Kuinka puolustautua ilkeältä ihmiseltä? Jos keksit aina vasta jälkeenpäin, mitä olisi pitänyt sanoa, ota käyttöön sosiaalipsykologin harjoitus

Itsensä puolustamista kannattaa harjoitella, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Epäreilun kohtelun patoaminen voi aiheuttaa jopa fyysisiä oireita.

Persoonaltaan sovinnolliselle on tyypillistä, että hänen on vaikea sanoa ääneen, suoraan ja nopeasti oma mielipiteensä, kirjottaa sosiaalipsykologi Janne Viljamaa teoksessaan Ilkeät ihmiset (Kirjapaja 2023). Sovinnollinen ja rauhallinen tyyppi voi myös lamaantua ristiriitatilanteessa täysin ja tulla helposti jyrätyksi. Jälkeenpäin hän saattaa miettiä, että olisi pitänyt sanoa niin ja näin.

Tiukkoihin vastakuitteihin on kuitenkin Viljamaan mukaan mahdollista oppia.

– Liikkeelle voi lähteä pienin annoksin. Jos olet hillitty introvertti, haasta itsesi sanomaan kerran päivässä oikealle tyypille oikeassa hetkessä takaisin. Hyvä harjoitus on myös se, että on kerran päivässä eri mieltä kuin muut. Jos kaikki muut valitsevat vaniljan, ota itse rommirusina, Viljamaa kuvailee jäätelövertauksin.

Itsensä puolustamista kannattaa opetella. Jos epäreilun kohtelun patoaa sisällensä, loukkaukset voivat Viljamaan mukaan kasautua psykosomaattisiksi oireiksi, kuten unettomuudeksi, päänsäryksi, vatsakivuiksi ja ahdistukseksi.

Ilmoita ilkeilystä työpaikalla

Jos ilkeilyä tapahtuu työpaikalla, vastakuittien lisäksi myös järeämmät keinot voivat olla tarpeen.

– Työpaikkakiusaamiseen kannattaa puuttua ja pitääkin puuttua. Muutaman vuoden takaisen #metoo-kampanjan myötä monilla työpaikoilla on häirinnän toimenpideohjelma ja henkilö, kenelle häirinnästä ja kiusaamisesta ilmoitetaan. Kynnys on madaltunut, mikä on hyvä. Asioita ei tarvitse yksin pohtia mielessään.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään tai kiusaamiseen saatuaan siitä tiedon.

Kiusaaminen voi olla myös epäsuoraa

Kiusaaminen ja häirintä voi olla ilkeiden kommenttien lisäksi myös epäsuoraa. Kiusattu voidaan saada tuntemaan itsensä tyhmäksi tai huonoksi lukuisin eri keinoin.

– Annetaan esimerkiksi liikaa, liian vähän töitä tai vääränlaisia töitä. Myös laiminlyönti, eristäminen, vähättely ja someryhmistä ulos jättäminen on kiusaamista, Janne Viljamaa luettelee.

Lue myös: Manipulointi heikentää itsetuntoa – näistä merkeistä tunnistat, että sinua manipuloidaan

Viljamaa painottaa, että kaikki, mikä itsestä tuntuu kiusaamiselta, on totta – vaikka kiusaaja kieltäisi asian.

– Hän [kiusaaja] voi myös saada helposti manipuloitua muita mukaansa, Viljamaa muistuttaa.

Sosiaalipsykologin mukaan paras keino silloin on pyrkiä tuomaan kiusaaminen julki. Aivan joka paikassa Janne Viljamaa ei itse silti lähtisi taistelemaan ilkeilijöiden kanssa. Erityisesti somessa hän jättää henkisen painin tietoisesti väliin.

– Somen kasvottomuus antaa alustan vihamielisyydelle. Siihen voi olla osallistumatta ja jakamatta ikävää tunnelmaa eteenpäin.

Juttua korjattu 22.9.: Jutun lopulla mainittiin virheellisesti sosiaalipsykologi Janne Viljamaa psykoterapeuttina.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Julkkikset

   Tuija Pehkonen joutui työpaikkakiusatuksi uransa alkuaikoina – kertoo ikävästä kokemuksestaan somessa: "Muistan, miten rikki olin"

2. Terveys

   Eevan, 39, elämässä ovat vuorotelleet masennus ja mania – työpaikkakiusaaminen vei pohjalle ja lopulta uuteen alkuun: "Opin, että aina on jokin keino, jolla kammeta ylös kuopasta"

3. Ihmissuhteet

   Onko työpaikallasi myrkyllinen ihminen? Testaa, kuinka paha tilanteesi on