Olen ylpeä – itsestäni! Psykologi kertoo 3 keinoa, joiden avulla opit olemaan tyytyväisempi itseesi

Pienikin saavutus voi tuntua ylpeyden aiheelta, kun elämän peruspilarit ovat kunnossa. Kysyimme psykologilta, kuinka pienistäkin arjen voitoista voi saada onnistumisen tunteen.

Olen ylpeä itsestäni. Milloin olet viimeksi sanonut niin?

Ylpeys saattaa kuulostaa monen korvaan negatiiviselta asialta, mutta termi sekoitetaan usein ylpeilyyn. Ne ovat kuitenkin kaksi, toisistaan merkittävästi eroavaa asiaa, eikä itsen tai muiden ylpeyttä tulisikaan kokea epämiellyttävänä asiana.

– Oma ylpeys kumpuaa jostakin hyvästä. Ylpeilevän vireystila taas ei ole hyvä, ja silloin ihminen haluaa sanomisillaan käyttää muita oman vajavaisen olonsa helpottamiseen, psykologi-psykoterapeutti Lauri Mannermaa selittää.

Omista saavutuksistaan ylpeänä oleminen niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin saattaa tuntua vaikealta, sillä monella on tapana jahdata aina jotakin suurempaa. Saavutettujen virstanpylväiden kohdalle pysähtyminen voi jäädä, kun katse on jo seuraavassa maalissa.

Mannermaan mukaan taustalla voi usein olla hieman vinksallaan oleva perustila, joka on kiristynyt ylivireyden tai stressin puolelle. Silloin ylpeyden kaltaisen tunteen kokeminen ei onnistu.

– Kun sisäinen tila on ylivireinen, se heijastuu jatkuvaan tekemiseen. Ihminen on jatkuvasti varuillaan ja odottaa, että jotain tapahtuu. Esimerkiksi työelämän saavutukset eivät riitä korvaamaan sisäistä rauhatonta oloa, ja tilanne on epätasapainoinen, hän sanoo.

Pienissä tavoitteissa on viisauden alku

Mikä tahansa asia voi olla ylpeyden aihe. Ylpeyttä voi tuntea vaikkapa ensimmäisen leuanvedon onnistumisesta salilla, kodin imuroinnista, tietokilpailun voitosta, juoksulenkistä tai työprojektin loppuun saattamisesta.

Pienten tavoitteiden asettamisessa asuukin viisauden alku.

– Jos haluaa olla astronautti tai prima ballerina, tavoitteen saavuttaminen voi olla vaikeaa. Myös realististen tavoitteiden saavuttamisesta saa olla ylpeä, eikä ole väliä, onko salilla vedetty yksi vai sata leukaa. Jos epärealistinen tavoite ei onnistu, silloin myös luovuttaa helpommin, Mannermaa sanoo.

Jos saavutettu kyykkytavoite tai ylennys eivät tunnu missään, on syytä pysähtyä miettimään, mistä tyytymättömyys kumpuaa. Syy voi löytyä pintaa syvemmältä, esimerkiksi läheisten ihmissuhteiden puutteesta, tai kokemuksesta siitä, ettei ole riittävä tai hyvä. Kun sisäinen perustila on hyvä, saavutuksista muodostuva ylpeys on puhtaimmillaan.

– Kun lähimpien ihmissuhteiden, ammatillisten asioiden, unen, liikunnan sekä ravinnon kaltaiset elämän peruspalikat ovat järjestyksessä, ne tukevat sisäistä tasapainoa ja tyytyväisyyttä. Sen kautta syntyy ylpeänä olemisen kyky, Mannermaa sanoo.

Noteeraa myös muut

Sisäisen tasapainon lisäksi kanssaihmisiltä tuleva positiivinen palaute auttaa luomaan uskoa itseen sekä näkemään omat saavutukset paremmassa valossa.

Mannermaa kannustaakin antamaan hyvää palautetta muille sekä olemaan avoin tunnustusten vastaanottamiselle. Läheiseltä saatu positiivinen kommentti voi toimia taikasanan tavoin.

– Annamme tunnustusta toisillemme aivan liian vähän. Pienelläkin noteerauksella voi saada järkyttävän paljon aikaan, olipa kyseessä sitten kilpailun voitosta onnittelu tai kehu siitä, että toinen näyttää hyvältä uusissa farkuissaan, hän lopettaa.

”Olen ylpeä itsestäni” – 3 keinoa, joiden avulla opit olemaan tyytyväisempi itseesi

1. Aseta pieniä tavoitteita. Niiden saavuttaminen on paitsi realistista, myös helpompaa.
2. Jokaisella saavutuksella on tarina. Muista siis se matka, jonka olet kulkenut tavoitteeseesi pääsemiseksi.
3. Kerro saavutuksestasi läheiselle. Ulkopuolelta tuleva tunnustus helpottaa myös sisäisen ylpeyden tunteen saavuttamista.

Lue myös:

Jenni Janakka perusti Röyhkeyskoulun, koska naisten on päästävä eroon turhasta vaatimattomuudesta: ”Sano ylpeästi ja voimalla se, mikä on tärkeää”

Sipe Santapukki on ylpeä yhdestä piirteestään: ”Minussa ei ole moralistin vikaa”