Matalat mahahapot aiheuttavat turvotusta. Kuvassa nainen pitelee vatsaansa.
Vatsan turpoaminen on yksi matalien mahahappojen tyypillisistä oireista.
Terveys

Matalat mahahapot ovat hankala, mutta vähäoireinen vaiva – arkinen oire voi kieliä vähähappoisesta mahasta

Hapoton maha on iän myötä yleistyvä terveysongelma. Sen oireisiin kuuluvat tyypillisesti epämääräiset vatsan seudun ongelmat sekä eri ravintoaineiden ja lääkkeiden imeytymisongelmat. Pitkälle edetessään hapoton maha nostaa mahasyövän riskiä.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

Olo tuntuu tukalalta ja maha pinkeältä – vatsan turvotus on monelle tuttu ongelma. Useimmiten turvotusta selittää esimerkiksi raskas ateria tai herkkä vatsa. Joskus syynä on kuitenkin mahalaukun hapontuotanto. Hapoton maha on usein iän mukanaan tuoma terveysongelma, jota tavataan väestössä 1–2 prosentilla. Suurin osa potilaista on vähäoireisia tai oireettomia.

– Jos mahahappojen eritys on vain vähän laskenut, se ei välttämättä oireile mitenkään. Kun mahahappojen eritys on kokonaan loppunut, osalla ihmisistä tulee oireita. Yksi tyypillinen oire on vatsan turvotus, kertoo Terveystalon Gastroenterologian ja sisätautien erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova.

Lue myös: Alkaako vatsasi pömpöttää työpäivän aikana? Vatsan turvotus johtuu todennäköisesti tästä

Mistä matalat mahahapot johtuvat?

Keskeinen syy mataliin mahahappoihin on mahalaukun happoa tuottavan solukon surkastuminen joko osittain tai kokonaan. Mahan limakalvon surkastumisen taustalla on kaksi eri tekijää: helikobakteeri tai autoimmuunisairaus.

Helikobakteeri on vatsan limakalvolla elävä mikrobi, joka on usein täysin oireeton. Osalla ihmisistä helikobakteeri-infektio aiheuttaa mahalaukun limakalvon surkastumista, toisilla taas hapon erityksen lisääntymistä ja sen kautta maha- sekä pohjukaissuolihaavan riskin.

– Syytä sille, miksi helikobakteeri vaikuttaa eri ihmisillä eri tavalla, ei tiedetä, Koivurova sanoo.

Suomessa helikobakteeri on vähentynyt jyrkästi, sillä sen esiintyvyys on suoraan yhteydessä yleiseen hygieniatasoon.

– Helikobakteeria tavattiin jopa puolella 1930-, 1940- ja 1950-luvuilla syntyneistä. Nyt syntyneissä sukupolvissa sitä tavataan vain muutamalla prosentilla. Sen takia mahasyöpä on myös melkein ainoita syöpiä, jotka vähenevät, sillä helikobakteerin esiintyvyys liittyy siihen.

Helikobakteerin vähenemisen takia vatsan solujen surkastuminen ja matalahappoisuus selittyvät tänä päivänä useimmiten autoimmuunisairaudella. Siinä elimistö aiheuttaa mahalaukkuun tulehdusta ilman mitään erityistä syytä.

– Kun kyse on autoimmuunimekanismista, siinä perinnöllisillä tekijöillä sekä sukupuolella on vaikutusta. Autoimmuunisairauksia tavataan enemmän naisilla kuin miehillä.

Matalat mahahapot aiheuttavat ravintoaineiden sekä lääkkeiden imeytymisongelmia 

Mahahappojen keskeinen merkitys vatsalaukussa on ruoan sterilisointi: mahahapot tappavat ruoassa olevat haitalliset bakteerit. Jos mahassa ei ole riittävästi happoja, huonot bakteerit pääsevät kasvamaan ja aiheuttavat herkemmin tulehduksia. Joillakin tämä näkyy esimerkiksi vatsan turvotuksena, joka johtuu bakteerien ylikasvusta.

– Hapoton maha sekä laajasti ja vaikeasti surkastunut mahalaukun limakalvo ovat riskitekijä mahayöpään, Koivurova sanoo.

Vatsaoireiden ja turvotuksen ohella matalat mahahapot aiheuttavat muun muassa eri ravintoaineiden, kuten B12-vitamiinin, imeytymisongelmia.

