Siivoaminen oli Riikalle lapsena niin rakasta, että jo 6-vuotiaana hän ilmoitti sen haaveammatikseen.
Siivoaminen oli Riikalle jo lapsena poikkeuksellisen rakasta.
Itsetuntemus

Riikka, 40, sai loistoidean ja tarjoaa nyt sosiaalista siivousta: ”Puhuimme asiakkaan elämäntilanteesta samalla, kun jynssäsin kylpyhuonetta”

Siivoaminen voi tuntua ylivoimaiselta kiireisessä arjessa tai silloin, kun asunto täyttyy yllättäen peritystä tavarasta. Ammattilaisen kanssa se voi olla helpompaa – ja samalla tuulettuu mieli.
Teksti: Terhi Harper Kuvat: Heli Hirvelä ja Riikka Hurri

Pohjois-Helsingin Tapaninvainiossa kello on yhdeksän aamulla, kun siivousalan yrittäjä Riikka Sarjo, 40, painaa omakotitalon ovikelloa. Se on vain muodollisuus, yhtä hyvin Riikka voisi astua vain sisään perheen kotiin, jonka luona hän vierailee noin kerran kuukaudessa.

Eteisessä Riikkaa odottaa Susan, jonka kotia he siivoavat yhdessä seuraavat kolme tuntia. Urakka alkaa imuroinnilla, siitä edetään raivaustöihin perheen 2- ja 5-vuotiaiden poikien huoneisiin ja lopuksi käydään läpi kodinhoitohuoneen pyykkivuori, siistitään keittiö ja pestään vessa.

”Älä sitten siivoa minua varten”, Riikka muistutti Susania ennen ensimmäistä käyntiään. Työnsä kautta hän tunnistaa monen suomalaisen poteman kotihäpeän, joka on usein ylisukupolvista.

– Rima kodin siisteydestä voi olla ko­rkealla jo lapsuudenkodista alkaen. Sekaiseen kotiin ei haluta kutsua vieraita. Oma äitini siivosi aina koko kodin ennen kuin vieraat kutsuttiin kylään. Nykyään sosiaalisessa mediassa Instagram on pullollaan puhtaita ja kauniita koteja, joissa arjen sotkut on rajattu kuvan ulkopuolelle.

Susanin mukaan alun hienoinen häpeä oman kodin sotkuisuudesta on vaihtunut helpotukseen siitä, että koko asuntoa ei tarvitsekaan siivota yksin. Armollisuus itseä kohtaan on kasvanut. Kolmessa tunnin siivoaminen kahden ihmisen voimin tuo yllättävän paljon tuloksia.

– Riikka huomaa monia juttuja, jotka minulta jäävät katveeseen. Hän pyyhkii sormenjäljet ruokailuhuoneen seinästä ja imuroi sekä pyyhkii duplolaatikot. Lisäksi Riikka petaa poikien sängyt. En itse käytä siihen aikaa, vaikka pidänkin siitä, että koti on järjestyksessä.

Riikka ilmoitti jo kuusivuotiaana vanhemmilleen, että hän ryhtyisi aikuisena siivoojaksi.

– Lapsuudenkodissani sain tiskata, siivota ja osallistua kodin töihin niin paljon kuin halusin. Isovanhempien luona leikin mieluiten rikkala­piolla ja harjalla. Teini-iässä veivasin omassa huoneessani huonekalut lähes viikoittain uuteen järjestykseen, tai vaihdoin huonejärjestystä kokonaan.

Toisinaan Riikka ja hänen kaverinsa järjestelivät vuorotellen kunkin huoneen ja juttelivat samalla päivänpolttavista aiheista.

Riikka tietää, että lapsiperheissä siivoaminen on helposti tavaran keruuta ympäri taloa. – Moni kokee painetta siivota ennen siivoojan tuloa, mutta kiellän asiakkaitani tekemästä niin.

Riikka tietää, että lapsiperheissä lelut ja tavarat levittäytyvät helposti ympäri asuntoa. – Moni kokee painetta siivota ennen siivoojan tuloa, mutta kiellän asiakkaitani tekemästä niin.

Riikka valmistui sosionomiksi vuonna 2009. Töissä päiväkodissa lastentarhanopettajana kului noin seitsemän vuotta, kunnes hälinä ja kiire vaihtuivat lastenhoitajan tehtäviin asiakasperheissä.

Omista hankaluuksista liikeidea: sosiaalinen siivoaminen

Kun esikoisen kanssa oli kulunut neljä vuotta kaksin, vuonna 2016 Riikka tapasi nykyisen puolisonsa. He saivat lapsen vuonna 2020, ja vuonna 2021 Riikka sai ultrassa kuulla odottavansa kaksosia.

Kun kaksostytöt olivat vielä vauvaiässä, Riikan puoliso sairastui vakavasti ja joutui kahdeksi kuukaudeksi sairaalaan.

– Hoidin yksin kodin ja lapset. Kaupunki tarjosi keskustelu- ja lastenhoitoapua, mutta olisin kaivannut eniten apua kodin siivouksessa. Puhuminen kevensi sydäntäni hetkellisesti, mutta sotkut ja tavararöykkiöt eivät hävinneet mihinkään.

Kaaos kodissa laski mielialaa.

– Siivoaminen on aina ollut minulle terapeuttista ja meditatiivista toimintaa. Kun kodin saa järjestykseen, asiat loksahtelevat paremmin paikoilleen myös mielessä.

Riikka tuntee itsensä. Jos kotona paperipinot ja tavaravuoret alkavat kertyä, se kertoo omasta väsymyksestä ja siitä, että on aika höllätä.

”Arkeani olisi helpottanut, jos joku olisi juttelun lomassa siivonnut puolestani.”

Kaupungilta Riikka pyysi myös siivousapua, mutta puoliso ehti palata sairaalasta kotiin ennen kuin kielteinen päätös saapui.

– Silloin mietin, että kukahan ne kriteerit mahtaa täyttää? Arkeani olisi helpottanut paljon, jos joku olisi joskus juttelun lomassa siivonnut puolestani tai yhdessä kanssani. Samalla aloin pohtia, että tuskin olen ainoa lapsiperheen äiti, joka elää samankaltaisessa tilanteessa.

Oma hankala tilanne sai Riikan pohtimaan uudenlaista liikeideaa. Sormet syyhysivät siivoamaan, mutta mitäpä jos sen yhteydessä voisi myös auttaa erityisesti äitejä ja perheitä voimaan paremmin? Hän perusti oman, sosiaalista siivousta tarjoa­van yrityksen.

Sosiaalinen siivous sisältää paljon kuuntelemista ja kohtaamisia. Tämän vuoksi Riikka on halunnut rajoittaa asiakasmäärän enintään kahteen päivässä. Kiireisintä aikaa on joulukuun lisäksi kevät, kun auringonvalo paljastaa pölyn ja lian.

Yhdessä siivoaminen murtaa yksin pärjäämisen eetosta

“Kuivausrumpu on joskus tarpeen, mutta itse ripustan puhtaat vaatteet suoraan koneesta narulle kuivumaan. Silloin ne voi viikata sileänä kaappeihin!” Riikka vinkkaa Susanille kodinhoitohuoneesta.

Kaksin saa tehtyä a­sioita, jotka yksin jäisivät tekemättä.

Kaksin saa tehtyä a­sioita, jotka yksin jäisivät tekemättä.

Toinen päivän vinkki on se, että ikkunat saa kiiltäviksi myös pelkällä fairyvedellä ja kuivalla mikrokuituliinalla.

Lapsiperheet eivät ole ainoita, joissa tarvitaan ammattilaisen apua. Vastikään Riikka vei imurinsa kerrostaloasuntoon, jota hän siivosi asiakkaan kanssa.

– Mies oli eronnut ja joutunut muuttamaan sotkuiseen asuntoon, jota ei ollut siivottu. Puhuimme hänen uudesta elämäntilanteestaan samalla, kun jynssäsin likaista kylpyhuonetta puhtaaksi. Lopuksi asiakas totesi, että siivouksella voi todellakin olla mieltä parantava vaikutus.

”Keskustelujen ansiosta olen oppinut olemaan armollisempi.”

Riikka tunnustautuu puheliaaksi ihmiseksi, jonka on helppo ottaa kontaktia toisiin. Joskus aiheissa sukelletaan syviin vesiin, mikäli asiakas niin tahtoo. Useimmiten Susan ja Riikka puhuvat siivotessaan työstä, lapsista ja parisuhteesta – siitä, mikä kulloinkin on mielen ja sydämen päällä. Riikka kuuntelee, kannustaa ja kysyy. Vaikeistakin asioista on helpompi huikata toiselle siivoamisen lomassa.

– Koen, että olen keskustelujen ansiosta oppinut olemaan armollisempi itselleni. Tiedän myös, että keskustelut jäävät kodin seinien sisäpuolelle, Susan kertoo.

Riikka uskoo yhdessä siivoamisen murtavan yksin pärjäämisen vahvaa eetosta. Kun työelämän, parisuhteen ja lapsiperheen haasteista voi puhua toiselle ääneen ilman tuomituksi tai hylätyksi tulemisen pelkoa, mielen kuorma kevenee.

Asiakkaat ottavat Riikkaan yhteyttä useimmiten sosiaalisen median kautta. – Moni kokee helpotusta siitä, että siivoojan saapuessa kotiin ei itse tarvitse lähteä muualle siksi aikaa.

Asiakkaat ottavat Riikkaan yhteyttä useimmiten sosiaalisen median kautta. – Moni kokee helpotusta siitä, että siivoojan saapuessa kotiin ei itse tarvitse lähteä muualle siksi aikaa.

Susanin ja Riikan seuraavat siivoustreffit on sovittu joulunaluspäiviin.

– Kovasti kutkuttaisi laittaa makuuhuoneen vaatekaapit järjestykseen. Saatan tosin joutua jääväämään itseni ja pysyttelemään olohuoneen puolella, sillä en halua tietää, mitä kaikkia unohduksiin jääneitä vaatteita Riikka lennättää kierrätyssäkkiin, Susan sanoo.

Yhdessä siivoaminen on opettanut Susanin harjoittelemaan avun pyytämistä ja vastaanottamista. Kaikkeen ei tarvitsekaan revetä yksin.

– Kun Riikka lähtee meiltä, koen iloa siitä, että koti on taas hetken aikaa siisti.

Sanna Koskinen on tavaravalmentaja

Kodin ja tavaroiden järjesteleminen yksin voi olla liian raskasta myös silloin, jos tavarakuorma on tullut elämään yllättäen ja suistanut arjen kaaokseen.

Tämän tietää ammattijärjestäjänä toimiva joensuulainen Sanna Koskinen. Hän on parhaillaan auttamassa asiakastaan selvittämään iäkkään vanhemman kuoleman jälkeen syliin langennutta kolmen perikunnan jäämistöä.

Kun asuinneliöt täyttyvät parveketta myöten ylimääräisestä irtaimistosta, tilanne voi tuntua ahdistavalta ja lamaannuttavalta. Sannan asiakasta tavarat ovat seuranneet uniinkin, eikä hänen tee mieli kutsua ystäviä kylään kaaoksen keskelle.

Läheiselle ihmisille kuuluneiden tavaroiden siivoaminen voi nostaa pintaan surua ja kaipausta. Pelkästään sureminen vie voimia, ja samassa yhteydessä pitäisi vielä löytyä voimia päätösten tekemiseen – kuten raaskiiko vaikkapa huonoon kuntoon menneen, äidin vanhan morsiushunnun heittää pois.

Muutamista tärkeistä esineistä Sannan asiakas on ottanut valokuvan ennen kuin on pannut ne pois.

Perintökuorman siivoaminen

”Apua, mistä aloittaisin!” on Sannan mukaan monen ensimmäinen ajatus perintökuorman yllättäessä.

Sanna havahtui kymmenisen vuotta sitten pohtimaan, mitä omalle irtaimistolle ja tärkeille papereille tapahtuisi, jos jotakin peruuttamatonta kävisi itselle tai puolisolle.

Hänen oma äitinsä oli jäänyt 1990-luvun alussa leskeksi neljän lapsen kanssa, kun isä menehtyi syöpään.

– Tajusin, että äitihän oli ollut saman ikäinen kuin itse olin tuossa kohtaa. Muutama vuosi tämän jälkeen aloin karsia tavaraa kodissani ja laitoin tärkeät paperit talteen ja järjestykseen. Tämä vapautti aikaa ja energiaa omaan elämääni niin paljon, että vuonna 2018 kävin ammattijärjestäjän koulutuksen ja perustin yritykseni, Sanna muistelee.

Hänen asiakkaansa on tyypillisesti 35–55-vuotias nainen, joka on herännyt miettimään nurkkiin kertynyttä tavaramääräänsä.

– Joku saattaa puhua kuolinsiivouksesta, mutta itse puhun elämänsiivouksesta; arki helpottuu, kun omat tavarat ja paperit on käyty läpi. Ja jos jotakin äkillistä tapahtuisi, läheisten työ helpottuu esimerkiksi poismenon jälkeen.

Iäkkäiden vanhempien kanssa siivoaminen – Sannan vinkki

Ammattijärjestäjä voi auttaa paitsi kodin järjestelyssä, myös herätellä asiakasta pohtimaan omaa suhdettaan tavaraan. Mitä tapahtuu, jos siitä päästääkin irti – voisiko se vapauttaa voimavaroja?

– Oikeita vastauksia ei ole, ja asiakas tekee lopulta aina päätöksen siitä, mitkä tavarat lähtevät ja mitkä jäävät.

Järjestämättömät tavarat kuormittavat mieltä. – Moni asiakas kokee saaneensa järjestelyn myötä lisää virtaa elämäänsä. Jos joku haluaa jatkaa järjestelyä itsenäisesti tai yhdessä kanssani, koen onnistuneeni työssäni, Sanna kertoo.

Järjestämättömät tavarat kuormittavat mieltä. – Moni asiakas kokee saaneensa järjestelyn myötä lisää virtaa elämäänsä. Jos joku haluaa jatkaa järjestelyä itsenäisesti tai yhdessä kanssani, koen onnistuneeni työssäni, Sanna kertoo.

Joskus tavaraa on karsittava nopeassa aikataulussa esimerkiksi äkillisen muuton tai läheisen kuoleman yhteydessä. Moni Sannan asiakas on verrannut perintökuorman setvimistä surutyön ohessa urheilusuoritukseen, josta täytyy palautua ennen seuraavaa kertaa.

Asiakkaina on myös heitä, jotka haluavat pyytää Sannalta apua omien vanhempien tavaroiden läpikäymisessä ennakkoon. Jos elämänsiivouksen puheeksi ottaminen esimerkiksi omien iäkkäiden vanhempien kanssa tuntuu hankalalta, Sanna neuvoo lähestymään asiaa omasta näkökulmasta.

– Vuodenvaihteen lomat voivat olla hyvä ja kiireetön ajankohta ottaa aihe puheeksi. Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi kertomalla omasta innostuksesta tavaran karsimiseen – ja edetä pohtimaan sitä, kuka hoitaa omia asioita, jos jostain syystä ei itse siihen pystyisikään.

Tavaroita läpikäydessä tulee kerrattua asiakkaan elämää.

Sannan tämän hetkisen asiakkaan kotona tavaroiden selvittely jatkuu vielä uudenvuoden yli. Osan tavaroista kodin asukas vie kierrätykseen tai lajittelee jätteisiin, osan Sanna nappaa mukaansa sorttiasemalle tai kierrätyskonttiin.

 – Yhdessä tehdessä työ edistyy, tavara kerrallaan. Tapaamisten välissä on aikaa palautua ja orientoitua hommaan uudelleen, Sanna sanoo.

– Yhdessä tehdessä työ edistyy, tavara kerrallaan. Tapaamisten välissä on aikaa palautua ja orientoitua hommaan uudelleen, Sanna sanoo.

Usein asiakkaiden kanssa tavaroita läpikäydessä tulee kerrattua heidän elämäänsä. Samalla moni on saanut oivalluksen siitä, kuinka tärkeimmät muistot säilyvät ilman niihin liittyvää tavaraakin.

Tällä hetkellä käsissä olevasta perintökuormasta asiakas löysi kuusikymmentäluvulta peräisin olevan helletopin, joka palautti vahvasti mieleen yhteisen auringonottohetken äidin kanssa. Asiakas viipyi muistoissaan hyvillä mielin hetken ja siirsi sen jälkeen vaatteen poisheitettävien joukkoon.

Juttu julkaistiin Annan numerossa 51–52/2022.

X