Tutkimus: myötätunto ei uuvutakaan vaan voi suojata uupumukselta – tällä harjoituksella vahvistat myötätuntoa
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta. Myötätuntoisilla oli myös pienempi vyötärönympärys ja parempi kehonkoostumus. Omaa myötätuntoa voi kehittää erilaisin mindfulness-harjoittein.
Myötätunto sekoitetaan monesti empatiaan, joka voi uuvuttaa.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta. Myötätuntoisilla oli myös pienempi vyötärönympärys ja parempi kehonkoostumus. Omaa myötätuntoa voi kehittää erilaisin mindfulness-harjoittein.
Monesti kuulee sanottavan, että myötätuntoinen ihminen uupuu herkästi. Kun juttelee läheisten ja ystävien kanssa heidän rankoista kokemuksistaan ja eläytyy toisten kohtaamiin vaikeisiin tilanteisiin, uuvahtaakin itse.
Uuvuttava tekijä ei välttämättä ole myötätunto, vaan kenties empatia, kertoo toukokuussa 2024 väitellyt filosofian maisteri Iina Tolonen Oulun yliopistosta. Tolosen mukaan myötätunto sekoitetaan monesti empatiaan. Kun empatia on passiivista samastumista toisten ihmisten positiivisiin ja negatiivisiin tuntemuksiin, myötätunto on aktiivisempaa ja siihen liittyy vahva halu auttaa toista.
Myötätunnolla tarkoitetaan taipumusta havainnoida toisten kärsimystä, josta seuraa halu lievittää sitä. Kärsimyksen ei tarvitse olla kovin suurta, vaan se voi olla pientä ja arkista. Se voi olla esimerkiksi työkaverin stressaantuneisuutta ja kiireisyyttä tai yllättävä haaveri, kun kumppani lyö varpaansa tuolin jalkaan.
– Ihmisellä on vielä jossain määrin luola-aikaiset aivot. Kun samastut toisen kärsimykseen, aivosi eivät välttämättä ymmärrä sitä, että sinä itse et ole kärsijä, vaan se on tuo vieressä oleva toinen ihminen. Voi olla, että kun autamme kärsivää ihmistä jollain toiminnalla, aivot osaavat siinä kohtaa määritellä, että sinä et olekaan itse se kärsijä, Tolonen sanoo.
Myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta
Tolonen tutki keväällä 2024 valmistuneessa väitöskirjassaan myötätuntoa persoonallisuuden piirteenä ja selvitti myötätunnon yhteyttä nuorten ja keski-ikäisten aikuisten hyvinvointia kuvastaviin tekijöihin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että korkea myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta. Korkea myötätunto oli yhteydessä siihen, että oma työ koettiin palkitsevaksi ja vähemmän kuormittavaksi. Se oli myös yhteydessä tunteeseen, että voi vaikuttaa omaan työhönsä. Myötätunto linkittyi myös vähäisempään koettuun univajeeseen ja univaikeuksiin. Mahdollisista syy-seuraussuhteista ei kuitenkaan vielä voida tehdä tarkempia johtopäätöksiä.
Tolosen mukaan merkittävä löydös oli se, että korkean myötätunnon ja vähäisempien koettujen univaikeuksien yhteys säilyi riippumatta häiriötekijöistä, kuten alkoholin käytöstä, tupakoinnista ja vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta.
Myötätuntoisilla oli pienempi vyötärönympärys
Myötätuntoisilla henkilöillä oli tutkimuksen mukaan myös pienempi vyötärönympärys, kehon rasvaprosentti sekä rasvamassaindeksi, joka kuvaa kehon rasvamassan ja pituuden suhdetta.
– Tutkimuksen löydökset eivät ole kovin isoja, joten suuremmalla ja yleisemmällä tasolla ei voida vielä sanoa, miten myötätunto vaikuttaa oman työn ja unen kokemiseen sekä kehon koostumukseen. Aiemmat tutkimukset ovat näyttäneet, että myötätunto on yhteydessä esimerkiksi parempaan stressin säätelykykyyn, pienempään stressiin fyysisellä tasolla ja vähäisempiin masennusoireisiin, joten tutkimustulokset eivät olleet tässä mielessä kovin yllättäviä.
Tolosen mukaan tutkimuksen tuloksia voivat selittää myötätuntoisten ihmisten hyvä stressin säätelykyky sekä tunteiden säätely erilaisten myötätuntoharjoitteiden avulla.
Itsemyötätunnolla ei samanlaista yhteyttä kehon koostumukseen
Tolosen mukaan yksi yllättävä tutkimuslöydös oli se, että toisin kuin myötätunto, itsemyötätunto ei ollut yhteydessä parempaan kehon koostumukseen eikä myöskään huonompaan kehon koostumukseen.
Itsemyötätunto on persoonallisuuden piirre, johon liitetään ystävällisyys itseä kohtaan: itsemyötätuntoiset kohtelevat ja puhuvat itselleen ystävällisesti. He sietävät myös hyvin omia epätäydellisyyksiä ja epäonnistumisia, ja heillä on ymmärrys siitä, että kaikki ihmiset kokevat erilaista kärsimystä.
– Aiempien tutkimusten mukaan itsemyötätuntoiset henkilöt saattavat urheilla enemmän ja suhtautuvat terveellisesti ruokailuun. Oli yllättävää, että yhteyksiä kehon koostumukseen ei löytynyt.
Tolosen mukaan selitys voi olla siinä, että itsemyötätunto voi näkyä käyttäytymisessä monella tavalla. Esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen itsemyötätuntoinen saattaa lähteä kävelylle, sillä tietää liikunnan tekevän hyvää tai sitten hän on armollinen itselleen ja jää mieluummin sohvalle katsomaan telkkaria ja syömään suklaapatukan.
Myötätunto vahvistuu mindfulness-pohjaisilla harjoitteilla
Tolonen kertoo, että myötätunnon kasvattamisesta saattaisivat hyötyä henkilöt, joilla on lievää työn kuormitusta tai univaikeuksia. Tosin tämän väitteen vahvistamiseksi tarvitaan hänen mukaansa lisätutkimuksia. Erilaiset mindfulness-pohjaiset harjoitteet ovat hyvä keino kasvattaa myötätuntoa.
Yhdeksi hyväksi harjoitteeksi Tolonen mainitsee Rakastavan ystävällisyyden harjoituksen, jossa harjoitetaan myötätuntoa lähettämällä toivomuksia muille. Toivomuksia lähetetään ensin läheisille ihmisille, jonka jälkeen myötätunnon kohteista tehdään vähitellen ajan myötä hankalampia: toiveita lähetetään hyvän päivän tutuille, sitten neutraaleille henkilöille ja tämän jälkeen isoille yhteisöille tai koko maapallolle.
– Toivomuksia toistetaan hiljaa omassa mielessä. Niitä voi tehdä esimerkiksi bussimatkan aikana, lounastauolla tai ennen nukkumaanmenoa. Toivomuksen voi lähettää esimerkiksi omalle lapselle tähän tapaan: toivon, että olet terve tai toivon, että olet onnellinen.
Tolonen on itse käyttänyt reflektointiharjoitetta, jossa hän on pyrkinyt muuttamaan empatian myötätunnoksi.
– Esimerkiksi, jos joku alkaa itkeä, samastun itkuun ja silmäni alkavat herkästi kostua. Tällaisessa tilanteessa saatan miettiä, miksi minulle tuli tällainen reaktio ja olisiko parempi toimia vastaavanlaisessa tilanteessa seuraavalla kerralla eri tavalla.
Tutkimusten mukaan edistystä voi olla nähtävissä, jos myötätuntoharjoitteita tekee päivittäin noin 15 minuutin ajan. Harjoituksissa on tärkeintä säännöllisyys, ei välttämättä niiden kesto. Harjoitteiden avulla myötätunto voi kasvaa lyhyessäkin ajassa, muutamassa kuukaudessa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Oletko empaattinen vai myötätuntoinen? Toinen niistä uuvuttaa, toinen auttaa jaksamaan
Oikaisu 29.5.2024 kello 13.30: Iina Tolosen tutkintonimike korjattu tohtorista filosofian maisteriksi. Tolonen valmistuu tohtoriksi vasta syksyllä 2024.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous