Paras koirarotu ensimmäiseksi koiraksi – 3 koiraa, joiden väliltä Kennelliiton asiantuntija valitsisi
Mietityttääkö, mikä koirarotu soveltuisi parhaiten ensimmäiseksi koiraksi? Siinä tapauksessa on hyvä esittää itselleen muutama kysymys.
Shetlanninlammaskoira.
Mietityttääkö, mikä koirarotu soveltuisi parhaiten ensimmäiseksi koiraksi? Siinä tapauksessa on hyvä esittää itselleen muutama kysymys.
Anna kysyi Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustoselta, mitä tulee ottaa huomioon ensimmäistä koiraa hankkiessa. Mikä rotu olisi paras ensimmäinen koira?
– Tärkeintä on tuntea itsensä eli minkälaista oma elämä on ja millaista koiraa itselleen etsii.
Erilaiset rodut soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin, joten on hyvä pohtia haluaako koiran lemmikiksi vai haluaako sen kanssa harrastaa esimerkiksi metsästystä tai agilityä. Lisäksi on hyvä miettiä, millaisen tilan koiralle pystyy tarjoamaan.
Vaativimpia palveluskoiria Mustonen ei suosittelisi ensimmäiseksi koiraksi.
– En lähtisi ottamaan vaikkapa rottweileria tai belgianpaimenkoiraa, sillä ne vaativat hyvin määrätietoisen koulutuksen. Niissä on koon ja vahvuuden vuoksi omat haasteensa.
Ennen kaikkea ensimmäistä koiraa hankkiessa on tärkeintä pysähtyä miettimään, onko valmis sitoutumaan koiraan sen loppuelämäksi.
– Pitää olla valmis siihen, että koirasta on vastuussa seuraavat 10–15 vuotta. Toisinaan se voi tulla yllätyksenä ihmisille, kuinka kiinni siinä koirassa on, sillä koiran hoitamisessa ei ole välipäiviä.
Ensimmäistä koiraa hankkiessa on parasta selvittää koiran kasvattajalta perustiedot pennun vanhemmista ja niiden terveydentilasta. Sitä kautta pystyy arvioimaan mahdolliset riskit ja ovatko pennun vanhemmat olleet terveitä.
Eläinlääkäri Jenna Kupiaisen mukaan koiraa hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko rodulla terveet rakenteelliset piirteet, esimerkiksi normaalin muotoinen kallo ja tavallisen kokoisen kuono.
– Pyöreäkalloisuus, lyhytkuonoisuus, lyhytjalkaisuus ja pitkäselkäisyys voivat aiheuttaa koiralle terveysongelmia. Normaali rakenne minimoi jo suurta osaa terveysongelmista, kertoo eläinlääkäriasema Pups ´n Petsillä työskentelevä Kupiainen.
Kupiainen näkee roturisteytyksissä tulevaisuuden. Niiden avulla voidaan päästä eroon esimerkiksi brakykefaliasta eli lyhyestä kuonosta ja pyöreäkalloisuudesta, jotka aiheuttavat koiralle terveysongelmia.
Kupiainen painottaa, että jokaisella rodulla on omat tiedetyt sairautensa. Jokainen koirayksilö on myös erilainen. Ensimmäistä koiraa hankkiessa hän suosittelee tutkimaan sellaisia koirarotuja, joilla on lähtökohtaisesti terve rakenne.
Koirarodut, joita Kennelliiton Kimmo Mustonen suosittelisi ensimmäiseksi koiraksi.
Ensimmäinen koira: Shetlanninlammaskoira
Shetlanninlammaskoira eli tuttavallisemmin sheltti on pienikokoinen ja pitkäkarvainen paimenkoira. Shelttiä on alun perin nimensä mukaisesti käytetty lampaiden paimentamiseen, mutta ystävällisen luonteensa vuoksi sopii myös hyvin seurakoiraksi.
Älykäs ja valpas sheltti suhtautuu omistajaansa kuuliaisesti, mutta on vieraita kohtaan pidättyväinen. Shelttejä esiintyy neljässä eri värissä, ja niiden turkki vaatii kaksinkertaisen karvapeitteen vuoksi säännöllistä harjausta.
– Shetlanninlammaskoira soveltuu pienen kokonsa ja koulutettavuutensa vuoksi ensimmäiseksi koiraksi. Luonteeltaan oppivainen, sosiaalinen ja sopeutuvainen sheltti sopii hyvin perhekoiraksi.
Borderterrieri
Borderterrieri on pienikokoinen ja karkeakarvainen terrieri. Iloisen ja vilkkaan luonteensa vuoksi borderterrieri sopii aktiiviseen kotiin. Rohkeaksi metsästyskoiraksi kuvailtu borderterrieri tarvitsee paljon liikuntaa ja hyvän peruskoulutuksen. Laumaansa rakastavana koirana se soveltuu hyvin lapsiperheisiin.
