Ensimmäinen ”epäterve” tapa: anna joidenkin kiistojen vain olla.
Itsetuntemus

Nämä ”epäterveet” tavat parisuhteessa saattavat oikeasti olla sille hyväksi

Selvittämättömiä erimielisyyksiä ja parisuhteen ulkopuolisia ihastuksia – näiden ei yleensä ajatella sisältyvän kukoistavaan rakkauselämään. Mutta ovatko jotkut huonoina pidetyt tavat sittenkin hyväksyttäviä ja jopa tärkeitä onnellisen suhteen saavuttamiseksi?
Teksti: Susanna Sarimaa Kuvat: iStock

1. Kaikkia erimielisyyksiä ei tarvitse ratkaista

Suhtautuminen riitoihin kielii siitä, miten parisuhde tulee onnistumaan. Näin toteaa tunnettu self-help kirjailija ja bloggaaja Mark Manson.

Monet eroavat parit yrittävät selvittää jokaisen ristiriidan, koska he kuvittelevat, ettei suhteessa pitäisi olla erimielisyyksiä. Onnelliset parit sen sijaan hyväksyvät ne ja ymmärtävät, ettei kumppanin kanssa voi olla koskaan kaikesta samaa mieltä eikä kaikki kumppanin käytöksessä milloinkaan miellytä.

Manson on perehtynyt parisuhdetutkimuksen gurun John Gottmanin päätelmiin, joissa on kiinnostava piirre: yli 40 vuotta naimisissa pysyneillä pareilla on ratkaisemattomia riitoja, joista on riidelty jopa vuosikymmeniä.

Joskus yrittäessään selvittää ristiriitoja, tulee luoneeksi vain enemmän ongelmia kuin ratkaisseeksi niitä. Jotkut taistelut eivät ole myöskään taistelemisen arvoisia.

Ja joskus paras strategia parisuhteeseen on vain elää menemään ja antaa myös toisen elää sellaisena kuin hän on.

2. Mielipiteensä voi sanoa, vaikka tietää sen loukkaavan

Monelle pariskunnalle seuraava tilanne on tuttu: toinen kysyy, näyttääkö hän hyvältä valitsemassaan asussa. Usein voi hyvillä mielin kehua kumppaninsa vaatetusta, mutta ei aina – joskus tekisi mieli ehdottaa jotakin muuta päälle pantavaa. Aika moni livauttaa valkoisen valheen, koska ei halua loukata toisen tunteita.

Mark Manson kannustaa kuitenkin tekemään toisin ja kertomaan totuuden niin makutuomarina kuin muutenkin.

”Vaimoni puuttuu myös minun epäkohtiini, ja se on tärkeimpiä kumppanini ominaisuuksia. Tietysti egoni ottaa silloin osumaa, ja monesti valitan ja yritän väittää hänelle vastaan. Mutta muutamaa tuntia myöhemmin yleensä myönnän hänen olleen oikeassa. Kumppanini tekee minusta paremman ihmisen, vaikka minua kiukuttaisi kuulla totuus.”

Esimerkiksi jos haluaa enemmän aikaa olla itsekseen, se pitää voida tunnustaa toiselle, ilman kumppanin syyttelyä. Toisen osapuolen taas on pystyttävä kuulemaan tämä tarve, vaikka se herättäisi ikäviä tunteita.

Jos suhteessa tärkeimpiä prioriteetteja on säilyttää hyvä mieli ja että kumppanista tuntuu aina hyvältä, silloin usein päätyy lopulta siihen, ettei kummastakaan tunnu enää hyvältä. Hankalatkin keskustelut ovat elintärkeitä, jos haluaa ylläpitää tervettä suhdetta, jossa toiseen luotetaan ja molempien tarpeet huomioidaan, Manson kiteyttää.

Lue: Kontrolloiva kumppani haluaa eristää uhrinsa muusta maailmasta – lopputulosta voidaan verrata panttivankeuteen

3. Ei tarvitse ajatella, että suhde kestää ikuisesti

”Kunnes kuolema meidät erottaa” on malli, joka moniin meihin on iskostettu jo lapsena romanttisista saduista. Kulttuurin kautta meitä kutsutaan ihannoimaan uhrautuvaa, kaiken kestävää rakkautta, Manson selittää.

”Se saa ihmisiä pysymään kumppaneiden kanssa, jotka kohtelevat heitä surkeasti ja luopumaan omista tarpeistaan.”

Tämä ideaali onnellisesta elämästä yhdessä loppuun saakka tekee kuitenkin osan pariskunnista onnettomiksi.

”Se saa ihmisiä pysymään kumppaneiden kanssa, jotka kohtelevat heitä surkeasti, luopumaan omista tarpeistaan ja jopa identiteetistään.”

Joskus onkin paras ratkaisu lopettaa ajoissa suhde, ennen kuin siitä tulee liian vahingoittava. Kun suhteen päättymisen mahdollisuus alun perin jo yhdessä tiedostetaan ja hyväksytään, pystyy luomaan tarpeellisia rajoja ja auttamaan itseä ja kumppania kasvamaan.

Meillä ei ole riittävästi syytä pyrkiä kehittymään ihmisenä, jos ajattelemme kumppanin olevan itsestäänselvyys ja rinnallamme joka tapauksessa. Siitä ajattelusta seuraa helposti molemmin puolin jämähtäminen paikoilleen.

4. Ihastuminen on sallittua

Monille käy jossain vaiheessa niin, että joku muu kuin oma kumppani herättää kiinnostuksen ja ihastumisen tunteita. Usein siitä koetaan syyllisyyttä, toteaa Mark Manson. Hän saa jatkuvasti viestejä ihmisiltä, jotka potevat huonoa omaatuntoa parisuhteen ulkopuolisista ihastuksistaan.

Luontomme on sellainen, että useat ihmiset voivat herättää ihastuksen samaan aikaan. Se on vain biologiaa. On lähes väistämätöntä, että sitoutuneinkin kumppani viehättyy joskus jostakin toisesta kuin omasta puoliskostaan.

Emme pysty kontrolloimaan ajatuksiamme ja tunteitamme koko aikaa. Mutta se mitä pystymme hallitsemaan, ovat tekomme. Niissä uskollisuus punnitaan.

Ihastumisten voi antaa tulla ja mennä kuin tuulen, joka tyyntyy aikanaan.

5. Ota etäisyyttä kumppanista

Monilla meistä on kokemus ystävästä, joka mystisesti katoaa alettuaan seurustella. Hän jättää harrastukset ja illanvietot kavereiden kanssa väliin, kun parisuhteesta, ja usein myös oman kumppanin kiinnostuksen kohteista, tulee yhtäkkiä elämän sisältö. Katoaminen on sääli ystäville, mutta haaste myös katoajalle itselleen.

Romanttisten tunteiden kieputuksessa pariskunta luo yhteistä identiteettiä, mutta samassa rytäkässä oma identiteetti hiljalleen hukkuu, Mark Manson kirjoittaa.

”Muista, mitkä asiat tekivät sinusta juuri sinut ja viehättivät kumppaniasi, ennen kuin olitte yhdessä.”

Etäisyyden ottaminen kumppanista ei ole huono tapa, vaan ihan terveellistä. On tärkeää osoittaa parisuhteessa itsenäisyytensä sekä pitää yllä aiempia kiinnostuksen kohteitaan ja ihmissuhteitaan. Kannattaa vaalia myös täysin omia ystävyyssuhteita, pariskuntaystävien ohessa.

Ja aika ajoin ovat paikallaan retket ja matkat ihan omin päin.

X