Astma ja atooppinen iho vaikeuttivat Katin, 46, elämää vuosien ajan – näin hoitotasapaino lopulta löytyi
Vaikea astma ja iho-oireet vaivasivat joensuulaista Kati Ojalaa, 46, vuosien ajan. Työpaikan vaihdos ja biologinen lääke toivat helpotuksen Katin elämään.
Korona-aika ei tuonut Katille erityisiä haasteita, eikä hän ole osannut pelätä covid-tartuntaakaan. – En ole itse vieläkään sairastanut covidia.
Vaikea astma ja iho-oireet vaivasivat joensuulaista Kati Ojalaa, 46, vuosien ajan. Työpaikan vaihdos ja biologinen lääke toivat helpotuksen Katin elämään.
Se alkoi yöllisistä yskänkohtauksista, joihin Kati Ojala aina heräsi. Henki ei tahtonut kulkea, ja olo oli jatkuvasti limainen. Kaikki ei todellakaan ollut kohdillaan.
Kati hakeutui työterveyden kautta keuhkopolille tutkimuksiin, lopputuloksena astmadiagnoosi. Sitten alkoivat lukuisat kontrollikäynnit PEF-puhalluksineen.
– Kaikki sairauteen liittyvä mietitytti. Kun sain ensimmäiset lääkkeet, ne ensin helpottivat oloa, mutta eivät vieneet oireita kokonaan, Kati muistelee 16 vuotta sitten alkanutta rumbaa.
Katin astmaan ei meinannut löytyä hoitotasapainoa. Lääkärit ihmettelivät, mikä keuhkoja oikein ärsyttää. Katilla itsellään oli siitä kyllä aavistus.
Tasapainoilua sairauksien välillä
Kun Katin astma puhkesi, hän työskenteli Joensuussa koulunkäyntiavustajana ja erityislasten iltapäiväkerhon ohjaajana.
– Olen vuosien aikana työskennellyt monissa eri paikoissa, niin kouluissa kuin päiväkodeissakin, ja vieraillut eri kodeissa. Uskon, että monissa niissä kärsittiin huonosta sisäilmasta, ja luulen sen olevan iso syy astmani puhkeamiseen. Kun asiakkaan luona tuli kellarin haju vastaan, ääneni reagoi heti ja aloin kröhiä, Kati kertoo.
Vuonna 2012 hän siirtyi Joensuun kaupungille lastensuojeluyksikön ohjaajaksi. Työ oli raskasta kolmivuorotyötä. Siellä Kati alkoi entistä voimakkaammin reagoida työpaikkansa sisäilmaan.
Hän on kärsinyt lapsesta lähtien myös atooppisesta ihosta, ja välillä hänen ihonsa oireilee voimakkaasti.
Astman myötä elämä alkoi olla tasapainoilua sairauksien välillä: kun astmaoireet hellittivät, ihottuma oli pahana, ja toisinpäin. Kerran ihottuma äityi jopa niin pahaksi, että Kati sai verenmyrkytyksen ja joutui sairaalahoitoon.
Katilla on myös paljon muita allergioita, ja hän reagoi voimakkaasti hajuihin. Jos joku käyttää voimakkaita hajusteita, ne käyvät Katin henkeen, hänen nenänsä alkaa vuotaa ja menee tukkoon.
Astma sai keuhkot koville
Kun astmaan ei tuntunut löytyvän hoitotasapainoa, Kati ehdotti lääkärille, että hän voisi kokeilla biologista lääkettä. Lääkärin mukaan Katin astma ei kuitenkaan ollut sen tyyppinen, että biologinen lääke voisi auttaa.
Astman takia Katin keuhkot joutuivat koville. Hän päätyi vuosien varrella useita kertoja keuhkokuumeen vuoksi sairaalahoitoon.
– Olin joka kerta todella kipeä. Aina kun pääsin osastolta kotiin, dosetti oli täynnä lääkkeitä, Kati kertoo.
Kun Kati sairasti kolme peräkkäistä keuhkokuumetta, lääkäri suositteli keuhkokuumerokotetta, jonka Kati myös otti. Sen jälkeen keuhkokuume ei ole iskenyt.
Töistä Kati joutui olemaan paljon sairauslomilla. Työnantaja ei suhtautunut kovin ymmärtäväisesti sairasteluun.
– Jouduin aina selittelemään poissaolojani.