– Kun mahalaukun happoja tuottava solukko surkastuu, myös B-vitamiinin imeytymisen kannalta tärkeä sisäinen faktorituotanto vähenee ja loppuu. Silloin B-vitamiinin imeytyminen heikkenee, joka voi aiheuttaa väsymyksenä oireilevan anemian.

Lisäksi matalilla mahahapoilla on vaikutusta raudan, proteiinin ja kalsiumin sekä joidenkin lääkkeiden imeytymiseen.

– Esimerkiksi kilpirauhaslääkkeet voivat imeytyä huonommin matalien mahahappojen takia.

Hapoton maha voi myös nostaa mahasyövän riskiä. Kuvassa nainen, joka pitelee kädessään vitamiinitabletteja.

Matalat mahahapot aiheuttavat muun muassa ravintoaineiden, kuten B-vitamiinin, imeytymisongelmia. Hapoton maha voi myös nostaa mahasyövän riskiä.

Ongelma paljastuu yleensä mahalaukun tähystyksessä

Matalat mahahapot diagnosoidaan tutkimalla mahahappoa tuottavaa kudosta.

– Sitä kautta voimme todeta, tuottavatko solut mahahappoja vai eivät. Matalia mahahappoja voidaan seuloa myös verikokeilla.

Poikkeavan muutoksen kohdalla päädytään usein mahalaukun tähystykseen eli gastroskopiaan, jossa voidaan todeta mahalaukun limakalvon surkastuminen, sen laajuus sekä vaikeusaste.

Kuinka matalia mahahappoja hoidetaan?

Matalien mahahappojen hoitokeinot riippuvat siitä, johtuuko mahan vähähappoisuus helikobakteerista vai autoimmuunisairaudesta. Helikobakteerin kohdalla on tärkeää häätää bakteeri ensiksi mahalaukusta.

– Helikobakteerin häätämisen jälkeen vatsalaukun limakalvo voi palautua melko paljonkin riippuen siitä, miten pitkälle surkastuminen on mennyt. Jos limakalvo on hyvin paljon surkastunut, palautuminen on vähäistä.

Autoimmuunisairauden suhteen ei puolestaan ole keinoa, jolla sairauden kulkua voidaan ehkäistä.

– Vuosikymmeniä tähän on kokeiltu erilaisia keinoja, kuten esimerkiksi happotabletteja. Niillä ei ole ollut kuitenkaan merkittävää vaikutusta. Hapontekijää ei ole saatu palautumaan.

Matalista mahahapoista johtuvia imeytymishäiriöitä, kuten B-vitamiinin puutosta, hoidetaan tabletti- tai pistoshoidoilla. Vaikeaan turvotukseen potilaalle voidaan antaa muun muassa dieettiohjeita.

– Ruoalla on paljon vaikutusta. Höyrytetty, kuumennettu ja vastavalmistettu ruoka turvottaa vähemmän vatsassa. Osalla vatsan turvotus on kuitenkin hoitoresistentti eli vaikea hoitaa.

Matalat mahahapot aiheuttavat turvotusta. Sitä voidaan ehkäistä syömällä esimerkiksi höyrytettyä ruokaa. Kuvassa höyrytettyjä kasviksia.

Hapoton maha voi oireilla esimerkiksi turvotteluna. Höyrytetty ruoka on hellävaraisempi vatsalle ja voi ehkäistä vatsan turvotusta.

Hyötyykö hapoton maha ruoansulatusentsyymeistä? 

Ruoansulatusentsyymit auttavat osaa sellaisista potilaista, jotka kärsivät vatsan turvotuksesta haiman vajaatoiminnan tai ärtyvän suolen vuoksi.

Mahan vähähappoisuuden takia turpoava vatsa ei kuitenkaan parannu entsyymivalmisteilla, sillä vatsan turpoaminen johtuu bakteerien ylikasvusta, Koivurova toteaa.

– Ruoansulatusentsyymejä suositellaan vatsan turvotukseen, mutta niistä ei ole kauheasti tutkimusnäyttöä. Ne ovat enemmänkin elintarvikkeita.

Koivurovan mukaan matalien mahahappojen aiheuttamia vaivoja voidaan erityistilanteissa hoitaa lyhyillä antibioottikuureilla.

– Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole kovin pitkäaikainen, Koivurova muistuttaa.

X