisempi myyntipetos, että myydään olematonta tavaraa, Tommi Rautiainen kertoo.

Joskus taas tavara voi olla aidosti myynnissä itsellä, mutta huijaus tapahtuu siinä, että sitä myydään Tori.fissä, Facebookissa, kolmannessa palvelussa ja ehkä näissä kaikissa useilla erilaisilla ilmoituksilla. Tavaran saa vain yksi ostaja tai ei kukaan.

Jotta voisi varmistua, ettei kuva tavarasta tai esineestä ole netistä kaapattu, Rautiainen kannustaa ostajaa pyytämään myyjää kuvaamaan vaikka lapun yhteisesti sovitulla tekstillä tavaran vieressä.

3. Ongelmissa oleva huijari yrittää sovitella poliisin pois kuviosta

Somekeskustelujen perusteella on tapauksia, joissa huijattu onkin saanut huijarin tilittämään maksetut rahat takaisin – mainitsemalla huijarimyyjälle rikosilmoituksen. Sarjahuijarin kannattaa höynäyttää heitä, jotka eivät vaivaudu poliisille, mutta ei heitä jotka taatusti menevät.

– Aina kannattaa tehdä rikosilmoitus, Tommi Rautiainen korostaa.

– Näin saadaan ilmiön laajuutta selville ja henkilölle voidaan lukea syyte kokonaisuudesta eikä vain yksittäisestä tapauksesta. Jokainen tapaus vaikuttaa hänen tuomioonsa.

Rahojen takaisin saaminen on kuitenkin tapauskohtaista, vaikka huijari saataisiinkin kiinni. Vahingonkorvaukset saa pääsääntöisesti.

Samalla Rautiainen huomauttaa, että varomattomasti ei kuitenkaan pitäisi huudella kenestäkään myyjästä lynkkaavaa tekstiä nettiin. Siinä voi itse ajautua laittomalle tielle syyllistyen kunnianloukkaukseen ja laittomaan uhkaukseen.

4. Liian hyvää ollakseen totta – tuskin on totta

Joskus törmää huipputarjoukseen Tori.fissä tai toisella kauppapaikalla ja tekee heti mieli napata tuote itselleen. Mutta liian hyvää ollakseen totta ei useinkaan ole totta. Tuntosarvet on syytä pitää herkkänä, jos jokin asia vaikuttaa tavallista halvemmalta.

– Esimerkiksi jokin avaamaton paketti puoleen hintaan herättää pohtimaan, onko tässä jotain hämärää takana ja onko tavaran alkuperä epärehellinen.

Tänä syksynä Helsingin poliisissa on myös tutkittu tapausta, jossa miehen epäillään myyneen netissä olemattomia pääsylippuja erilaisiin tapahtumiin.

Pääsylippuja Rautiainen kannustaakin ostamaan vain virallisilta myyntialustoilta, vaikka tuntuisi houkuttelevalta hankkia nettikirppikseltä lippu loppuunmyytyyn tapahtumaan tai puolta halvemmalla hinnalla.

Kaikkeen nettikauppaan Rautiainen antaa myös yleisohjeeksi sen, että jos on mahdollista tavata kasvokkain, se vaiva voi kannattaa nähdä. Toki joskus etäisyydet voivat tehdä kaupan sitten kalliimmaksi.

Vertaiskaupankäynnissä molemmat, sekä ostaja että myyjä, joutuvat aina ottamaan vähän riskiä ja joustamaan.

– Joskus näkee ohjeita, että ei pidä maksaa tuotetta ennen kuin on saanut sen. Tai toisinpäin: ei pidä lähettää tuotetta, ennen kuin se on maksettu. Tämä tilanne on mahdoton, eli puolin ja toisin pitää tinkiä omista periaatteistaan käydessään kauppaa netissä, komisario kiteyttää.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

• Julkkikset

  Näyttelijä Risto Autio kärsii hurjasta sairauskierteestä – nelikymppisen lääkärin alentuva neuvo oli silti liikaa

• Liikunta

  Paljasjalkakengät lupaavat lihaksille hyvää – Anna kokeili 6 viikkoa ja tämä siitä seurasi

• Julkkikset

  Lauri Tilkaselle poika on tärkeintä maailmassa: ”Juuri nyt nautin siitä, että ehdin olla enemmän hänen kanssaan”