Itsetuntemus

Jos pelosta haluaa eroon, onko oikea keino mennä sitä kohti? Asiantuntija: ”Oma uskomus pitää haastaa”

Jos pelkää jotain, pitääkö oma pelko vain kohdata? Onko pelon kohteen välttelystä haittaa? Kysyimme psykologilta.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Istock

Pelko voi juontaa lapsuuden ikävistä kokemuksista, mutta se voi olla myös opittua.

Jos pelkää jotain, pitääkö oma pelko vain kohdata? Onko pelon kohteen välttelystä haittaa? Kysyimme psykologilta.

Psykologi, kouluttajapsyko­terapeutti Katja Myllyviita kertoo, mistä pelot syntyvät ja kannattaako niitä vältellä. Onnistuuko pelon voittaminen altistamalla itsensä sen kohteelle?

Lue myös: Hammaslääkärissä käynti laukaisi Outissa, 47, paniikkireaktion – pelon hoitoon erikoistunut lääkäri voitti lopulta luottamuksen: ”Taannun yhä hoitotuolissa lähes lapsen tasolle”

Mistä pelot syntyvät?

Ihmiselimistön herkkä uhkajärjestelmä on ollut lajimme selviytymisen kannalta elintärkeä. Ikiaikainen järjestelmämme ei kuitenkaan tiedä, että elämämme on nykyään turvallisempaa kuin esi-isillämme. Se saattaa reagoida pelolla tilanteissa, jotka eivät oikeasti ole vaarallisia. Osalla se tekee niin hyvinkin pienestä.

Pelko voi juontaa lapsuuden ikävistä kokemuksista, mutta se voi olla myös opittua. Vanhemmat voivat hyvää tarkoittavalla varoittelullaan siirtää lapsilleen omia pelkojaan.

Pelko muuttuu tarpeellisesta tunteesta haitalliseksi, jos se alkaa rajoittaa elämää ja estää tekemästä asioita, joita haluaisimme.

Lue myös: Yllättävä ratkaisu auttoi Paula Lainetta, 64, voittamaan koirapelkonsa: ”Eläinrakkauteni on voimakkaampi kuin pelkoni”

Miksi pelottavaa asiaa ei kannata vältellä?

Pelon välttely ylläpitää uskomusta, että pelon kohde on oikeasti vaarallinen. Se ylläpitää ja voi pahentaa pelkoa, ja tunne voi laajeta. Aiemmin esimerkiksi tietynlaisia koiria pelännyt ihminen voi alkaa pelätä kaikkia koiria ja kenties yleensä eläimiä.

Pelko on tunne, johon järkipuhe ei auta. Jotta pelon voittaminen on mahdollista, oma uskomus pitää haastaa. Se onnistuu vain kohtaamalla pelon aiheuttaja eli altistamalla itsensä pelon kohteelle.

Pelko aiheuttaa ahdistusta ja laukaisee kehossa epämiellyttäviä tuntemuksia. Altistamisen tavoitteena on saada kokemuksia siitä, etteivät tuntemukset ole vaarallisia.

Lue myös: Uimaopettajan oivallus auttoi Miiaa, 51, voittamaan pelkonsa painaa pää veden alle: ”Isossa altaassa pelkoni paisui paniikiksi”

Miten pelko kohdataan turvallisesti?

Altistaminen tapahtuu portaittain etenemällä vähän pelottavista tilanteista pelottavampiin niin, että pelko pysyy koko ajan siedettävänä. Ensin voidaan katsella pelon kohteesta kuvia, sitten videoita ja siirtyä tutustumaan kohteeseen turvallisen välimatkan päästä, ehkä turvallisen ihmisen seurassa.

Tulevaisuudessa altistamisessa voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin myös virtuaalitodellisuutta.

Altistamisessa edetään omassa tahdissa ja sallivalla asenteella. Häpeä ja itseruoskinta pahentavat tilannetta. Kohtaamisten välissä ei kannata pitkää taukoa, jotta hyvät, onnistumisen kokemukset vahvistuvat aivoissa.

Lisää aiheesta Katja Myllyviidan teoksessa Tunne tunteesi.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Älä anna ikääntymisen ahdistaa – 7 tapaa lievittää vanhenemisen pelkoa

X