Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on varautunut ja välttelevä – nämä merkit viittaavat persoonallisuushäiriöön

Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on herkkä arvostelulle. Persoonallisuushäiriön taustalla on usein sekä temperamenttipiirteitä että elämänkokemuksia.

Estynyt persoonallisuus on persoonallisuushäiriö, joka saa ihmisen välttelemään sosiaalisia tilanteita, käyttäytymään varautuneesti ja alisuoriutumaan omiin kykyihinsä nähden.

– Estynyt persoonallisuus voi aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmiselle. Se voi johtaa sosiaalisten suhteiden köyhtymiseen sekä estää ihmistä pärjäämästä kykyjensä mukaan nolatuksi tai kritisoiduksi tulemisen pelon vuoksi, psykologi ja psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg HUSista kertoo.

Tietyt merkit paljastavat, onko kyse varsinaisesta persoonallisuushäiriöstä vai kärsiikö ihminen esimerkiksi sosiaalisesta ahdistuksesta tai nähdyksi tulemisen pelosta.

Estyneen persoonallisuuden tunnusmerkit

Raja estyneen persoonallisuushäiriön ja vielä normaalina pidettävän käytöksen välillä on liukuva, kuten kaikissa persoonallisuushäiriöissä.

Ennen kuin estynyt persoonallisuus voidaan diagnosoida, on kuitenkin mietittävä sitä, voiko ihmisellä ylipäätään olla persoonallisuushäiriö.

– Persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön toiminta- ja käytösmallit ovat jäykkiä, urautuneita ja luonteeltaan pitkäaikaisia – ja niistä on henkilölle haittaa. Lisäksi, persoonallisuushäiriöstä riippuen, henkilö tyypillisesti joko ali- tai ylisäätelee omaa käyttäytymistään.

Jos persoonallisuushäiriön tunnusmerkit täyttyvät, voidaan alkaa miettiä persoonallisuushäiriön tyyppiä.

Estyneeseen persoonallisuuteen liittyviä piirteitä ovat:

• haluttomuus olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä, jos ihminen ei voi olla varma, että hänestä pidetään
• sellaisten tehtävien ja tilanteiden välttely, joihin liittyy ihmiskontakteja
• läheisten ystävien ja uskottujen henkilöiden vähäinen määrä
• elämänpiirin voimakas kaventuminen
• kritiikin ennakointi ja murehtiminen
• torjutuksi, nolatuksi tai arvostelluksi tulemisen pelko
• voimakkaan estoinen käytös ihmissuhteissa: tunteiden näyttämisen välttely ja vaitonaisuus omista asioista
• uusien haasteiden välttely nolatuksi tulemisen pelon vuoksi
• varman päälle tekemisen ja rutiiniluontoisten tehtävien painottaminen
• alisuoriutuminen, koska ylivaroivaisuus, varautuneisuus ja välttely estävät omien resurssien käyttöä.

Mistä estynyt persoonallisuus johtuu?

Estyneen persoonallisuushäiriön kehittymiselle altistavat sekä synnynnäiset temperamenttipiirteet että elämänkokemukset.

– Usein ajatellaan, että estyneestä persoonallisuudesta kärsivä henkilö ei ole temperamentiltaan kovin uutuus- tai elämyshakuinen. Hän ei yleensä  halua uusia ja jännittäviä  kokemuksia vaan pitää mieluummin rutiineista. Hän myös pelkää epäonnistumista, on pelokas ja pessimistinen sekä sosiaalisesti  riippuvainen muiden reaktioista, vaikka pyrkiikin välttelyllään vähentämään kokemustaan ympäristön vaikutuksesta itseensä.

Jos tällaisella temperamentilla varustettu ihminen saa lisäksi elämänkokemustensa myötä vahvistusta sille, että hän ei ole pidetty ja hän on usein vaarassa tulla kritisoiduksi tai nolatuksi, hänestä voi tulla huomattavan estynyt. Myös lapsuusiän itsetuntovauriot voivat olla estyneen persoonallisuushäiriön taustalla.

Estynyt persoonallisuus alkaa näkyä myöhäisnuoruudessa tai viimeistään varhaisaikuisuudessa.

– Niin ei voi käydä, että 45-vuotiaaalle, sosiaalisesti lennokasta elämää elävälle markkinointipäällikölle yhtäkkiä kehittyisi estynyt persoonallisuus. Jos tällainen ihminen muuttuu käyttäytymiseltään, kyse on akuutista sairaudesta, kuten depressiosta ja sen heikentämästä itsetunnosta, sosiaalisesta ahdistuneisuushäiriöstä tai paniikkihäiriöstä.

”On viisasta ajatella, että ihminen voi voimistua, kehittyä ja vahvistua. Mitään kiirettä todeta kenelläkään persoonallisuushäiriötä ei ole.”

Estynyt persoonallisuus on toisaalta vaikea diagnosoida varhain nuoruudessa – eikä se kannatakaan.

– On viisasta ajatella, että ihminen voi voimistua, kehittyä ja vahvistua. Mitään kiirettä todeta kenelläkään persoonallisuushäiriötä ei ole.

Jos estyneen persoonallisuuden ongelmat vaivaavat nuorta, hänelle tulisi luoda kokemusta siitä, että hän on hyvä sellaisenaan, sekä tarjota mahdollisuus keskustella kritiikin ja torjunnan peloistaan.  Myös harrastukset, joiden kautta hän voi harjoitella sosiaalista altistumista, voivat olla hyödyksi.

Jos ongelmat ovat vahvoja ja haittaavat runsaasti, voi diagnoosista olla hyötyä, jotta hoito saadaan kohdennettua.  

Estyneen persoonallisuuden yleisyys väestötasolla on muutaman prosentin luokkaa kaikilla sukupuolilla.

– Luvut vaihtelevat sen mukaan, minkälaisia kriteerejä ja diagnoosijärjestelmiä on käytetty.

Estynyt persoonallisuus voi vaatia psykoterapiaa

Estynyttä persoonallisuutta voidaan hoitaa psykoterapialla, jos ihminen itse haluaa tilanteeseensa muutosta. Terapian ideana ei ole tehdä kenestäkään uutta ihmistä vaan lievittää haittaa aiheuttavia piirteitä.

– Käyttäytymisinterventiot ja altistusmenetelmät, joiden tavoitteena on muuttaa ihmisen ydinuskomuksia torjunnan, kritiikin ja paheksunnan pelon suhteen, toimivat usein hyvin.

Psykoterapeutin kanssa on aluksi erittäin tärkeää saada muodostettua luottavainen ja turvallinen vuorovaikutussuhde, jotta epäonnistumisen ja nöyryytyksen kokemukset eivät vain lisäänny.

Jos ihminen haluaa psykoterapian lisäksi itse työstää toimintatapojaan, Stenberg suosittelee kahta Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyvää maksutonta omahoito-ohjelmaa.

– Aloittaisin sosiaalisen jännittämisen ohjelmasta, joka antaa työkaluja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvään ahdistukseen. Sen jälkeen ottaisin tunnelukkojen omahoito-ohjelman, sillä estynyt persoonallisuus on paljon muutakin kuin sosiaalista jännittämistä.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Itsetuntemus

   Tunnelukkotesti – Tee testi ja selvitä, millaiset lukot mieltäsi ohjaavat

2. Itsetuntemus

   Huomio ahdistaa! Nähdyksi tulemisen pelko voi juontaa juurensa lapsuuteen

3. Itsetuntemus

   Oletko aina huolestunut? Kyse saattaa olla vaativasta persoonallisuudesta