”Minähän olen jo jumalatar.  En minä kurssia tarvitse.”
”Minähän olen jo jumalatar. En minä kurssia tarvitse.”
Itsetuntemus

Uushenkisyyteen kuuluu usein usko yliluonnolliseen – ”Olen kahdesti nähnyt enkelin”

Uushenkisyys on tarot-kortteja, enkelihoitoja ja ennustuksia, jotka saattavat tarjota vastauksia epävarmoina hetkinä. Ja juuri siinä niiden vaara piileekin, sanoo tietokirjailija Aila Ruoho.
Teksti: Piia Sainio Kuvat: iStock

Juuri ennen kuin tietokirjailija ja teologi Aila Ruohon uusin teos meni painoon pari vuotta sitten, tapahtui jotain eriskummallista. Vedoksia lukiessaan kirjailija huomasi, että hänen oma kuvansa kirjan takakannessa näytti jotenkin oudolta. Hetken mietittyään hän hoksasi, että kuvahan oli peilikuva. Eikä kukaan osannut selittää, missä vaiheessa se oli kääntynyt.

Virhe korjattiin, mutta edelleen Aila Ruoho pohtii, mitä ihmettä oli tapahtunut.

Ehkä asia ei edes olisi niin kovin merkittävä, ellei teoksen aihe olisi yliluonnolliset asiat uskomukset sekä niihin liittyvä new age -liike eli uushenkisyys. Henkisyyden harhapoluilla -kirjaa varten Ruoho oli lukenut yli sata teosta. Aiheita olivat muun muassa enkelihoidot, yksisarviset, astraaliolennot, lohikäärmeet ja muut henkimaailman oppaat. Lisäksi hän oli haastatellut kirjaansa varten meedioita ja energia- ja enkelihoitajia.

Puhelinhaastattelussa Ruoho kertoo lähteneensä tutkimaan uushenkisyyttä, koska hänellä oli huoli siitä, että uushenkisyyteen liittyy hyväksikäytetyksi tulemisen vaara. Hän oli huomannut, että kaupan on kaikkea mahdollista, muun muassa valtava valikoima kursseja, jotka saattavat maksaa satoja euroja.

– Uushenkisyydessä raha puhuu enemmän kuin vaikkapa hengellisissä yhteisöissä. Kuka tahansa voi esittää henkimaailman välittäjää ja kirjoittaa kirjan ja sitten vielä perään toisen kirjan, joka on jopa ristiriidassa ensimmäisen kanssa. Eikä tämä tunnu häiritsevän ketään.

Henkisyyden piirissä kohtaaminen on kovin valuutta

Uushenkisyys pitää sisällään ristiriitoja, joita esiin nostamalla Aila Ruoho halusi saada ihmiset ajattelemaan. Myös horoskooppeihin hän suhtautuu varauksella.

– Viihdekäytössä horoskooppeja tehdään paljon, ja moni niitä lukeekin viihteenä. Ei se niin paha juttu ole. Mielestäni kyseenalaista on maksaa jostain itselle laaditusta horoskoopista ja alkaa toimia sen mukaisesti.

Tarot-kortteihin ja niillä ennustamiseen Ruoho suhtautuu vakavammin. Jos on päätöksissään tai elämänvalinnoissaan epävarma, kannattaisi luottaa mieluummin ystäviin kuin mihinkään satunnaiseen tahoon.

Uushenkisyys on Aila Ruohon on tietokirjan aihe.

Aila Ruoho on tietokirjailija ja teologi.

– Epävarmaa oloa helpottaa se, että saa ohjausta ja selkeitä vastauksia. Jos menee yksisarviskurssille tai ennustajalle, vastauksia voi saada mutta samalla voi joutua hakoteille. Hyvä ystävä taas ei ota maksua kuuntelemisesta ja lisäksi hän tuntee sinut ja tilanteesi. Siksi elämän suuntaa kannattaa pohtia läheisten ihmisten kanssa.

Ironista kyllä, juuri tässä on yksi syy sille, miksi uushenkisyys saa niin monen hakeutumaan pariinsa. Läheistä luottoystävää ei välttämättä ole. Etenkin korona-aikana moni on ollut yksin.

– Kohtaaminen kiehtoo tällaisena aikana, kun on paljon yksinäisyyttä. Vaikkapa enkelihoidossa käyminen voi tuntua hyvältä. Siinä otetaan kontakti ja keskitytään vain sinuun. Mutta siitä pyydetään rahaa. Jos ei ole mitään ennakkoluuloja, siinä voi kuitenkin menettää paitsi rahansa myös henkisen tasapainonsa. Silti moni lähtee kokeilemaan.

Kirjailija ei suinkaan ole sitä mieltä, etteikö henkimaailmaa olisi olemassa. Aila Ruoho on ollut mukana evankelis-luterilaisen seurakunnan toiminnassa nuoresta saakka. Hän on kokenut kirkossa rakkauden ja yhtey­den tunnetta ja jopa itkenyt liikutuksesta.

Silti hän ymmärtää niitä, joita kristinusko ei puhuttele. Uushenkisyys on pöytä, jossa on paljon kaikkea. Herkässä olotilassa ja vaikeassa elämäntilanteessa ihminen on alttiina vaikutuksille.

”Hyvä ystävä ei ota maksua kuuntelemisesta.”

Uushenkisyys: Joku uskoo kohtaloon, toinen enkeleihin

Annan lukijapaneelin sadoista vastaajista eniten oli kohtalonuskoisia, mutta suurin osa ei usko kohtaloonkaan. Yllättävän moni, lähes kolmasosa, kertoi uskovansa enkeleihin.

”Olen kahdesti nähnyt enkelin. Minulla on vahva intuitio, ja sen myötä koen merkkejä tulevasta”, kertoi yksi vastaaja.

Enkeliusko oli tavallisempaa kuin yleisluontoisempi usko yliluonnollisiin ilmiöihin. Yliluonnolliseen liittyi vastauksissa myös pelkoa, joka sai mieluummin uskomaan tieteellä selitettävään.

”Välttelen ja kavahdan kaikkea sellaista. Se pelottaa”, perusteli yksi vastaaja.

”Kaikelle on luonnollinen selitys, vaikkei sitä heti näekään. Huono luonnontieteellinen yleissivistys ruokkii uskomuksia.”

”Tarot-kortit ja horoskoopit antavat toiveikkuutta. Ne ovat puhtaasti ajanvietettä, mutta osa hakee niistä lohtua ja suuntaa”, koki Johanna, 40, Vantaalta.

Lähde: Annan lukijapaneeli. Kyselyyn vastasi 280 lukijaa.

Lue myös: ”Sattumaa tai säkää” – Kaverit ympärillä ovat eronneet, mutta Kari Hietalahti on yhdessä nuoruudenrakkaansa kanssa

X