– Borderterrierillä on temperamenttia ja metsästysviettiä, jonka vuoksi omistajalla on oltava jämäkät otteet, ettei koira pääse karkuun esimerkiksi rusakon osuessa kohdalle. Borderterrierillä pitää olla tarpeeksi aktiviteettejä.
Kultainennoutaja
Kultainennoutaja on keskikokoinen, vahvarakenteinen ja pitkäkarvainen koira. Kultainennoutaja on yksi rakastetuimmista koiraroduista, ja soveltuukin hyvin perhe- ja seurakoiraksi sen ystävällisen luonteen vuoksi. Kultaisennoutajan kullanruskea tai kermanvärinen turkki vaatii säännöllistä pesemistä ja harjaamista.
– Oppimiskyvyn, sosiaalisuuden ja uskollisuuden vuoksi kultainennoutaja on kohtuullisen helppo kokonaisuutena. Ensimmäiseksi koiraksi soveltuva kultainennoutaja sopii monenlaiseen harrastamiseen, mutta tarvitsee kokonsa vuoksi enemmän tilaa kodissa.
Lue lisää: Annan lukijat äänestivät: tässä 10 valloittavinta koirarotua
Juttua on muokattu 22.2.2024 kello 11.02: Poistimme artikkelista aiemmin siinä mainitut kaksi koirarotua, cavalierkingcharlesinspanielin ja tiibetinspanielin. Kyseisille roduille tyypilliset piirteet voivat altistaa rodut erilaisille hammas- ja silmäongelmille, jotka voivat aiheuttaa koirille voimakasta kipua.
Cavalierkingcharlesinspanielilla ilmenee muun muassa syringomyeliaa, joka johtuu siitä, ettei pyöreä kallo tue aivojen muotoa. Tämän johdosta aivot tunkeutuvat osin selkäydin kanavaan, mikä aiheuttaa koiralle voimakasta kipua. Rodun ulkonevat silmät altistavat sarveiskalvohaavoille.
Tiibetinspanielit kärsivät usein puhkeamattomista hampaista, jotka aiheuttavat hammaskystia. Lyhyen kuonon myötä hammasjuuret asettuvat lähellä silmiä, minkä takia hammasongelmat voivat vahingoittaa pahimmillaan silmiä.
Juttuun lisättiin eläinlääkäri Jenna Kupiaisen kommentit.
Juttua on muokattu 15.2.2024 klo 13.21: Lisätty kohta cavalierkingcharlesinspanielin roturisteytyksestä.
Kommentit
En tiedä miksei tiedän kissaa ole hoidettu sun lapsuudessa. Kun se on selvästi ollut sairas. Terve kissa ei käyttäydy noin. Itsellä 7 sisäsiistiä kissaa, jotka tekee tarpeensa vaan laatikkoon ja ei tuhoa huonekaluja.
Enemmän sosiaalisessa mediassa kyllä koirat tuhoaa sohvia ja tulee ovista läpi. Harvasepäivä joku postas Facebookissa miten koira tuhonnut kotia tai syönyt lasten leluja..
Kommentit
Cavalierkingscharlesspanieli on yksi sisäsiittoisimmista ja sairaimmiksi jalostetuista koiraroduista. Rodulla on on useita perinnöllisiä sairauksia, esim. aivoissa chiari-tyyppinen epämuodostuma, joka saattaa aiheuttaa kivuliaan neurologisen sairauden. Parannuskeinoa sairauteen ei ole. Tämä epämuodostuma on lähes kaikilla rodun edustajilla. Todellakin ihmettelen kennelliitolta tällaista vastuutonta koirasuositusta.
Samaa minäkin ihmettelin. Pitääkö monin tavoin vaikeasti sairaita rotuja tosiaan suositella (esim. cavaliereilla 95% kaikista koirista kärsii perinnöllisistä vioista) saatikka ilman minkäänlaista mainintaa terveyshaasteista. Myös tiibetinspanielit kärsivät lyhytjalkaisuusdesta ja -kuonoisuudesta, minkä lisäksi shelttien ja kultaistennoutajien kanssa saa olla tarkkana terveystilanteesta juuri rotujen suuren suosion vuoksi.
Tässä artikkelissa on vahvasti 2004 vuoden tuntua, ei enää nykyaikaa.
Tosiaankin kennelliiton nimissä erilaiset koiraharrastajat esiintyvät asiantuntijoina, mutta ilmeisesti ilman todellisen asiantuntijuuden mukanaan tuomaa vastuuta.
Yllätyin cavalierkingcharlesin suosittamisesta. Söpön näköinen ja varmaan kiva luonnekin, mutta monien lausuntojen mukaan fyysisesti sairas koira.
Olisin toivonut jutun kirjoittaneelta toimittajalta selvästi enemmän tutkivaa journalismia ja kriittistä arviointia ennen kuin hän antaa äänen Kennelliitolle tässä asiassa.
Kennelliiton ihminen suositteli tässä jutussa kahta sellaista rotua, jotka ovat brakykefaalisia: näillä roduilla on tutkitusti enemmän terveysongelmia, kuten hengitysvaikeuksia, verrattuna ei-brakykefaalisiin rotuihin. Kyseiset brakykefaaliset rodut tässä jutussa olivat cavalierkingcharlesinspanieli ja tiibetinspanieli.
On vastuutonta ajatella koiran hankkimista vain siltä osin, miten helppo se olisi ihmiselle. Koiralla on itseisarvo, ja itse hankkisin (ja olen aina hankkinut) koiran, jolle ei koituisi vääränlaisesta jalostuksesta aiheutuvia, hyvin todennäköisiä terveysongelmia. Ihminen on niin pitkään suosinut näitä ”söpöiksi” määriteltyjä brakykefaalisia rotuja ja aiheuttanut koirayksilöille paljon kärsimystä.
Missä on anna.fi:n ja toimittaja Salla Piiraisen vastuu tältä osin? Miksi ajatte asiaa, joka edesauttaa koirien terveysongelmia? Jatkossa harkintaa siihen, keiden lauluja laulatte!
Oma ensimmäinen koirani oli Saksanpaimenkoira. Menin heti kuin mahdollista koiran kanssa paikallisen yhdistyksen harjoituksiin ja opin kouluttamaan. Koira oppi nopeasti ja isäntä siinä samalla.. Harrastettiin sitten kaikenlaista metsässä, raunioilla ja kentillä, voin suositella jos on oikeasti aikaa koiralle…
Sama juttu. Ensimmäinen saksanpaimeneni oli mitä miellyttävin koira, enkä todellakaan olisi valinnut brakykefaalisia ja muutenkin muotopuolia cavaleria tai tiibetinspanielia, saati sitten shelttiä, joissa on paljon pelkoaggressivisia arkajalkoja. Tahdoin reippaan ja tarmokkaan koiran, jonka kanssa pystyi liikkumaan missä tahansa ja josta energia ei loppunut kesken. Tämä toteutui.
Rotua en sen koomin ole vaihtanut, enkä aio vaihtaa. Saksanpaimenessa viehättää sen energisyys, älykkyys, kauneus ja kyky ymmärtää omistajaansa. Ikinä ei näiden kanssa tarvitse olla yksin. Eikä näille tarvitse ostaa talvivaatteita tai trimmata turkkia, harjaus riittää. Työlinjainen koirani tuskin pärjäisi näyttelyissä, mutta se ei haittaa, koirien missikisat ovat mielestäni silkkaa ajanhukkaa.
Kissa on parempi lemmikki, ei ole niin vaativa. Hiljaisempi, siistimpikin. Ja osa on niistä aika neuvokkaitakin ja hassujakin. Lisäksi maaseudulla ja varsinkin vanhemmissa taloissa ovat hyötyeläimiä, kun pitävät talosta pikkujyrsijät kurissa.
Muutama muu koira jäi esittelemättä; Labradorinnoutaja, niillä on maine hyvästä luonteesta ja ovat erittäin palvelualttiita, niitä nähdään usein palvelutehtävissä.
Sitten vielä dalmatialainen; ne ovat aika lepposia tyyppejä ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on sekarotuiset.
Niin, herää vain kysymys, mitenkä ajattelit kouluttaa kissan esim. sisäsiistiksi tai olemaan tuhoamatta kynsillän kodin irtaimmistoa? Saattaa olla aikamoisen haastavaa. Sitä paitsi, ne aika harvoin ovat myöskään kovin sosiaalisia olentoja.
Itselläni nimittäin oli joskus lapsuudessa kissa, joka ei koskaan oppinut käyttämään laatikkoa, saatika oppinut sitä, että ainut sallittu paikka kynsienteroitukseen on siihen hommaan erityisesti tarkoitettu raapimispölkky (raapi paljon mieluummin huonekaluja ja seiniä kuin sitä itse pölkkyä). Tämän jälkeen, kun perheemme lopulta pääsi ko. tuholaisesta eroon sen kuoltua, päätin jo silloin, että omaan tulevaan asuntooni ei sitten ikinä tule ainakaan kissaa. Ja tähän päivään asti tuo päätös on pitänyt, ja tulee pitämään. Sen verran tasokkaat traumat kynsin tuhotusta, reviirivirtsatusta kodista itselleni jäi.
Mutta sitten siitä koirasta puolestaan, jonka perheemme hankki pari vuotta kissamme kuoleman jälkeen, tuli hyvinkin asiallinen ja sisäsiisti (koira kun oppii kouluttamalla, toisin kuin kissa). Lisäksi, ainakin meillä tuo koira oli huomattavasti tuota kissaa seurallisempikin, eikä vain kyhjöttänyt yksinään jossain huoneen nurkassa, niin kuin puolestaan kissallamme oli tapana.
Eli voin kyllä hyvinkin lämpimästi suositella kaikille lemmikkiä harkitseville huomattavasti mieluummin koiraa kuin kissaa, ihan omakohtaisella kokemuksella.
En tiedä miksei tiedän kissaa ole hoidettu sun lapsuudessa. Kun se on selvästi ollut sairas. Terve kissa ei käyttäydy noin. Itsellä 7 sisäsiistiä kissaa, jotka tekee tarpeensa vaan laatikkoon ja ei tuhoa huonekaluja.
Enemmän sosiaalisessa mediassa kyllä koirat tuhoaa sohvia ja tulee ovista läpi. Harvasepäivä joku postas Facebookissa miten koira tuhonnut kotia tai syönyt lasten leluja..
Asiallinen ja sisäsiisti koira? HALOO!!!!
Harmillisen huonosti on nyt pohjatyötä tehty ja iham väärä ihminen haastattelussa. Lisäksi ”asiantuntija” suositellut kahta terveysongelmallista rotua. Miksi tällaista asiaa kysytään ihmiseltä joka ei ole koirankouluttaja joka työkseen esimerkiksi konsultoi rodun valinnassa pennunetsijää tai/ja rotujärjestöjen yhdistysaktyiiveilta/kasvattajilta olisi voinut kysellä rodusta lisäkommentteja? Mustonen on koiranäyttelyjen asiantuntija ja Kennelliiton luottamustoimessa johon ei vaadita mitään koulutusta. Ei Mustonen ole pennun hankkimisen tai rodun valinnan asiantuntija koska sattuu istumaan Kennelliitossa. Julkisuudessa on nähty nyt telkkaria myöten Kennelliiton edustajia puhumassa milloin mistäkin josta eivät todellisuudessa omaa ammattitaitoa, korkeintaan kokemusta. Nyt toimittajat ammattiylpeys kehiin ja vähän kriittisyyttä!
Paras ensimmäinen koira on hoitokoira. Ehkä toinen ja kolmaskin. Mutta ihmettelen miksi tästä puuttui labbis. Niillä on helpompi luonne mitä monilla pienillä seurakoirilla, terveys parempi mitä monilla ulkonäkö edellä jalostetuilla näyttelykoirilla, koko on hiukan pienempi ja turkki on huomattavasti helpompi mitä kultaisellanoutajalla. Kennelliiton Hankikoira.fi sivusto on ihan hyvä aloituspaikka koiraa harkitsevalle. Siellä on kysely, johon vastaamalla selviää kodin perustilanne ja botti ehdottaa parhaiten sopivia rotuja vaalikoneiden tapaan.
Siksi, että labbikset ovat huomattavasti kovapäisempiä ja voimakastahtoisempia kuin kultaisetnoutajat. Nykyiset labbikset eivät sovi edes toisiksi koiriksi kultaistennoutajien jälkeen, ellei ihminen tajua, että on hankkimassa paljon vaativampaa koiraa, jota ei ole ollenkaan yhtä helppo kouluttaa. Tarvitsevat huomattavasti aktiivisemman kodin kuin kultaiset.
Suosittuna rotuna labbiksia on tietysti moneen lähtöön mutta omituiselta kuulostaa että olisivat yleisesti kovapäisiä. Tässä lähistöllä on instituutti jossa koulutetaan avustajakoiria liikuntarajoitteisille ihmisille ja käsittääkseni eivät nykyään enää edes tarjoa valmiiksi koulutettuna kuin labbiksia, koska niiden kanssa onnistumisprosentti on ollut paras. Labbiksilla myös erinomaista menestystä jäljestys-, etsintä- ja noutokokeissa. Tietysti jos tykkää koiran turkin hoidosta niin kultaisesta saa varmasti kivan koiran, mutta itse taas tykkään helppohoitoisemmasta turkista.
On kurja, että tässä mainostetaan ensimmäiseksi koiraksi sellaista, joka on nostettu jo vuosikaudet tapetille liikajalostamisen vuoksi.
Älkää tukeko ihmisiä ottamaan rotua, joka on TODELLA sairas.
https://jennalehtonen.com/cavalier-kingcharlesinspanieli-rotu-jonka-kasvattamisen-pitaisi-olla-kiellettya-muuallakin-kuin-norjassa/
Suippero, juuri samaa ajattelin lukaistessani artikkelin. Surullisen vastuutonta.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous