Kaupan viinirypäleet voivat olla hyvin eri makuisia keskenään – moni tekee saman värivirheen valitessaan
Asiantuntijan mukaan viinirypäleet saattavat tulevaisuudessa maistua esimerkiksi mangolta tai karviaiselta.
Viinirypäleet ovat tuttu vaihtoehto suomalaisen hedelmäkulhossa. Viimeisin rypälevillitys maistui hattaralta.
Asiantuntijan mukaan viinirypäleet saattavat tulevaisuudessa maistua esimerkiksi mangolta tai karviaiselta.
Erilaisen makuiset viinirypäleet kiinnostavat ihmisiä, sillä ne ovat makeita ja poikkeavat tavallisesta, sanoo Keskon tuotepäällikkö Antti Rautakorpi.
”Erityisesti tummista rypäleistä kehitetään koko ajan uusia erikoislajikkeita. Tulevaisuudessa rypäleitä voi mahdollisesti ostaa esimerkiksi mangon tai karviaisen makuisena”, Rautakorpi kertoo.
Hattaralta ja mansikalta maistuvat viinirypäleet
Viimeisin trendirypäle on Cotton Candy -lajike. Hattararypäle on useimmiten tavallista viinirypälettä hieman suurempi kooltaan ja pyöreämpi muodoltaan. Rypälettä saa todennäköisimmin Suomesta elo- ja syyskuussa sekä helmikuusta maaliskuuhun.
Cotton Candy on jalostettu lajike ja monien muiden erikoislajikkeiden tavoin patentoitu. Niinpä hattararypäle on tavallista rypälettä kalliimpi, Rautakorpi sanoo.
Rautakorpi oikaisee erään väärän mielikuvan, joka kyseiseen rypäleeseen on toisinaan liitetty: joskus kysytään, käytetäänkö Cotton Candyn kasvattamisessa jotakin keinotekoista, kun rypäle maistuu niin makealta, Rautakorpi sanoo.
”Maku tulee rypäleisiin luontaisesti”, hän vakuuttaa.
Hattaran lisäksi myös muita makuja on sekoitettu viinirypäleen kanssa. Takavuosina enemmän myynnissä oli mansikan makuinen viinirypäle Straw Grape. Kyseinen lajike on Euroopassa sesongissa heinä-elokuussa. Euroopan sääolosuhteet ovat viime vuosina jättäneet sadot pieniksi, Rautakorpi sanoo.
Viinirypäleitä ilman siemeniä
Ennen nykyisiä makukokeiluja viinirypäleestä poistettiin siemenet. Vielä noin 20–30 vuotta sitten oli tavallista, että Suomeen tuodut viinirypäleet sisälsivät siemeniä. Sittemmin siemenettömiä rypäleitä alkoi tulla myös Pohjoismaiden markkinoille, Rautakorpi kertoo.
Nykyisin rypäleen sisuksissa on useimmiten vain hedelmälihaa.
”Markkinoilla on ollut pitkään pääsääntöisesti pelkästään siemenettömiä rypäleitä.”
Siemenettömät rypäleet ovat omia lajikkeitaan, jotka on saatu aikaan jalostamalla. Sen sijaan, että rypäleet lisääntyisivät luonnollisesti, ne kasvatetaan pistokkaista.
”Joissain lajikkeissa esiintyy siemenen alkioita ajoittain toisia lajikkeita enemmän. Siemenellisiä lajikkeita pyrin kuitenkin tyypillisesti välttämään ostaessani rypäleitä valikoimiin”, Rautakorpi sanoo.
”Menekki on edelleen laskussa. Jotkut pitävät siemenellisistä rypäleistä, mutta globaali trendi on se, että siemenellisten rypäleiden käyttö vähenee koko ajan.”
Miksi viinirypäleet on jalostettu niin, ettei siemeniä enää ole?
”Luulen, että halutaan tehdä rypäleiden syöntikokemuksesta helpompi ja mukavampi”, Rautakorpi pohtii.
Mitä keltaisempi, sitä makeampi!
Rypälelajikkeita on olemassa valtava määrä.
”Siitä on vain arvioita, paljonko lajikkeita todellisuudessa onkaan. Niitä saattaa olla niinkin paljon kuin 8000–10 000. Kesko myy vuoden aikana kymmeniä eri lajikkeita, noin 25–50 lajikkeen väliltä.”
Yleisimpiä Suomessa myytäviä vihreitä rypälelajikkeita ovat esimerkiksi Thompson ja Timpson. Tummista rypäleistä yleisimpiä lajikkeita ovat muun muassa Crimson ja Sable.
Monet kuluttajat ovat tottuneet siihen, että kirkkaanvihreä väri kertoo siitä, että rypäle on tuore ja laadukas, Rautakorpi sanoo. Kellertävänvihreitä, lähes keltaisia, rypäleitä taas vältellään ajatellen niiden olevan huonoja.
Tosiasiassa lähes keltaiset viinirypäleet ovat todella makeita, sillä niissä on Rautakorven mukaan kaikista rypäleistä eniten hedelmäsokeria. Näin on esimerkiksi Cotton Candy -lajikkeen rypäleissä. Mitä keltaisempi väri, sen makeampi maku.
Kotiliesi.fi: Uunissa paistetut viinirypäleet – kokeilitko jo hittiherkkua?
Viinirypäleet eivät jatka kypsymistä poimimisen jälkeen
Mihin aikaan vuodesta viinirypäleet ovat parhaimmillaan? Rypäleet eivät kypsy enää sen jälkeen, kun terttu on irrotettu köynnöksestä, Rautakorpi sanoo.
Tummat viinirypäleet ovat parhaimmillaan kunkin lajikkeen ”satokauden keskivaiheilla”. Jokaisesta alkuperämaasta rypäleet kypsyvät niin eri aikaan, ettei parasta viinirypäleaikaa oikein pysty määrittelemään sen tarkemmin. Rautakorven mukaan tavallinen kuluttaja ei pysty päättelemään oikein mistään, milloin eletään minkäkin lajikkeen sadon keskivaihetta.
Tummia rypäleitä tuodaan Suomeen monesta maasta, Rautakorpi sanoo. Brasilia on hänen mukaansa ainoa tuottajamaa, joka kasvattaa kaksi rypälesatoa vuodessa. Suomeen tulee kuitenkin rypäleitä vain yhdestä sadosta.
”Yleisesti rypäleköynnökset voivat kasvaa monta sataa vuotta vanhoiksi”, Rautakorpi sanoo.
”Rypäleitä jalostetaan koko ajan ja yhtä lajiketta ei kasvateta tuotantoon hirveän monta vuosikymmentä. Koko ajan pyritään kehittämään jollakin tavalla trendikkäämpiä, kestävämpiä tai maistuvampia lajikkeita.”
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous