Itsetuntemus

Oliko sinulla vaikea lapsuus? Vapaudu lapsuustraumojen taakasta – 6 askelta kohti onnellisempaa aikuisuutta

Lapsuus vaikuttaa persoonallisuuteen, mutta vaikean lapsuuden vangiksi ei tarvitse jäädä. Lue, miten menneisyyden hyväksyminen, puhuminen ja itsetunnon tietoinen vahvistaminen auttavat selviytymään traumoista.

Teksti:
Janica Brander
Kuvat:
Istock

Muista rakastaa itseäsi.

Lapsuus vaikuttaa persoonallisuuteen, mutta vaikean lapsuuden vangiksi ei tarvitse jäädä. Lue, miten menneisyyden hyväksyminen, puhuminen ja itsetunnon tietoinen vahvistaminen auttavat selviytymään traumoista.

Rankoistakin lapsuuskokemuksista on mahdollista selviytyä. Ne voi parhaassa tapauksessa kääntää jopa vahvuuksiksi. Lapsena padotut tunteet voi vapauttaa turvallisesti terapiassa.

Listasimme 6 askelta kohti lapsuustraumoista vapaata, onnellista aikuisuutta:

1. Yritä hyväksyä menneisyytesi

Lapsuuttaan ei voi muuttaa, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Menneisyyden hyväksyminen ei tarkoita sitä, että ohittaisit väärät teot. Tapahtumien hyväksyminen on kuitenkin tärkeä askel kohti toipumista.

Tapahtuneen hyväksyminen ei tarkoita aina anteeksiantamista. Kaikkea ei tarvitse antaa anteeksi, etenkään, jos väärintekijä ei osoita katumusta ja jopa syyllistää uhria.

Anteeksiannon pitäisi tuntua hyvältä. Sitä ei tule tehdä vain siksi, että kaltoinkohtelijalle tulisi parempi olo, vaikka hän olisi oma vanhempi. Näin toteaa psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Katriina Järvinen kirjassaan Kaikella kunnioituksella – Irti vanhempien vallasta.

Järvisen mukaan anteeksiantamattomuus on kuitenkin eri asia kuin katkeruus. Voit todeta hyväksyvästi, että lapsuudessani tapahtui vääryyksiä, joita en halua antaa anteeksi, mutta en ole enää uhri.

Lue myös: Annatko helposti anteeksi vai katkeroidutko? Tämän se sinusta kertoo

2. Mieti, miten lapsuus on vahvistanut sinua

Se mikä ei tapa, vahvistaa. Sananlasku on laiha lohtu vaikeiden traumojen kanssa kamppailevalle, mutta siinä on myös totuuden siemen. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen toteaa blogiartikkelissaan, että traumasta selviytyminen voi olla kasvattava ja kypsyttävä kokemus.

Kypsyminen ei tarkoita menneisyyden kieltämistä tai tekopositiivisuutta. Rankka lapsuus voi kuitenkin tehdä ihmisestä empaattisen, ymmärtäväisen ja vahvan. Kokemustesi ansiosta sinulla voi olla voi olla keinoja kohdata vaikeuksia ja antaa muille vertaistukea.

Lue myös: Näin masennus voi tehdä sinusta vahvemman ihmisen

3. Älä katso itseäsi lapsuuslasien läpi

Lapsuuden vaikutus ihmisen persoonaan ja itsetuntoon on kiistaton. Lapsuuden ei kuitenkaan tarvitse määrittää loppuelämääsi.

On tärkeää, että käsittelet menneisyyttäsi jollain tavalla: terapiassa, omassa mielessäsi, kirjoittamalla tai puhumalla ystäville. Etsi silti muitakin mielenkiinnon- ja huomionkohteita, jotta et jumiudu lapsuuden vatvomiseen.

Älä mieti jatkuvasti, millaisia negatiivisia piirteitä lapsuus on jättänyt sinuun. Anna arvo onnenpotkuille, saavutuksille ja ihanille ihmisille elämässäsi. Muistuta itseäsi siitä, että olet nyt aikuinen. Edessä on runsaasti vuosia, jotka voivat olla täysin erilaisia kuin lapsuutesi.

Lue myös: 9 asiaa, jotka paljastavat, onko sinulla aidosti hyvä itsetunto

4. Ota vastuu tunteistasi ja teoistasi

Tekojaan ja reagointitapojaan ei kannata perustella loputtomasti raskaalla lapsuudella. Menneisyys määrittää sinua niin kauan, kun vetoat siihen kohdatessasi ongelmia.

Vaikean lapsuuden kokeneen on hyvä tiedostaa, miten historia vaikuttaaa tunteisiin ja toimintatapoihin. Tiedostamisen jälkeen on siirryttävä eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että otat vastuun tunteistasi, teoistasi ja valinnoistasi.

Jos huomaat sortuvasi jatkuvasti haitalliseen toimintamalliin, älä selittele sitä lapsuustraumoilla, vaan pysähdy. Mieti konkreettisia keinoja, jotka auttavat sinua toimimaan eri tavalla.

Vaikka lapsuudenkodissasi olisi huudettu ja heitelty tavaroita, sinun ei tarvitse riehua. Voit purkaa aggression liikuntaan tai ottaa kylmän suihkun. Jos toimintasi vahingoittaa itseäsi tai muita, siihen pitää ehdottomasti hakea apua.

Lue myös: Tunteiden tikapuut auttavat ymmärtämään sisintäsi – tunnista, missä kohtaa tunne-elämääsi olet

5. Etsi hyvä terapeutti

Jos lapsuudenkokemukset aiheuttavat masennusta, ahdistusta tai vaikeuttavat arjesta selviytymistä, tunteiden kanssa ei kannata painiskella yksin. Terapia ei muuta mennyttä, mutta se antaa voimaa tapahtumien tarkasteluun.

Sopiva terapiatyyli ei löydy aina heti. Yhdelle sopii analysoiva psykoterapia, toiselle käytännöllisempi kognitiivinen suuntaus, kolmannelle ryhmäterapia. Sopivan terapeutin löytämisessä voi kestää, mutta se kannattaa. Hyvä terapeutti auttaa vapauttamaan kipeät tunteet ja antaa työkaluja niiden hallintaan

Psykoterapeutti ja psykologi Matti Vesterinen listaa Psykoterapia-lehden artikkelissa piirteitä, joita lapsuustraumoja työstävällä terapeutilla pitäisi olla. Näitä ovat:

  • Pysyvyys. Potilaan on tunnettava, että terapeutilla on aikaa hänelle. Hoitosuhteen jatkuvuus ei saa tuntua uhatulta. Terapeutti ei saa vaikuttaa kärsimättömältä tai kyllästyneeltä.
  • Toivo. Terapeutin on luotava ja ylläpidettävä toivoa siitä, että terapia auttaa. Jonain päivänä asiat tuntuvat ymmärrettävämmiltä ja helpommilta.
  • Sietäminen. Terapeutin on kestettävä sitä, että potilas kohdistaa häneen rankat tunteensa. Terapeutin on otettava tunteet vastaan, kunnes potilas jaksaa kannatella niitä itse.

Terapian kesto voi vaihdella potilaan tarpeista riippuen 2030 kerran lyhytterapiasta useiden vuosien hoitosuhteeseen. Terapiaan voi hakeutua itsenäisesti tai Kelan tukemana. Lisätietoa terapiaan pääsystä, hinnoista ja terapiamuodoista saa Suomen mielenterveysseurasta.

Lue myös: Terapia liian kallista? Näin saat apua edullisesti tai jopa ilmaiseksi

6. Rakasta, lohduta ja helli itseäsi

Lapsuudessa kovia kokenut voi hakea turvaa aikuisena niin kiivaasti, että hän takertuu muihin. Kaltoin kohdeltu ihminen voi myös kieltää itseltään kaiken hyvän, koska ei usko olevansa sen arvoinen.

Terve itsetunto syntyy kyvystä rakastaa ja hyväksyä itsensä. Hyväksyntää ei kannata hakea ulkopuolelta, eikä itseään saa kohdella julmasti.

Itsensä rakastamista voi oppia terapiassa, mutta myös yksinkertaisten kotiharjoitusten avulla. Jos huomaat soimaavasi itseäsi, käännä sisäinen puheesi kannustavaksi. Voit sanoa itsellesi ääneen, että ”olen arvokas ja ihana” ja listata vahvuutesi.

Anna itsesi itkeä vapaasti. Voit kietoa kädet ympärillesi halaukseen, silittää ja lohduttaa itseäsi. Tee myös säännöllisesti asioita, joista nautit. Anna itsellesi niihin lupa, vaikka et olisi saavuttanut mitään erityistä.

Lue myös: Olet rakkauden arvoinen -uskalla rakastua ja rakastaa

Lähteet: Lasinen lapsuus, Markkuojanen.com, Suomen mielenterveysseura, Tehy-lehti, Yourtango ja Katriina Järvinen: Kaikella kunnioituksella – Irtiottoja vanhempien vallasta (2014, Kirjapaja)

X