Eräänä aamuna Katin kädet olivat ihottuman takia verillä. Sen sijaan, että olisi jäänyt kotiin, hän menikin töihin, otti puuvillahanskat pois ja näytti verisiä käsiään esihenkilölle. Tämä ymmärsi, ettei Kati todella ollut työkunnossa.
Kun astma-oireet hellittivät, atooppinen ihottuma oli pahana, ja toisinpäin.
Biologinen lääke toi yllättäen avun
Vuoden 2019 alussa Kati päätti jäädä työstään virkavapaalle. Työnantaja oli Katin pyynnöstä yrittänyt etsiä hänelle kaupungilta vaihtoehtoista työpaikkaa sisäilmaongelmien vuoksi, mutta mikään niistä ei tuntunut hyvältä ratkaisulta.
– Virkavapaalle jääminen oli lopulta ainoa ratkaisu, takana oli niin paljon sairauslomia. Se oli minulle iso päätös.
Vuoden virkavapaa jäi kuitenkin haaveeksi, sillä Kati löysikin uuden työpaikan. Hän siirtyi kaupungin palkkalistoilta nepsy- eli neuropsykiatriseksi valmentajaksi yksityiselle yritykselle. Kolmivuorotyön sijaan Kati pystyy nyt rakentamaan itse työviikon aikataulun ja sopimaan tarvittaessa tapaamiset sellaiseen paikkaan, jossa hän tietää olevan hyvä sisäilma.
Uuden työn myötä Katin astma- ja iho-oireet alkoivat hiljalleen hellittää ja hän alkoi jaksaa paremmin.
Oloa on kohentanut myös uusi lääkitys, sillä Kati sai ihopolilta biologisen lääkkeen ihottumaansa. Hän pistää lääkettä itseensä kahden viikon välein.
– Meni reilu kuukausi, ennen kuin lääke alkoi tehota, ja sen jälkeen ihottuma on pysynyt poissa. Pakkasella kasvoissa näkyy hieman kuivuutta ja punaisuutta, mutta kädet eivät ole enää auki, verellä ja ruvella, Kati iloitsee.
Yllättäen biologinen lääke on auttanut myös astmaan. Katin on aiempaa helpompi hengittää, ja limaisuus on vähentynyt.
Biologisella lääkkeellä on yksi haittavaikutus, silmien kuivuminen. Siihen Kati käyttää kosteuttavia silmätippoja päivittäin.
– Nyt voin sanoa olevani eri mieltä lääkärin kanssa siitä, etteikö biologisesta lääkkeestä olisi astmaani apua.
Astma kiittää säännöllisistä rutiineista
Joskus satunnaiset yskänkohtaukset herättävät Katin edelleen yöllä. Silloin hän miettii, mitä on päivällä syönyt ja missä käynyt.
Astman hoitamisessa Kati on oivaltanut, että säännöllisyys on tärkeää ja lääkkeet on otettava säntillisesti. Atooppisen ihon hoidossa tärkeää on säännöllinen rasvaus.
Katilla on käytössä astmapiippu ja kolme eri lääkettä: avaava sekä kaksi erilaista hoitavaa. Lisäksi päivittäisessä käytössä ovat allergialääkkeet ja erilaiset rasvat.
Katin on aiempaa helpompi hengittää, ja limaisuus on vähentynyt.
– Sain keuhkopolilta myös sähkökäyttöisen koneen, jonka avulla voin hengitellä astmalääkettä. Se tehostaa lääkkeen vaikutusta. Pahimpina päivinä käytin sitä useamman kerran päivässä, mutta en ole joutunut turvautumaan siihen vähään aikaan.
Kati kuljettaa mukana myös adrenaliinipiikkiä vakavan allergisen reaktion varalta.
Katin terveydentilalle lämmin, kostea ilmasto ja merivesi tekevät hyvää. Hän on päässyt viidesti Iholiiton (nykyinen Allergia-, Iho- ja Astmaliitto) järjestämälle kuntoutusreissulle Kanarialle.
Viimeisin reissu oli puolitoista vuotta sitten, sen jälkeen matkoille ei ole enää löytynyt rahoittajia.
– Syksyisen reissun avulla pärjäsin aina seuraavaan kesään. Talvi on astman ja ihottuman kannalta pahinta aikaa. Reissuilta jäi monta hyvä ystävää, joiden kanssa olemme olleet yhteydessä niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä.
Myös liikunta auttaa Katia jaksamaan, vaikka hengästyminen ei tunnukaan hyvältä. Säännölliset kävelylenkit ja kuntosalikäynnit voinnin mukaan tuovat virtaa elämään.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous